Ja ennen kaikkea kauden lopussa. Ensi kaudellahan lopussa kannattaa lyödä kaikki jäljelle jääneet paukut pöytään ja vahvistaa joukkuetta karsintoja varten. Riski on suuri, koska silloin takana on epäonninen kausi, luultavasti taloudellisesti heikko kausi, mutta riski on vielä suurempi, jos vahvistamaan ei lähde.
Tai entä jos jokin joukkue joutuu Saipan tämän kauden kaltaiseen kuiluun, jossa karsinnat alkavat näyttää todennäköiselle silloin, kun syksyn lehdet eivät ole vielä pudonneet puista. Tekeekö seurajohto tässä kohtaa tarpeeksi väkevän panostuksen suunnan muuttamiselle.
Pitäisikö jopa vahvistaa joukkuetta pikemminkin loppu kuin alkupainotteisesti, jos raha on tiukassa. Mitä pidemmällä kausi on, sitä halvempaa on hankkia pelaajia, koska palkka tarvitsee enää maksaa puolikkaasta kaudesta. On myös heikompi saatavuus, mutta Liigan häntäpään joukkueet ei kamppaile niistä pelaajista, joiden saatavuus heikkenee eniten.
Kunhan tällaisia pyörittelin mielessä. Todellisuudessa eroa tuskin huomaa missään muussa kuin siinä, että tyhjennysmyynnit puuttuvat tai niiden sijaan nähdään pelaajavaihtoa "samaa laatua samaan laatuun" ja kumpikin toivoo uudessa ympäristössä pelin aukeavan.