Lappeenrantalainen katsomokulttuuri

[Ted Raikas]

Irroitin tämän tuolta otteluketjusta, koska varmaan parempi keskustella asiasta enemmän. Mielestäni ElBimbo puhuu paljon asiaa viestissään, etenkin tässä kohtaa:

Minä tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet kotimatseissa joka kaudella viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Näille papoille ainakaan minä en kehtaa mennä väittämään, että täällä ei ole kannattajakulttuuri. Se, että SaiPan kannustaminen on sitä, mitä ollaan tälläkin viikolla nähty on tietenkin harmillista, mutta ihan täkäläisten tapojen mukaista. Mitä se todellinen kannattajakulttuuri oikein on? Pitäisikö SaiPan kannattajien pelipäivinä Kisapuistossa tunti tolkulla laulaa ja tanssia kuin unkarin mustalaiset vai mitkä ne kannattajakulttuurin kriteerit ovat?

Niin, aivan. Miten sen määrittelee? Osa katsojista on varmasti henkeen ja vereen SaiPan puolella, mutta tavat seurata ottelua on niin erilaisia. Osa jaksaa ja osaa elämöidä ja huitoa katsomossa, osa, varsinkin ikääntyvämpi katsomo ei siihen kykene. Mielestäni se, että jos ostaa lipun otteluun oikeuttaa olla ja eläytyä siellä juuri sillä tavalla kuin itsestään tuntuu, kunhan ei muita häiritse selkeästi.

Tietysti olisi hienoa ja kerrassaan upeaa, jos satapäinen lauma pitäisi huikeaa elämää, mutta se nyt ei vaan syystä tai toisesta ole mahdollista. Itse olen yleensä katsomossa ns. välimallityyppiä, välillä lähtee kannustusta kovaan ääneen, välillä ei. Syy ihan yksinkertaisesti se, ettei rahkeet riitä. En henkilökohtaisesti halua olla ääni maassa monta päivää ja kurkku kipeänä, joten ääntä täytyy säästellä. Organisoidumpi meininki voisi irroittaa sitä ääntäkin enemmän, minusta myös. Ongelma on vaan se, että asun missä asun, niin Kisapuistoon tulee eksyttyä todella harvoin, kun kerran kahdessa kuukaudessa Lappeenrannassa yleensä pyörähdän ja silloin ei välttämättä ole juuri ottelua siellä. Tällä kaudella on kyllä vahva pyrkimys päästä Kisapuiston tunnelmia haistelemaan, mutta saa nähdä osuuko aikataulut yksiin.

Joka tapauksessa, tapoja seurata ja tsempata peliä on erilaisia. Osa on analyyttisempia, osa panostaa ääneen, osa osaa ehkä molemmat kerralla.

Mutta keskustelua aiheesta ja vääntöä, olkaat hyvät.

 

[Nakkikastike]

Lappeenrantalainen katsojakunta on mielestäni melko kriittistä porukkaa. Silloin kun joukkue pelaa hyvin ja on vaikkapa muutaman ottelun voittoputkessa niin yleisö löytää tiensä Kisapuiston lehtereille. Vastakohtaisesti taas kun joukkueella on heikompi jakso menossa niin yleisömäärät laskevat ja oma joukkue ikäänkuin hylätään ja 'fanit' jäävät kotiin vaikka juuri sillä hetkellä joukkue tarvitsee kaiken ylimääräisen tsempin katsomon puolelta.

Kisapuiston tunnelma ei ole mikään kummoinen. Suurin osa katsomossa on hiljaa ja keskittyy lähinnä tuomareiden haukkumiseen ja pelaajien arvosteluun. Maalin synnyttyä yleisö herää hetkeksi ja sitten ollaan taas hiljaa. Jos SaiPa on johtoasemassa ottelun loppupuolella saattaa yleisö taputtaa käsiään rytmikkäästi yhteen. Tämä on pitkälti Kisapuiston yleisilme siltä osin kun olen otteluita päässyt paikan päältä seuraamaan.

Sitten on tämä fanien ydinporukka. Pieni lauma keltapaitaisia faneja jotka yrittävät luoda edes jonkinlaista tunnelmaa muuten kovin hiljaiseen Kisapuistoon. Vieraspeleissä SaiPafanit ovat pitäneet ymmärtääkseni kuitenkin ihan hyvää meininkiä yllä ja kehuja on tainnut tulla muilta paikkakunnilta. Sellaisen tunnelman siirtäminen kotiotteluihin olisi mahtavaa mutta taitaa olla mahdotonta.

 

[Kaaleppi]

Niin, aivan. Miten sen määrittelee? Osa katsojista on varmasti henkeen ja vereen SaiPan puolella, mutta tavat seurata ottelua on niin erilaisia. Osa jaksaa ja osaa elämöidä ja huitoa katsomossa, osa, varsinkin ikääntyvämpi katsomo ei siihen kykene. Mielestäni se, että jos ostaa lipun otteluun oikeuttaa olla ja eläytyä siellä juuri sillä tavalla kuin itsestään tuntuu, kunhan ei muita häiritse selkeästi.

Tottakai jokainen saa kannustaa miten haluaa tai olla peräti kannustamatta. Jokaisen oma asia. Mutta minun mielestäni voisivat olla normaalit käytöstavat voimassa myös lätkämatseissa. Eli aivan kuten teatterissa, konserteissa jne kun esiintyvät taiteilijat saapuvat estraadille, on minusta kohteliasta antaa aploodit. Nykyään ainakin siinä katsomon osassa jossa minä olen, suurin osa ei tee elettäkään kun SaiPan gladiaattorit liukuvat jäälle. Olen seurannut tätä ilmiötä jo pitemmän aikaa, ja kausi kaudelta on vain pahentunut. Todella harmillista. Kyllästymistä pikku hiljaa? Yksi tekijä tietenkin on tällainen ketjureaktio - kun yhä harvempi enää kannustaa, ujoimmat eivät enää uskalla kannustaa, kun muut katsovat. Itsekin joskus tuntuu kiusalliselta, kun yleensä yksin seuraan peliä ja kun sitten vähän yrität innostua, niin muutama pää aina kääntyy.

