Onhan tuossa hyvää ja huonoa. Enemmän kuitenkin hyvää kuin nykyjärjestelmässä. Mutta ei todellakaan mikään uusi idea, johan ennen viime kauttakin Mestis-päättäjät yrittivät saada tukea tuontyyliselle kuviolle: http://www.jatkoaika.com/mestis.php?sivu=kolumnit&id=2457
Jos A- ja B-sarjan välillä pidettäisiin kunnon avaimet vaihtuvuuteen, niin eihän tuo mikään isku putoajillekaan olisi. Päin vastoin. Kyllähän totuus on se, että ns. pikkuseurat eivät pysty tuottamaan huippupelaajia joka vuosi saati kilpailemaan kovista nimistä.
B-sarjaan putoamisen myötä, vuodessa parissa, voitaisiin saada ihan uusi runko ajettua sisään. Liigassahan "omat pojat" -puheista huolimatta siihen harvoin pystytään, kun peli kuitenkin tökkii jossain vaiheessa. B:ssä taas lahjakkaille junnuille voisi antaa vastuuta ja aloittaa sen projektin ihan oikeasti, eivät ne sieltä joukkopakoa tekisi uskokaa pois. Nythän kaikki suunnitelmallisuus on useimmiten puhdasta markkinointidiipadaapaa.
Periaatteessa pidän siis positiivisena ehdotuksena, mutta pienin epäilyin. Olisiko 12+10 sittenkin parempi joukkuemäärä? Vai pitäisikö ottelumääriä vähentää tai lisätä sitten jo nuo karintasarjat aiempaan vaiheeseen? Ja toinen juttu on tietty se, ettei B-sarja saisi missään nimessä olla suljettu. Kunnon vaihtuvuus sinnekin, niin myös pienemmillä seuroilla voi olla unelmia. Suuri osa kasvatustyöstä tehdään kuitenkin tuollaisissa seuroissa.
Toki B-sarjaakin voisi kuvitella 12:lla joukkueella, mutta siinä voisi kyllä tuo supistaminen olla paikallaan - edellyttäen kunnon karsintasarjaa, esim. 2+4, jos kymmenellä pelattaisiin. Nykyiseen Mestikseen on tullut jo valtavia kuiluja seurojen väleille eikä homma toimi. Supistamalla, mutta antamalla myös realistisen paluumahdollisuuden, tehtäisiin homma kenties järkeväksi myös näille veitsen terällä liikkuville seuroille.
Lainataan vielä loppuun paria sivua takaapäin:
Aika kärjistetty esimerkki viidentoista vuoden takaa. Etenkin, kun tässäkin ketjussa on jankutettu kerran jos toisenkin "niin, silloin vuonna miekka ja kivi saattoi nousta". Tuolloin yli kymmenen maalin voitot eivät olleet divarissa mitenkään poikkeuksellisia, sitä en sitten tiedä oliko se kenestäkään hauskaa.
Mutta kyllähän JanJ:kin varmasti myöntää, että divarikausi oli Ässien tulevaisuuden kannalta tärkeä. Yleisömäärät nousivat edellisestä kaudesta noin 25%, lisäksi perinteinen suurseura veti esimerkiksi Imatralla ja Forssassa yli tuplamäärän yleisöä lehtereille, joten välillistä merkitystä oli laajemminkin.
Porissa putoamisen yhteydessä ei tehty ehkä ihan niin selkeää rakennemuutosta joukkueessa kuin monella muulla paikkakunnalla. Mutta olisiko Levonen, Raitanen, Heinänen ja kumppanit nousseet liigajyriksi ilman tuota kyseistä kautta suuremmassa vastuussa?
Jos A- ja B-sarjan välillä pidettäisiin kunnon avaimet vaihtuvuuteen, niin eihän tuo mikään isku putoajillekaan olisi. Päin vastoin. Kyllähän totuus on se, että ns. pikkuseurat eivät pysty tuottamaan huippupelaajia joka vuosi saati kilpailemaan kovista nimistä.
B-sarjaan putoamisen myötä, vuodessa parissa, voitaisiin saada ihan uusi runko ajettua sisään. Liigassahan "omat pojat" -puheista huolimatta siihen harvoin pystytään, kun peli kuitenkin tökkii jossain vaiheessa. B:ssä taas lahjakkaille junnuille voisi antaa vastuuta ja aloittaa sen projektin ihan oikeasti, eivät ne sieltä joukkopakoa tekisi uskokaa pois. Nythän kaikki suunnitelmallisuus on useimmiten puhdasta markkinointidiipadaapaa.
Periaatteessa pidän siis positiivisena ehdotuksena, mutta pienin epäilyin. Olisiko 12+10 sittenkin parempi joukkuemäärä? Vai pitäisikö ottelumääriä vähentää tai lisätä sitten jo nuo karintasarjat aiempaan vaiheeseen? Ja toinen juttu on tietty se, ettei B-sarja saisi missään nimessä olla suljettu. Kunnon vaihtuvuus sinnekin, niin myös pienemmillä seuroilla voi olla unelmia. Suuri osa kasvatustyöstä tehdään kuitenkin tuollaisissa seuroissa.
Toki B-sarjaakin voisi kuvitella 12:lla joukkueella, mutta siinä voisi kyllä tuo supistaminen olla paikallaan - edellyttäen kunnon karsintasarjaa, esim. 2+4, jos kymmenellä pelattaisiin. Nykyiseen Mestikseen on tullut jo valtavia kuiluja seurojen väleille eikä homma toimi. Supistamalla, mutta antamalla myös realistisen paluumahdollisuuden, tehtäisiin homma kenties järkeväksi myös näille veitsen terällä liikkuville seuroille.
Lainataan vielä loppuun paria sivua takaapäin:
JanJ kirjoitti:Kun Ässät teki ranskalaisen visiittinsä, oli se aika naurettavaa katsoa kun Ässät oli tehnyt Ketterää vastaan 19 maalia ja ottivat molarin pois että tulisi 20 täyteen. Kenen etu? Paljonko kotimainen kiekko kehittyi?
Aika kärjistetty esimerkki viidentoista vuoden takaa. Etenkin, kun tässäkin ketjussa on jankutettu kerran jos toisenkin "niin, silloin vuonna miekka ja kivi saattoi nousta". Tuolloin yli kymmenen maalin voitot eivät olleet divarissa mitenkään poikkeuksellisia, sitä en sitten tiedä oliko se kenestäkään hauskaa.
Mutta kyllähän JanJ:kin varmasti myöntää, että divarikausi oli Ässien tulevaisuuden kannalta tärkeä. Yleisömäärät nousivat edellisestä kaudesta noin 25%, lisäksi perinteinen suurseura veti esimerkiksi Imatralla ja Forssassa yli tuplamäärän yleisöä lehtereille, joten välillistä merkitystä oli laajemminkin.
Porissa putoamisen yhteydessä ei tehty ehkä ihan niin selkeää rakennemuutosta joukkueessa kuin monella muulla paikkakunnalla. Mutta olisiko Levonen, Raitanen, Heinänen ja kumppanit nousseet liigajyriksi ilman tuota kyseistä kautta suuremmassa vastuussa?