Suomesta löytyy riittävä joukko henkilöitä, jotka olivat valmiita ahtaaajien työtä tekemään samalla, tai jopa pienemmällä palkalla ja lyhyemmillä irtisanomisajoilla (eli rikkureita). Niinpä ahtaajat eivät ansainneet enempää.
Vastaavasti Suomesta ei uskoakseni löydy vastaavaa joukkoa ihmisiä, jotka olisivat valmiita tekemään sairaanhoitajien, siivoajien tai kassan myyjien duuneja halvemmalla. Näinpä jos siivoajat tai kassan myyjät saavat pidettyä rivinsä kiinteitä ja lakkojen avulla neuvoteltua itselleen palkankorotuksen, niin he ovat sen myös ansainneet. He eivät siis ole kiristäneet noita etuja, vaan heidän työpanoksensa on aidosti tuon arvoinen.
Luulenpa , että kyvykkäitä johtajiakain löytyisi halvemmalla, jos vaan kilpailutettaisiin nekin paremmin. Mutta ei kai tarvitse, kun ei sillä ole niin väliä minkään suhteen saako se miljoonan vai kymmenen! :-)
Samoin uskoisin olevan huippu-urheilussakin asian, että yhtä hyviä tai jopa parempia saisi halvemmallakin, ja taso nousisi kautta linja, ja useammalla olisi töitä kun ei kaikkia munia laitettaisi yhteen koriin. Muistaakseni paljon löytyy ymmärtäjiä aina silloin, kun pelaajaressukat lakkoilevat. Joten en nyt ihan aina haluaisi niin kevyellä kuitilla päästää, että markkinat ihan yksiselitteisesti hinnat määräisivät.
Ongelmana useinkin on, että ei pelata reilua peliä siinäkään jos mennään töihin toisen maan alueelle, mutta noudatetaankin sen toisen maan sääntöjä tahi palkkatasoa. Antaa käsittääkseni epäreilua kilpailuetua, jota "hyvän" johdon on niin mukava käyttää hyväkseen.
Toki en yksiselitteisesti tuomitse kokonaa työnantajapuoltakaan, josta voidaan toisaalta esimerkiski ottaa paperiteollisuus, joss työntekijäpuoli veti kyllä jengat äärimmilleen erilaisten saunalisiensä kanssa, jotka hakevat vertaistaan jo kreikastakin, jossa kuulema johtajien vanhapiika tyttärillekin maksettiin palkkaa. :-)
Asioita tosiaankin voi katsoa niin monelta kantilta, ja luvutkin saa aina sopivasti näyttämään siltä mitä halutaan. Edelleenkin olen sitä mieltä, ja ilman kateutta, että mitään hyötyä ei kansan- eikä muullakaan -taloudellisesti ole siitä, että palkkaerot sekä eriarvoisuus jatkuvasti kasvavat.
Kun nyt ahtaajat erityisesti saavat sinun verenkiertosi päässä ahtautumaan, niin itse taas ymmärrän oikein hyvin tuota heidän toivettaan saada irtisanomissuoja. Onhan moinen johtajillakin, ja heidän ei yleensä sen yhden hyvän diilin jälkeen tarvitse työntekoa enää elämässään miettiä. Toisin taitaa olla ahtaajien kanssa, jos työt loppuvat.
Ja huom. laiskana en jaksa aina etsiä faktaa ja hienoja sanoja sekä mutkia asian ilmaisemiseksi. Se pitänee juttuni ja mielipiteeni suht tasottomina, varsinkin ammattilobbaajien mielestä. Mutta toisaalta katson että juuri se, että ne tulevat enemmän tunteesta, antaa osaltaa oikeuden aina tarkistella mielipiteitään kunkin erillisen keissin kohdalla. Pahoittelen siis kaikkia mielenliikutuksia ja verenkiertohäiriöitä, joita ajatukseni herättävät. Se on vaan kuitenkin niin, että usein täällä kenttätasolla huomaa totuuksia elämästä paremmin, kuin katselemalla numeroita ja muuta semaatiikka asioiden suhteen erilaisilla luennoilla, mikä ei siis tarkoita ollenkaan etteikö opiskelu kannattaisi ja olisi järkevää. Mutta yhtälailla olisi tärkeää nähdä lukujen taakse, ja pysytä tarkastelemaan asioita puhtaasti inhimillisestä perspektiivistä. Kaikki eivät näet voi olla pääjohtajia eikä ministereitä, vaikka milei tekisikin ja yritys olisi kova. Eikä se aina ole kiinni edes siitä osaamisesta. Puhumattakaan älystä!