Kun tuolla joku mainitsi vuosikymmenistä, niin itse olen pelejä käynyt katsomassa neljällä vuosikymmenellä. Kyllä paljon on muuttunut. Tämän päivän yhteiskunnan yleinen suorituskeskeisyys ja tulostavoitteellisuus näkyy katsomoissakin - monelle vain voitto on tärkeää. Olihan se joskus takavuosinakin tottakai tärkeää, mutta peleistä haettiin muutakin; makkarantuoksua ja tuttuja. Jos SaiPa hävisi manattiin tietysti, mutta tultiin seuraavaan peliin, tottakai. Nyt jos on tappioita alla, jäädään kotiin ja odotellaan voittoputkea. Sitten tullaan katsomaan.

 

[Ted Raikas]

Mutta minun mielestäni voisivat olla normaalit käytöstavat voimassa myös lätkämatseissa. Eli aivan kuten teatterissa, konserteissa jne kun esiintyvät taiteilijat saapuvat estraadille, on minusta kohteliasta antaa aploodit. Nykyään ainakin siinä katsomon osassa jossa minä olen, suurin osa ei tee elettäkään kun SaiPan gladiaattorit liukuvat jäälle. Olen seurannut tätä ilmiötä jo pitemmän aikaa, ja kausi kaudelta on vain pahentunut. Todella harmillista.

Samaa mieltä kyllä. Ei ole paljoa vaadittu antaa aploodit niille, ketä ollaan tultu paikan päälle kannustamaan, ainakin toivottavasti. Mielestäni sen pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta eipä kait ole. Tosin asiaa ehkä voisi auttaa, jos joukkue otettaisiin mahtipontisemmin esille jäälleluistellessaan. En tiedä millainen SaiPan nykyinen sisääntulo on, mutta siinä pitäisi ottaa mahdollisimman voimakas lähestyminen. Monessa paikkaa pelaajien nimet kajautetaan ilmoille, eikä vaan lakonisesti luetella. Tiedä sitten saisiko se ihmisiä innostumaan, mutta mahdollisesti. Massat menee yleensä suggestion mukana.

Sherminatorilta hyvä huomio tuo tuomarien jatkuva arvostelu ja ennen kaikkea omien lyttääminen. Tuomareihin kohdistuva mielenosoittaminen nyt tiettyyn pisteeseen saakka on ihan normaalia ja varmaan käytäntö kaikkialla, mutta omien morkkaaminen ei taas ole mielestäni mistään kotoisin. Omituista antifanitusta, tuntuu, että osalle on oikeastaan herkkua se, miten huonosti omat pärjää. Aika eriskummallinen ilmiö kaiken kaikkiaan. On sitä itsekin tullut petyttyä tuloksiin usein, mutta mihinkään laajamittaiseen omien mustamaalaamiseen ei olla lähetty, eikä tulla lähtemään.

Joku omituinen piirre kaakkoiskulman väessä siis? Merkki kehnosta itsetunnosta, vai mikä on syynä. Ehkei joukkueella vaan todellisia kannattajia ole isoa ryhmää, mutta epäonnistumisesta nauttivia antifaneja sitäkin enemmän. Huolestuttava juttu.

 

[startin13]

ElBimbon vanhat papat tuli mieleen tuossa Ässäketjussa.

Kaikki varmasti peleissä enemmän käyneet tietävät näitä ikkäämpiä katsomon puoleisia SaiPaikoneita. Voitti tai hävisi samat mestarit istuvat katsomossa.

Se että nepparilakkipapat eivät heilu ja mölise katsomossa pelti pienemmällä on hyvä esimerkki muille hölmömmille katsojille. Kannattaa muistaa että useimmalla heistä on uusi kausikortti plakkarissa jo huhtikuussa.

Eilenkin taas oli joku vitun apinalauma eksynyt hallille, ilta huipentui poikittain penkillä suoritettuun ilmakitarointiin kolmannessa erässä. Lappeenrannan järjestysmiehet ovat liian lepsuja näissä känniääliö tapauksissa, reippaammin voisi pistää mittaamaan Kisakatua jos käytös ei kestä koko peliä hanskassa.

Katsomokulttuuri on mitä on ja SaiPan menestys on suoraan verrannollinen siihen. Useimmat ovat unohtaneet lappeenrannan muun palloilun tason. Valinnan varaa riittää, eikä normaali katsoja jaksa käydä katsomassa kaikkia kotipelejä. Pelin taso on laskenut, ja määrä lisääntynyt. Viime kotipeleistä (HPK & Ässät) eikai kukaan täsijärkinen lähde väittämään että viihdettä ja jännitystä oli koko rahalla. Ei sellaisissa peleissä tifot loista, tai laulut soi. Siellä istutaan kädet visusti taskussa ja toivotaan parempia aikoja. Ja se on ihan oikein.

Eilen Ässäpelissä muuan Eetu Holma hoiti PR-puolta katsomon puolella kiitettävästi: ikionnellinen pikkupoika sai nimmarin ja kehitysvammaiselle SaiPakannattajalle heltisi hetki aikaa ja viimeisemmat kuulumiset.

 

[Ferris]

Eli aivan kuten teatterissa, konserteissa jne kun esiintyvät taiteilijat saapuvat estraadille, on minusta kohteliasta antaa aploodit. Nykyään ainakin siinä katsomon osassa jossa minä olen, suurin osa ei tee elettäkään kun SaiPan gladiaattorit liukuvat jäälle. Olen seurannut tätä ilmiötä jo pitemmän aikaa, ja kausi kaudelta on vain pahentunut. Todella harmillista. Kyllästymistä pikku hiljaa?

Yksi tuohon vaikuttava asia on varmasti se, että vuosi vuodelta pelaajien sisääntulo on mennyt munattomampaan suuntaan. Nykyinen sisääntulobiisi ja koko "happening" on niin munaton, että hyvä että huomaa kotijoukkueen saapuvan kentälle. En vieläkään ymmärrä, että miksei hallia voi pimentää enemmän ja vaikka spotin keilassa saattaa ne kotijoukkueen äijät jäälle? Tuolloin ihmisten kiinnostus ja huomio ehkä jopa siirtyisi oikeaan suuntaan. Nyt tasapaksu Osmoscosmos-junnaus alkaa ja Saipa liukuu jäälle ilman, että mitään konkreettista tehtäisiin huomion kiinnittämiseksi.

 

[Ted Raikas]

Eilen Ässäpelissä muuan Eetu Holma hoiti PR-puolta katsomon puolella kiitettävästi: ikionnellinen pikkupoika sai nimmarin ja kehitysvammaiselle SaiPakannattajalle heltisi hetki aikaa ja viimeisemmat kuulumiset.

