Tammikuun tasaus on maailman suurin vitsi. Kiitokseksi loistavasta syyskaudesta me saamme palkinnoksi kaksi lisämatsia ihanaa JYPiä vastaan. SM-Liigalla ei välillä ole mitään tekemistä reilun urheilullisuuden kanssa. Minua itkettää.
No eihän se nyt noin mene kuitenkaan. Tässähän tarjoutuu huikea mahdollisuus SaiPalle löytää vihdoin sellainen asenne ja taisteluilme, jolla JYP, HPK ja Blues kaatuvat jatkossakin.
Kaksi lisäpeliä JYPiä vastaan on parasta lääkettä mitä voi toivoa. Jos näitä isompia ja fyysisempiä joukkueita ei pystytä voittamaan nyt, ei ole mitään syytä olettaa että mahdollisissa pudotuspeleissä tuollaisella näpertelyllä ja maalinedustaa varomalla tulisi ainuttakaan voittoa.
Asennetta perkele! JYP vei eilen SaiPaa kuin pässiä narussa, ei jäänyt mieleen oikeastaan ainuttakaan kunnon maalintekopaikkaa kotijoukkueelta... mutta eipä toki ihme, kun äijät pyörivät 10 metrin päässä maalilta eivätkä uskaltaneet lähemmäs edes yrittää. Ehkä parempi niin, siellähän olisi saattanut tulla mustelmia.
Joukkueen ulkomaalaisvahvistukset, etenkin, ovat olleet heikkoja viime peleissä. Lee saa kaiken paskan niskaansa (ja onkin pelannut todella heikosti, alkaa täälläkin usko murentua Leen paremmasta keväästä), kultakuuppa-Giliatista ei kukaan sano pahaa sanaa... No minä sanon. Äijä näpertelee, välttelee maalinedustaa (ellei puhuta vihellyksen jälkeisestä tönimisestä), kiertää aina maalin taakse ja viskaa täysin sokkona kiekon kohti siniviivaa tuon tuostakin, osoitteetta... häviää kaksinkamppailuja. Ja kun kiekko menetetään liukuu puolivaloilla kohti omaa päätyä. Mitä helvettiä tällekin äijälle taas kävi? Se on nyt se alkukauden Giliati takaisin ruodussa, sillä erotuksella, että sillä alkukauden Giliatilla oli kovempi yritys päällä.
Savilahdella on lipsunut poikkeuksellisen paljon viime peleissä, Salcido oli ennen loukkaantumistaan omassa päädyssä aika vahvoissa ongelmissa...
Ryhtiliikettä ja isoa sellaista kaivataan.
Salmion maalille iso peukku. Upea suoritus.
