Täällä kun on tapana ollut asioita vertailla, niin miten on. Ottaisivatko ihmiset mieluummin mailan hampaille vai aivan silmäkumaan?
Sata kertaa sadasta aivan silmäkulmaan. Kokemuksen pohjalta. Seurauksena lyhyt (ehkä sekunnin luokkaa, vaikea arvioida) soihtujen sammuminen, naama veressä ja tyylikkään katu-uskottava musta silmä. Ei kannata mennä blokkaamaan liian läheltä lämäriä, voi osua maila naamaan. Ja muistona nykyään jo hyvin haalennut arpi.
Hampaita kun meni, niin elämä oli aika paljon vaikeampaa ja paljon pidempään. En suosittele, vaikka keitto ihan hyvää tekikin sen normaalin pastan puputtamisen sijaan.
En toisaalta ymmärrä, miksi tällaista edes kysytään.
Varsinkin Ishmaelin osalta, laitoit, että meni hiukan tunteisiin. Minusta vaikuttaa, että -hiukan- on aika lievästi ilmaistu, kun katsoo miten oikeastaan joka kerta ja jatkuvasti tartut juuri tuohon. Auttaako se, että siitä paasaa täällä iät ajat ja kaiken aikaa? Vai pitäskö se vaan koittaa edes hetkeksi jättää, ja mennä eteenpäin?
Sitten kun ja jos joku tekee vastaavanlaisen typeryyden = poikkaria jalkaan yhtä tarkoituksella, peliin kuulumattomasti ja törkeästi niin sitten ottaa esiin ja vertailla.
On mun mielestäni puusilmäistä asennoitua siten, että vain tismalleen vastaavia asioita pitää voida vertailla keskenään. En tarkoita sitä, että keskarin heiluttelu ja mailalla päähän lyöminen ovat vertailtavissa, mutta luitko sitä tekstiäni loppukaneettia lukuun ottamatta lainkaan? Vertasin esim. poikittaisia mailoja à la Sailio, Lamberg ja Tyrväinen. Kaksi ensin mainittua lusivat kolme peliä lyötyään vastustajaa vastapalloon poikkittaisella naamaan. Siis naamaan, joka on osa päätä, ainakin minulla. Näitä sitten selitellään, että ”mutku vahinko” ja ”olin huolimaton, sori siitä”, ja homma kuitataan mitättömillä pelikielloilla. Sitten on jälkimmäinen tapaus, jossa poikittainen osuu yhtä paljon ”normaalin iskukohdan” ulkopuolelle ja jossa vakavan loukkaantumisen riski on pienempi, ja tästä pelaajayhdistyksen puheenjohtaja tekee ensimmäisen kannanottonsa yli viiteen vuoteen ja on isona osana aiheuttamassa mediamylläkkää. Muistutuksena se aiempi Wallinkeijon kannanotto oli Ben-Amorin päällekarkaus, jossa hölmöilijää pitää ymmärtää ja tukea. Mediamylläkän seurauksena kurinpidolla lurahtaa vähän varren kanssa pöksyihin ja muistetaan 6 ottelun pelikiellolla. Oliko tämä peräti kaksin verroin niin vakava rike kuin poikittainen maila vastustajan naamaan?
Otetaan hypoteettinen tilanne: pelaaja jolla ei ole kurinpidollista historiaa menettää malttinsa ja iskee vastustajaa voimalla mailan tupella alaselkään. Seurauksena vastustajaa sattuu, ei loukkaannu, ja putoaa perseelleen. Tai polvilleen. Voidaanko tästä täysin ennennäkemättömästä ja potentiaalisesti vaarallisesta tempusta tuomita esim. 20 ottelun pelikielto? Eihän vastaavaa ole ennen nähty, ei kuulu jääkiekkoon ja vertailua saa suorittaa vain tismalleen samanlaisen tapauksen kanssa. Kaikki muu vertailu on turhaa, koska eihän kavallustakaan voi verrata murhaan.
Se mikä mulla menee tunteisiin on se, että ei edes yritetä argumentoida järkevästi, vaan yritetään tukahduttaa eriävät mielipiteet lakonisesti ”ei ne pääse yli”, ”salaliittoteoriat”, ”ei voi verrata koska ei voi verrata”, ”jaxuhali” -tyylisin latteuksin. Minä olen perustellut juurta jaksain sitä, kuinka tälläkin kaudella on tehty todella vaarallisia, jääkiekkoon kuulumattomia täysin tahallisia asioita. Näistä ei wallinkeijot twiittaile eikä kurinpito langeta edes riittäviä tuomioita. Mutta ei voi verrata koska ei voi verrata. Koska se nyt vaan on niin eikä ”ne koskaan pääse yli”.