Esimerkillistä toimintaa! Holmalle suuri peukalo täältä. Hienon ihmisen merkki. =)

 

[startin13]

Sherminatorilta hyvä huomio tuo tuomarien jatkuva arvostelu ja ennen kaikkea omien lyttääminen. Tuomareihin kohdistuva mielenosoittaminen nyt tiettyyn pisteeseen saakka on ihan normaalia ja varmaan käytäntö kaikkialla, mutta omien morkkaaminen ei taas ole mielestäni mistään kotoisin. .

Tuomarit ovat olleet viimeaikoina ihan aiheesta arvostelun kohteena. SaiPan nykymeininkiin kuuluu armoton taistelu ja yrittäminen. Jos joku pelaaja on flegmaattisella asenteella liikentessä näkyy se muuallekkin pelkästään vaihtoaitioon ja Heikki Mälkiän silmään. Yleisö palkitsee tälläisen surffaavan vappaherran välittömästi omilla enemmän vähemmän osuvilla kommenteilla.

Siinä ei ole kysymys mistään etelä-karjalaisesta huonosta itsetunnosta tai mistään alemmuden tuntoisesta ivalisuudesta. Ilmiö on tuttu ympäri maapallon muiltakin urheiluareenoilta.

 

[Poro24]

Yksi tuohon vaikuttava asia on varmasti se, että vuosi vuodelta pelaajien sisääntulo on mennyt munattomampaan suuntaan. Nykyinen sisääntulobiisi ja koko "happening" on niin munaton, että hyvä että huomaa kotijoukkueen saapuvan kentälle. En vieläkään ymmärrä, että miksei hallia voi pimentää enemmän ja vaikka spotin keilassa saattaa ne kotijoukkueen äijät jäälle?

Aivan! En keksi ainuttakaan järkevää syytä, miksei hallia voi vetää täysin pimeäksi muiden paikkakuntien tapaan. Hallirempan jälkeen ensimmäisessä matsissa halli oli oikeaoppisesti täysin pimeä, mutta sen jälkeen ollaan luisteltu puolivaloisaan halliin. Tuo sama surkuhupaisa sisääntulo taitaa olla nyt jo kolmatta vuotta käytössä, mutta niin se vain pysyy vaikka siitä taitaa jokaisella olla pelkkää negatiivista sanottavaa. Kauden avauksessa oli hassua huomata ympärilläni seisomakatsomossa, kun monet alkoivat sisäntulon päätyttyä manata, että taasko tämä sama.

Mutta noin muuten hallin musiikkipuoli on mielestäni hieman parantunut, niitä vuosikymmeniä hallissa soineita löysiä sukkahousubiisejä on vähennetty ja tilalle on tullut ihan menevää musiikkia. Esimerkiksi kahdessa edellisessä matsissa olen bongannut kajareista jopa Faith No Morea!

Mutta eipä tässä voi surkean sisääntulonkaan piikkiin kaikkea laittaa. Tiistaina HPK:ta vastaan hallissa oli varmasti hirvein tunnelma vuosikausiin, ei sitä olisi yksi sisääntulo mihinkään muuttanut.

 

[Juicey]

Esimerkiksi kahdessa edellisessä matsissa olen bongannut kajareista jopa Faith No Morea!

Hieman kaksipiippuinen asiapa tämäkin; nuoremman polven mieleen on varmasti Iron Maidenit ja Megadethit, mutta kun tässä juuri halutaan ihmetellä miksei istumakatsomossa tunnelmaan sytytä niin pikainen silmäily paljastaa ettei tässä katsomossa taideta juuri välittää Mustainen sooloista sen enempää kuin Dickinsonin paluusta. Sen sijaan kunnon humppa taitais ehkä taasen herätellä tätä väkeä - mutta taas olisi sitten nuoremmalla porukalla purnattavaa kun hallissa soi pelkät Katri Helenat.

 

[Ted Raikas]

Tuskin se hallin tunnelma nyt kuitenkaan ihan taustamusiikista on kiinni.

 

[Juicey]

Tuskin se hallin tunnelma nyt kuitenkaan ihan taustamusiikista on kiinni.

Eipä ole, mutta toisaalta ei kyllä varmaan luo sitä lisätunnelmaakaan flegmaattiseen istumakatsomoon.

 

[Kaaleppi]

Tuskin se hallin tunnelma nyt kuitenkaan ihan taustamusiikista on kiinni.

Joo, ei varmasti ole pelkästään siitä kiinni, vaikka tietenkin silläkin voidaan vaikuttaa.

En tiedä, onko sitten siitä kiinni, että miten lappeenrantalaiset kokevat SaiPan omakseen? Onko siihen helppo samaistua, kun kuitenkin joukkue vaihtuu lähes kokonaan vuosittain. Koetaanko pelaajat "omiksi pojiksi", joita halutaan kannustaa - myös tappion hetkellä?

Vertaan taas entiseen aikaan. Silloin SaiPan pelaajat pyörivät samoilla työpaikoilla katsojien kanssa jne. Ja illalla mentiin katsomaan "miten se nyt siellä pelaa". Tunnelma ja kannustus kumpusivat itsestään.

Mutta se oli silloin ja nyt on nyt. Peli on ammattiurheilua, eikä pelaajiin pääse tutustumaan. Ainoastaan me, jotka täällä netissä pyöritään ja luetaan pelaajahaastatteluja, tunnetaan vähän niitä. Mutta onko joku Sami Ryhänen meillekään tuttu? Joka tapauksessa keskivertokatsojalle nämä nykypelaajat ovat tuntemattomia ihmisiä, jotka keväällä sitten katoavat. Ei ihme, ettei joukkueeseen voi samaistua, ja se näkyy hallin tunnelmassa.

Mikä lääkkeeksi? Voisiko joukkuetta yrittää pitää pitempään kasassa ja tehdä tunnetuksi kaupunkilaisille? Ok, tullaan taas tuttujen kysymysten äärelle, eli raha ja resurssit. Ei voida pitää huippuja täällä, ne lähtee. Mutta onhan meillä Paakkarista, Kohoa, Kolehmaista... Nämä kaverit esille - juttua Etelä-Saimaaseen, vaikka koko kolmikosta yhtä aikaa. Joku sanoo, ettei mitään auta, mutta voisi tuostakin aloittaa pikkuhiljaa.

 

[startin13]

En tiedä, onko sitten siitä kiinni, että miten lappeenrantalaiset kokevat SaiPan omakseen? Onko siihen helppo samaistua, kun kuitenkin joukkue vaihtuu lähes kokonaan vuosittain. Koetaanko pelaajat "omiksi pojiksi", joita halutaan kannustaa - myös tappion hetkellä?

Vertaan taas entiseen aikaan. Silloin SaiPan pelaajat pyörivät samoilla työpaikoilla katsojien kanssa jne. Ja illalla mentiin katsomaan "miten se nyt siellä pelaa". Tunnelma ja kannustus kumpusivat itsestään.

Mikä lääkkeeksi? Voisiko joukkuetta yrittää pitää pitempään kasassa ja tehdä tunnetuksi kaupunkilaisille? .

Mika Kauppiset ja muut vastaavat ikiSaiPat ovat menneen talven lumia. Ville Koho taitaa olla ainut kuka on jaksanut puurtaa jo useita vuosia vankkumatta SaiPassa. Ai nii ja Teemu Paakkarinen myös.

Se että pelaajiin ei ole mahdollisuutta tutustua, on mielestäni outoa. Siellä ne pyörivät Prismoissa ja muissa normaalipaikoissa niinkuin kaikki muutkin normaali ihmiset. Tunnempa erään vähemmän ujon veijarin, joka kävi herrasmiehenä hörppäsemässä kadulta bongatun Mr Dough Sheddenin kanssa mallasjuomat SaiPa-IFK PO sarjan aikana täällä lappeenrannan baarissa. Eikä ukot olleet aikaisemmin tuttuja.

Pelkästään kaupunkilaisille suunnattuna SaiPa ei toimi. Kyllä SaiPaa kannatetaan muuallakin kuin täällä lappeenrannan sykkeessä. Maakuntien miehet ja naiset ovat yhtä innokkaita jääkiekkoihmisiä kuin me muutkin "kaupuntilaiset". Joskus jopa syvästi kotkaa murtavat katsojat ovat sattuneet samoile lehtereille kannustamaan Opaa ja SaiPaa,, kouvolan ja kuusaan murretta ei ole tosin kovinkaan kuulunut.

Tavallisten ihnmisten mielenkiinnon herättämiseksi on SaiPan markkinointiväellä paljon puuhaa, pitämällä SaiPa kiinnostavana ja kilpailukykyisenä, verrattuna muihin kilpaileviin ajanviettomahdollisuuksiin on edellytykset menestykselle olemassa.

Sm-liigatason jääkiekkopeli on talvella lappeenrannassa kovaa valuuttaa, jos pitää alkaa miettimään mitä muuta mielenkiintoista ohjelmaa on kaupungissa tarjolla esim tammikuun toisella viikolla. Mikään muu tapahtuma ei vedä lappeenrannan tai etelä-karjalan alueella viikoittain yhtä suurta väkimäärää liikkeelle.

 

[theref]

Ketju taisi lähteä siitä, kun tuolla otteluketjussa menin kommentoimaan asiaa. Heti alkuun on kuitenkin sanottava, että tuli siellä käytettyä täysin väärää termiä, kannattajakulttuuri. Tietenkin minun olisi pitänyt käyttää termiä fanikulttuuri.

Lappeenrannassa ei ole fanikulttuuria. Piste. Tästä mielipiteestäni en ole tällä hetkellä valmis tinkimään yhtään.

Aloitetaan ensin tästä "maankuulusta" punaviivakerhosta. Täysin turha porukka. Entisaikoina tämä porukka sentään kannusti ja paukutti aika-ajoin rumpuaan. Liekö rumpukin mennyt rikki? Ainoa "katsomomeriitti" tällä porukalla tällä hetkellä on omalle kuulutukselle läpyttäminen ja iloinen "hei"-kiljahdus sen päälle. Kuka haluaa osallistua porukkaan "seisomakatsomon simot?" Kerätään kolehti ja palkitaan kauden kovin kaukalossa polkija kauden jälkeen kuntopyörällä.

Erästä tuttavaani lainaten, "en pidä heitä juuri minään!"

"Olen käynyt SaiPan peleissä vuodesta 72 lähtien..." Tätä porukkaa arvostan, vaikka he eivät "fanittamiseen" juuri osallistukaan. Ei heidän kuulukaan. Todellisen kannustamisen luo se muu porukka.

SaiPa-fanit. Njoo, kuten otteluketjussa kirjoitin, kannustusta noin 10 minuuttia ottelussa, siinä kaikki. Miksi näin? Tämä porukka on kuitenkin mielestäni se ydinryhmä, jolla olisi mahdollisuus saada muutkin mukaan kannustukseen. Työtä, työtä, työtä ja työtä. Niin se SaiPakin pelaa. Kovalla työnteolla eteenpäin.

Kannustus on päällä jos SaiPa saa hetkeksi kunnon pyörityksen. Kun kiekko lupsahtaa keskialueelle, kannustus loppuu. Miksi? Uudella huudolla vaan kiekko takaisin päätyyn ja hulina päälle.

Ei mitään liian hienoja lauluja. Ei mitään krumeluureja, vaan aktiivista ja yksinkertaista kannustusta läpi ottelun, sitä toivoisin kuulevani. Ei siellä kukaan itsekseen saa mitään aikaiseksi, mutta porukalla se onnistuu. Ja nimenomaan tällä SaiPa-fanien porukalla. Turha vaipua epätoivon synkkyyteen jos homma ei lähde heti toimimaan.

Hallilla on paljon porukkaa joka ei "kehtaa" kannustaa ääneen. Mutta kyllä hekin yhtyvät kannustukseen kun sen voi tehdä "muun porukan ohella."

Edellinen liiganousu ja sitä seurannut kevään -99 huuma (kaunis muisto vain) on viimeisiä aikoja kun Lappeenrannassa oli todellista fanikulttuuria. Vieraspeleissä kävi porukkaa monella bussilla ja ääni kulki.

Voiko tämä "fanittamisen" puute johtua siitä, että porukka "ukottuu"? Vai johtuuko se siitä, kun menestystä ei tule?

Todellinen fani ei mieti sitä miksei menestystä tule, vaan sitä, voiko hän omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen että sitä tulisi.

 

[Playman]

antikannustusta??

Olen samaa mieltä siitä että Lappeenrannassa ei ole oikeaa fanikulttuuria. Ei se mitään ,mutta en ymmärrä tuota omien vähättelyä ja mollaamista, jota kuulee katsomossa aivan turhaan.
Olin katsomassa SaiPa -TPS matsin, jonka SaiPa vei (rankkarit??). Takanani seisoi noin 60v. mies ja hänen vaimonsa. Koko pelin tuo "äijä" selosti vaimolleen , kuinka huonoja SaiPan pelaajat ovat.
Tuomarit eivät tehneet yhtään oikeaa ratkaisua jne... Vaimo ihasteli suureen ääneen, "miten sä tiedät noin paljon jääkiekosta"? Puurula oli huono, samoin Levokari, tietenkin... Rankkareissa mies vaahtosi ettei meidän pojat saa yhtään sisään, ei Puurula mitään kiinni!!
Puutuin pari kertaa "jäpätykseen", jolloin mies hiljeni pariksi minuutiksi. En muista kuulleeni muutenkaan ympäriltäni positiivista kannustusta. Ei tuollaisessa ilmapiirissä itsekään saa ääntään kuuluville, vaan vaipuu mököttämään, ja läpyttämään maaleille.

Mielestäni SaiPa ja Mälli sekä pelaajat ansaitsisivat paremman yleisön???

 

[ElBimbo]

Heti alkuun on kuitenkin sanottava, että tuli siellä käytettyä täysin väärää termiä, kannattajakulttuuri. Tietenkin minun olisi pitänyt käyttää termiä fanikulttuuri.

Juuri näin. Itse tulkitsisin termiä kannattajakulttuuri niin, että sillä monipuolisempi merkitys kuin pelkkä fanien käyttäytyminen otteluissa.

Vaikkakin aina ei SaiPan kotipeleissä liput liehu ja laulu raiu, niin aivan yhdentekevä asia ei SaiPa kuitenkaan etelä-karjalaisille ole. Eihän siellä Kisapuistossa muutoin kävisi vuodesta toiseen yli 3000 katsojaa/peli, paikalliset yritykset tukisi sen toimintaa, vanhemmat toisi lapsiaan ensimmäistä kertaa peleihin ja papat kävisi vuodesta toiseen samalla istumapaikalla ellei täältä löytyisi kannattajakulttuuria.

Se miten Kisapuistoon saataisiin enemmän väriä ja ääntä on tietenkin vaikeampi juttu, mutta meidän kaikkien toiminalla korjattavissa. Minunkin käsityksen mukaan fanimatkoilla on välillä ääntä löytynyt. Bussimatkalla ja sopivalla määrällä juhlajuomaa on varmasti ollut osuutta asiaan. Tietenkään alkomahoolia ei pidä pelien yhteydessä nauttia kuin jotkut Saturday night specialistit Kisapuistossa, joilla vientiä riittää kuin entisellä pojalla Iitiän lavatansseissa; ensin vei järjestysmies ja sitten poliisi.

 

[Franchi]

Pitänyt jo pidemmän aikaa sitten ottaa kantaa Kisapuiston nykyisin täysin kuolleeseen tunnelmaan, jota on otteluketjuissa jo sivuttukin.

Tässäkin ketjussa jo lueteltu vähän parempia ja vähän huonompia syitä latetaan tunnelmaan: menestymättömyys, katsojien ukkoutuminen, katsojien "korkeampi status", liigaotteluiden yleinen värittömyys, eteläkarjalaiset, kyllästyminen, tapahtuman latteus, musiikit, kansalaisten suorituskeskeisyys, jne. Kommentoidaan muutamaa.

Yksi tuohon vaikuttava asia on varmasti se, että vuosi vuodelta pelaajien sisääntulo on mennyt munattomampaan suuntaan. Nykyinen sisääntulobiisi ja koko "happening" on niin munaton, että hyvä että huomaa kotijoukkueen saapuvan kentälle. ... Nyt tasapaksu Osmoscosmos-junnaus alkaa ja Saipa liukuu jäälle ilman, että mitään konkreettista tehtäisiin huomion kiinnittämiseksi.

Totta joka sana. Keskinkertaisen bändin vetämä tulosruutuhenkinen humppa ei kyllä voi sytyttää ketään.

Vaikka tuo rockimpi väliaikamusiikki kuulostaakin erittäin hyvältä omaan korvaan, on joskus tullut pohdiskeltua, että se ei kuitenkaan tahdo saamaan ihmisiä millään lailla mukaan. Aikaisemmin soi säkkijärven polkat ja muut humpat, jonka tahdissa vanhempikin väki innostui "taputtamaan rukkasiaan rytmikkäästi yhteen" ja joskus jopa huutamaan, kuten Jussi jo kommentoikin. Joo, todella vanhanaikaista ja epämuodikasta fanittamista, kuulemma. Mielummin kuitenkin kuuntelisin vaikka sitten taputusta ja saipa-saipa -huutoja, kuin vastapäisestä katsomosta kantautuvia nokkeluuksia kuolemanhiljaisessa hallissa.

Sherminatorilta hyvä huomio tuo tuomarien jatkuva arvostelu ja ennen kaikkea omien lyttääminen. Tuomareihin kohdistuva mielenosoittaminen nyt tiettyyn pisteeseen saakka on ihan normaalia ja varmaan käytäntö kaikkialla, mutta omien morkkaaminen ei taas ole mielestäni mistään kotoisin.

Eihän tuolla edes ole mitään kunnon tuomarin arvostelua tai palautteen antamista. Jos kerran eteläkarjalaiset ovat niin negatiivista väkeä, kuin annetaan ymmärtää, niin ammennettaisiin vaikka sitten sitä ääntä siitä, että huudettaisiin nuijaa. Tätäkään ei ole tapahtunut vuosikausiin, eikä todellakaan johdu siitä, etteikö melko huikeita suorituksia olisi nähty ihan viimeaikoinakin. Pelkkää tuhinaa ja omaan partaan napisemista.

Aloitetaan ensin tästä "maankuulusta" punaviivakerhosta....Erästä tuttavaani lainaten, "en pidä heitä juuri minään!"

Myö varmaan tunnetaan toisemme. Punaviivakerhoa voisi verrata johonkin paskaan vitsiin, jonka kuulee noin tuhannetta kertaa.

Fanilaumalla on ollut havaittavissa aika selvää selkärangan katkeamista kauden edetessä. Vaikutti näin ulkopuolisesta siltä, että kauteen lähdettiin kovalla innolla ja alkukaudesta yritettiin vähän laulaa ja kannustaa. Sitten ilmeisesti iski realiteetit suoraan päin naamaa. Noin vähäisellä porukalla ei valitettavasti tahdo pitkässä juoksussa saada, ainakaan laulamalla, kunnon tunnelmaa aikaiseksi. Ja aika todella kaukana ollaan täällä siitä tilanteesta, että edes 1% normikatsojista innostuisi tuohon lähtemään mukaan.

Ei tässä vapaaehtoispohjalta toimiville kannattajille paljon kannattaisi alkaa velvoitteita ja ohjeita jakelemaan, mutta kyllähän fakta on se, että faniryhmän tulisi ottaa se rooli suunnannäyttäjänä ja johtaa tuota kannustamista, ainakin seisomakatsomoa. Toki olisi mukava kuulla fanilauman sisältä joltain asiaa pohtineelta näkemys siitä, mikä on tavoite "isommassa kuvassa". Ottaa roolia vai pitää omaa pikkukivaa?

 

[Kaaleppi]

Keskinkertaisen bändin vetämä tulosruutuhenkinen humppa ei kyllä voi sytyttää ketään.

Kyllä, ja antaako se mitään lisäarvoa loppujen lopuksi että sen esittää eteläkarjalainen bändi? Ei sitä moni varmaan edes tiedä. Pitäisi vissiin mennä pukkaamaan kaveria kylkeen kun mollaa musiikkia, että "tiesitkö että tuon soittaa Osmo's Cosmos?" - "Ai jaa, no sittenhän tää onkin hyvää musiikkia".

Sen sijaan se "klassinen" musiikki, mikä avaa koko homman, on mahtava. Hyvä valinta.

Mietin muuten tuossa, että mikähän erottaa loppujen lopuksi fanikulttuurin ja kannattajakulttuurin? Faneilla paidat päällä ja järjestäytyneitä? Ovatko kaikki loput lipun ostaneet sitten kannattajia? Epäilen. Kuka on siis kannattaja? No minä olen kai se kannattaja kun kannatan, että tällaiset rajan vedot kannattaa lopettaa, ja keskittyä siihen että miten fiilis hallissa nousisi. Ei sitä voi minkään punaviivakerhon vastuulle sysätä! ;)

 

[Murmeli]

Ei tässä vapaaehtoispohjalta toimiville kannattajille paljon kannattaisi alkaa velvoitteita ja ohjeita jakelemaan, mutta kyllähän fakta on se, että faniryhmän tulisi ottaa se rooli suunnannäyttäjänä ja johtaa tuota kannustamista, ainakin seisomakatsomoa. Toki olisi mukava kuulla fanilauman sisältä joltain asiaa pohtineelta näkemys siitä, mikä on tavoite "isommassa kuvassa". Ottaa roolia vai pitää omaa pikkukivaa?

Tässä on mielenkiintoinen kysymys moneltakin kantilta. Ennen omia aatoksia, pistän tähän asianomaisen luvalla saipa.fi -keskustelusta yhden ydinporukan tyypin viestin tännekin näkyville.

Tämä roolin ottaminen nykyisellä porukalla on kyllä perkeleen vaikeata. Kun meitä on siellä 5-10 äijää ketkä sitä ääntä siellä katsomossa käyttää tosissaan niin ei kyllä ihan kuuhun mennä.
Porukkaa toki on määrällisesti ajoittain enemmän mutta osallistuminen kannustukseen on vähän niin ja näin. Tästä meien ydinporukasta kumminkin henkii jotenkin sellainen fiilis että ei siellä sitä pelkkää saipa-saipaa kukaan jaksa huutaa pelistä toiseen. Variaatiota, kehitystä sillä saralla. Eteenpäin ollaan omasta mielestäni menty, tuskaisen hitaasti tosin.

Kaikki ketkä ovat vierasreissuilla käyneet voivat varmasti allekirjoittaa sen. Tottahan se on, että se kaljan ja muun lipittely bussissa alentaa uskallusta lähteä mukaan huutoihin/lauluihin mutta kyllä se suuri, samanhenkinen joukko siinä ympärillä tekee myös osansa.
Tämä suuri, samanhenkinen porukka loistaa poissaolollaan kotikatsomossa. Osa siellä toki on mutta valitettavan moni on poissa. Mikä on todella sääli. Tässä olisi jo kyllä nykyisellään kehitettävää. Tämä pieni huutajien porukka on suht hajallaan siellä seisomakatsomossa. Tiiviiseen rykelmään kaikki, pitääkin ottaa ensi kerralla härkää sarvista tämän suhteen.

Se kuka keksii kuinka näitä potentiaalisia kannattajia saadaan houkuteltua faniporukkaa huutamaan, laulamaan, yms niin kaljat kyllä tarjoan.
Loppuun vielä näille jatkoaikaan kirjottaville, lappeenrannassa asuville ihmisille haaste...

Sanoista tekoihin, tulkaa sinne fanikatsomoon, tutustukaa uusiin ihmisiin, eläydytään peliin yhdessä, huudetaan, lauletaan. Siitä se lumipallo lähtee pyörimään. Jonkun vaan jaksettava olla se pioneeri. Turha sitä on netissä selitellä ja pyöritellä kuinka hallissa ei ole tunnelmaa. Sama koskee luonnollisesti kaikkia muitakin, ei pelkästään keskustelufoorumiaktiiveja.

Omalta kohdaltani voin sanoa että en ole katunut "puolen vaihtoa" seisomakatsomossa. Kymmenkunta vuotta seurasin pelejä isän jalan jäljissä ja jossain vaiheessa alkoi hallin huono tunnelma harmittamaan. Mietin että mitähän sitä pitäisi tehdä, kirjoittaisiko foorumille topikin vai siirtyisikö fanikatsomoon.. Valitsin jälkimmäisen eikä ole kaduttanut pätkääkään. Päinvastoin, uusia ystäviä tukkupakkaus keiden kanssa jopa viihtyy pelien ulkopuolellakin, hienoja vierasreissuja, suuria tunteita.
Huh, tulipahan epäselvä vuodatus mutta toivottavasti joku jotain tolkkua saa.

Noin.

Ja sitten omia heittoja...

Ensin haluan painottaa, että puhun vain fanikulttuurista ja katsomotoiminnasta, en kannattajakulttuurista tai SaiPan kiinnostuksesta Lappeenrannan kaduilla. Nämä ovat täysin eri asiat.

Tämä Kisapuiston paska tunnelma on noussut ikuisuusongelmaksi. Moni miettii ongelmaa yhdeltä jos toiseltakin kannalta mutta loppujen lopuksi kyseessä on varsin yksinkertainen asia.

SaiPa ja sen ns. intohimoinen kannattaminen katsomossa (= huutaen, laulaen, älkää alkako vääntämään siitä mikä on oikeaa tai väärää intohimoa) ei yksinkertaisesti ole yleisen mielipiteen mukaan siistiä vaan noloa. Ylipäätään suomalaiseen urheilukulttuuriin ei kuulu se, että ollaan ylpeitä oman kylän jengistä ja näytetään se, jollei kyseinen jengi kuulu voittajiin. Tämän olen saanut huomata satoja kertoja. Esimerkki: Kun menin ylioppilaskirjoituksiin liiganousua seuraavana päivänä SaiPan pelipaita päällä, ainoa kommentti oli: "Ei se nyt noin hieno juttu ollut."

SaiPan junassa seissään äänekkäästi vain silloin, kun joukkue menestyy edes kohtuullisesti. Muutoin kyllä ollaan periaatteessa tukena mutta ei sitä ainakaan kenellekään myönnetä.

Katos perkele, kajosin sittenkin kannattajakulttuuriin vaikkei pitänyt. No olkoot.

Sitten itse Franchin alkuperäiseen dilemmaan.

"faniryhmän tulisi ottaa se rooli suunnannäyttäjänä ja johtaa tuota kannustamista, ainakin seisomakatsomoa."

Tähän voisin haluta konkreettisia neuvoja. Tarkoitetaanko tässä, että faniryhmän pitäisi jotenkin aktiivisesti kertoa muille, että huuda / laula nyt sinäkin?

Se, että väkisin meidänkin porukka vajoaa äänenkäytön puolesta muun Kisapuiston tasolle, on valitettavaa. On kuitenkin varsin ihmeellistä, että silloin kun näin käy, ulkopuolelta tulee keskustelupalstoilla vittuilua / kuittailua. Käytännössä aina näin käy silloin, kun edes vähäisessä määrin lähellä oleva yleisö ei liity huutamiseen. Eikö meillä ole oikeutta vittuuntua yleiseen tunnelmaan?

Fakta on kuitenkin se, että mikäli Kisapuiston tunnelmaa halutaan nostaa, se vaatii periaatteessa tuollaista 20-30v äijää mukaan meidän katsomotoimintaan. Vähäisten laulujen sanat oppii varmasti kahdessa pelissä ja samalla meihinkin saa tutustua. Kysymys kuuluukin, kuka kehtaa? On paljon siistimpää pelkästään huudella törkeyksiä tuomareille tai omille pelaajille, kuin seistä loppuun asti pelistä toiseen jengin takana.

Sitten on sekin kysymys, että millaisen Kisapuiston tunnelman kukin haluaa. Minä ainakin haluaisin kehittää suomalaista katsomokulttuuria täälläkin nurkalla keskieurooppalaiseen suuntaan. Kun katselee (ja on saanut pienen maistiaisen paikan päälläkin) Urheilukanavalta noita Sveitsin liigan matseja, on se sitä mitä minä haluan. Vain joukkueen nimen huutelu taputuksilla ryyditettynä on vanhaa kulttuuria vaikka sillekin paikkansa nykyäänkin on.

Kaikenkaikkiaan tämä on kuitenkin loputon savotta, eikä sille keskustelupalstalla saa mitään tehtyä. Jos haluat kehittää katsomokulttuuria ja luoda tunnelmaa Kisapuistoon, ole paikanpäällä ja pistä itsesi likoon.

Jos kehtaat.

PS. Itsestäänselvyytenä tiedän, että moni täälläkin kirjoittelevista asuu muualla kuin Lappeenrannassa, joten sitäkään ei tarvitse kertoa.

 

[Juicey]

Se, että väkisin meidänkin porukka vajoaa äänenkäytön puolesta muun Kisapuiston tasolle, on valitettavaa. On kuitenkin varsin ihmeellistä, että silloin kun näin käy, ulkopuolelta tulee keskustelupalstoilla vittuilua / kuittailua.

No, tämä taitaa jossain määrin kuulua samaan kategoriaan kuin Levokari on paska. Lentäväksi lauseeksi muodostunut "totuus" joka on jokaisen helppo heitellä ilmoille, huolimatta siitä mikä todellisuus asiassa itseasiassa onkaan. Kyllä SaiPafaniporukka on ääntä pitänyt useimmissa matseissa missä itse olen käynyt ja se on kuulunutkin sen verran pitkälle kuin tuolta seisomapäädystä nyt kourallisen porukkaa meteli kuuluu. Hallin toisessa päässä ihmetellään hiljaisuutta vaikka faniporukka tuplaantuisi. Ja toisaalta, vaikka Kisapuisto myrskyäisi, niin silti löytyisi se yksi "ttuselevokarikaanmitäänosaa" -tyyppi joka toteaisi että on kyllä kuollut paikka tämä Kisapuisto. Minun mielestäni monessakin ottelussa on ollut ihan mukiinmenevä tunnelma, mutta aina siinä jonkun mielestä puuttuu se jokin.

Ihan oikealla tiellä mielestäni faniporukka on, ei muutoksia tapahdu yhdessä tai kahdessakaan kaudessa. Väki on paljon vaihtunut 90-luvun lopulle verrattuna ja osaa ei samalla tavalla kiinnosta osallistua - vaikka siis noin periaatteellisella tasolla pitäisikin SaiPafanien touhua positiivisena ilmiönä.

Mutta siinä olet ihan oikeassa, että esim. SaiPa-paitoja ei turhaan kaupungilla vastaan kävele, eikä kyllä hallissakaan juuri sen enempää näy. Siitähän se kielii, että SaiPa on monelle enemmän nolostuttava pikkuseura vailla menestystä kuin se oman kaupungin liigajoukkue. Ehkä sitten jonain päivänä tästäkin kasvetaan ulos, mutta ei minun näkemykseni mukaan ole ihan lähiaikoina tapahtumassa. Toki tähän vaikuttaa sitten monet muutkin asiat, kuten esim. laajamittaisen juniorityön kautta tavoittaminen. Mutta se taitaa SaiPan kohdalla olla ihan oman keskustelunsa aihe...

 

[ahal]

Ulkokuntalaisena en puutu lähemmin Lappeen katsomo-ongelmaan, mutta lisään yhden pointin, joka saattaa olla avaintekijöitä tässäkin asiassa. Nimittäin, olen huomannut, että silloin kun jonkin asian tai jutun todella sisäistää, ilmenee se myös käytöksessä. Vuosien varrella olen poikieni junioripelejä seuratessa havainnut, miten matseihin "liukuu sisään", kun niissä on vähintään "puolella sielulla" mukana. Usein tuo sisäistäminen liittyy toki toimintaan muutenkin joukkueen/seuran parissa. Mutta ei aina. Paradoksi sitten on, että toimihenkilöt eivät saisi provosoitua... ainakaan toimitsija-aitiossa.

Eli pointtini on, että jos seurakipinän saa jo nuorella iällä, se kolahtaa tai polttaa tai pistää, liekki saattaa kestää läpi aikuisiän. Itsellä on näköjään käynyt niin, vaikka välillä liekin lepatusta tuskin on huomannutkaan. Junnupeleissä olen havainnut, että kannustusjoukon ei tartte olla suuri, muutama samoin kokeva henkilö riittää mekkalaan. Niissä älämölön pitää tosin olla kannustavaa, muuten saattaa lentää kuppilan puolelle. Sellaistakin on sattunut, jos muuten hallissa on suht' hiljaista ja dumari kuulolla tai tosikko.

Puolilappeelaisena (ja puoliksi savolaisena) ymmärrän hyvin eteläkarjalaisen "kursailu- ja vähättelymentaliteetin" - ehämmie, eihämmyö... Omaa tekemistä ei oikein arvosteta. Mistä se kumpuaa, sitä en tiedä. Jos taas verrataan esim. pohjalaisiin, siellä yleisvire on päinvastainen tyyliin: kelevollista yritän teherä mutta priimaa pukkaa... Suoraa korrelaatiota kannustamiseen sillä ei silti liene esim. Vaasassa ja Lappeessa.

Oma kolaukseni osui sinne 60-luvun muutamaan huippuvuoteen, upposi pojannassikkaan kuin kuuma veitsi sulaan voihin. Ehkä jotain samankaltaista pitäisi sattua taas uudelleen (myös 90-luvun loppu), jotta väki heräisi tiedostamaan, eikä vain katseella seuraamaan.

 

[Kaaleppi]

Katsomokulttuuri on hyvin laaja asia, käsittää kaiken toiminnan katsomossa. Sitä on myös katsomoon ja halliin ylipäätään tehdyt tekniset ratkaisut, joilla on joskus yllättävän suuria vaikutuksia hallin tunnelmaan. Esimerkiksi valaistus, onko sitä mietitty ollenkaan viihtyvyyden kannalta?

Tulee mieleen myös seisomakatsomon valotaulu, joka asennettiin joku vuosi sitten. Taisi pienentää hieman seisomakatsomoa. Pahinta kuitenkin oli, että se muutti lapsien liikehdintää pelin aikana. Lapsista lähtee aika paljon ääntä, huomasin sen kaudella 200? (Machulda Jokereihin), kun yleisömäärä romahti ja kouluissa jaettiin vapaalippuja, että saataisiin edes vähän eloa halliin. Yllättävän kova tunnelma. Tai siis meteli... korreloiko ne nyt sitten?

 

[startin13]

Jos kehtaat.

.

No ehä mie kehtaa!

Joku tuttu kuitekii näkis miut pelipaita pääl hallil mölisemäs. Ja vittuilis sit ku nähää seuraava kerra jos/kun Saipa kuitekii häviää.

En osaa poimia Ahalin vähättelykorttia tuolta, mutta siinä on ollut vähän tottakin joukossa. Mutta kyllä nykyään SaiPa on brändätty niin hyvin, ettei sen kannattamista tai mustakeltaisia värejä kannata häpeillä.

Esim, pääkaupunkiseudulla SaiPa on nauttii arvostusta, onhan selätetty IFK,Jokerit, ja Blues monet kerrat ja otettu avosylin poispotkitut stadilaiset SaiPan suojiin ja jobattu itku kurkussa Janeckyt & Machuldat paremmille apajille. Tälläiset asiat muistetaan kyllä Isollakirkollakin jos jääkiekosta siellä suunnalla tulee puhetta. Pääkaupunkiseudulla on vähän laajempaa näkemystä ja muistikapasitteettia kiekkohommiin kuin täällä. Punainen 3# laittoi aikanaan SaiPan kurssit nousuun Stadissa.

SaiPafaneille nostan hattua avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Etelä-karjalaisen perinteikkään urheilukannatuskulttuurin kimppuun käyminen, kaikkine kaksvartisineen ja lauluineen on rohkea temppu, tavoite keskieurooppalaisen jääkiekkokulttuurini istuttamiseksi kaukaanpäätyyn ja muuallekkin Kisapuistoon on rohkea haave.

Tälläistä reilumpaa menoa katsomossa oli viimeeksi SaiPa-HIFK PO sarjassa.

SaiPaFanitoiminta on muuten minulle suurta ja tuntematonta, joten sitä en lähde tässä nyt muutoin kommentoimaan.

 

[Deuce]

Mielestäni tunnelma on hiipunut suljetun sarjan myötä. En tietenkään toivo, että SaiPa tippuisi Mestikseen, mutta kyllä häntäpään joukkueilla pitäisi olla muutakin tavoitetta kuin pudotuspelehin pääsy. Eurooppalaiseen palloilukulttuuriin kuuluvat sarjasta putoamiset ja nousut. Sarjanousijan täytyy aina voittaa ensin jotain, mikä aiheuttaa aina pientä riehaantumista ja tuo joukkueelle uusia kannattajia. Samoin sarjapaikan säilyttäminen vaatii onnistumisia, jolloin peleissä on panosta ja silloin yleisökin on mukana. Jääkiekko on elämysbisnestä, mutta nyt häntäpään valvojilta on otettu pois jännitysmomentti, kun eletään veitsen terällä ja selvidytään, tai sitten ei. Tunnelma on pilalla. Clap your hands. Surullista.