Löytyykö lakimiehiä?

[müller]

Eri asia toki, jos kaveri on koko ajan tiennyt saavansa liikaa palkkaa, mutten tuota noin ymmärtänyt.

Vain yhdeltä kuulta olin saanut liikaa palkkaa ilmeisesti, näin ainakin ymmärsin. Lähetin eilen sähköpostia sen firman suuntaan. Saa nähdä mitä vastaavat. Pyysin myös, että lähettäisivät mulle palkkakuitin koko kuulta, sillä nyt tuli vain palkkakuitti mihin oli listattu mitä mun pitää maksaa takaisin, eikä siitä nähnyt edes työtunteja jne. En kyllä yhtään ihmettele, että kyseinen firma toimii näin, oli nimittäis muutenkin aika huonosti johdettua toimintaa siellä.

Toki voi olla että on maksettu monille liikaa ja kokonaisuudessa puhutaan jo merkittävästä summasta, jolloin jo kannattakin tehdä asian eteen hieman enemmän.

Yhteen vanhaan työkaveriin olen vielä silloin tällöin yhteyksissä, eikä hän ainakaan ole joutuneet maksamaan takaisin. Viime kesänä sanoi, että meille oli ehkä maksettu koulutuksesta liian vähän, mutta ei sitten oltukkaan.

 

[Alfred E Neuman]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288555666283.html

Linkissä juttu 15 vuotiaasta tytöstä, joka valehteli konduktöörin pahoinpidelleen häntä. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tytön väärästä ilmiannosta ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja korvauksiin.

Juttua lukiessani tuli mieleen tällainen kysymys. Nyt kun tytöllä on tuomio oikeudelle valehtelusta, niin jos tämä henkilö joskus tulevaisuudessa nostaa oikeusjutun jostain muusta aiheesta, niin miten tuomari/oikeuslaitos tähän suhtautuu? Saako aiempi tuomio vaikuttaa asiaan mitenkään? Vastapuoli taatusti tämän kaivaa kuitenkin esille, mutta siis onko sillä mitään merkitystä?

 

[Dissonanssi]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288555666283.html

Linkissä juttu 15 vuotiaasta tytöstä, joka valehteli konduktöörin pahoinpidelleen häntä. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tytön väärästä ilmiannosta ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja korvauksiin.

Juttua lukiessani tuli mieleen tällainen kysymys. Nyt kun tytöllä on tuomio oikeudelle valehtelusta, niin jos tämä henkilö joskus tulevaisuudessa nostaa oikeusjutun jostain muusta aiheesta, niin miten tuomari/oikeuslaitos tähän suhtautuu? Saako aiempi tuomio vaikuttaa asiaan mitenkään? Vastapuoli taatusti tämän kaivaa kuitenkin esille, mutta siis onko sillä mitään merkitystä?

Tarkoitat varmasti sitä, että millä tavalla tuomioistuin suhtautuu kyseisen henkilön mahdollisen tuomioistuimessa kuulemisen uskottavuuteen?

Ylipäänsä tuomioistuin joutuu useinkin arvioimaan kuultavina (muidenkin kuin vastaajan, jolla siis ei rikosasiassa ole totuudessapysymisvelvollisuutta) olevien henkilöiden kertoman uskottavuutta.

Kyllähän tuollainen asia voi hyvinkin vaikuttaa kokonaisarviointiin, jos jossain asiassa on erittäin epäselvä ja riitainen näyttö. Mitään automattisia johtopäätöksiä tai oletuksia ei tietenkään aikaisemmista tuomioista "saa" tehdä.

 

[Alfred E Neuman]

Tarkoitat varmasti sitä, että millä tavalla tuomioistuin suhtautuu kyseisen henkilön mahdollisen tuomioistuimessa kuulemisen uskottavuuteen?...

Joo, juuri tuota hain takaa. Muistui vain mieleeni tuota lukiessa oikeusoppitunnit koulun penkillä. Opettaja silloin kertoi, että jos oikeusavustaja/asianajaja jää valehtelusta kiinni, on hänen uskottavuus mennyt iäksi, ts. ura paketissa. Ajattelin vain, että toimiiko tämä ihan tavis ihmisissäkin.

Ja ihmisiähän ne tuomioistuimessakin on. Vaikka ei saisi vaikuttaa, niin pakosti se ainakin jonkun verran painaa päätettäessä onko syyllinen/syytön.

 

[Murmeli]

Löytyisiköhän pikaista apua palstalsta..?

Skenaario: Yhdistys A huolehtii osaltaan talkootyönä tapahtuman X järjestyksenvalvonnasta, jossa ammattijärkkärit ovat luonnollisesti pääroolissa. Valvontaa tehdään myös öisin mutta tässä tuleekin dilemma esiin, koska ilmeni väite, että yövahtiminen on vartioimisliiketoimintaa.

Lakikirja sanoo:

"6 a §

Vartioimisliikerikos

Joka harjoittaa vartioimisliiketoimintaa ilman lupaa tai vartioimisliiketoiminnassa ottaa vastaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimeksiannon yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, on tuomittava vartioimisliikerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Onko tällaisessa tapauksessa alueen yövahtiminen ry:n toimesta talkootyönä tehtynä tuon lainkohdan rikkovaa toimintaa vai missä mennään? Kysehän on kuitenkin siitä, että vahtimista yöllä tekevät henkilöt eivät ryhdy ongelmiin törmätessään muihin toimiin kuin virkavallan kutsumiseen eli eivät ota ketään kiinni tms.

 

[kiljander]

Esimerkiksi venesatamia vahditaan öisin ihan talkootyönä, joten en näe tuossakaan mitään rikettä missään tapauksessa ja kyllä esim ilkivallan tilanteessa ainoana keinona tosiaan on ilmoituksen tekeminen esim poliisille.

 

[bisnesman]

Tekijänoikeusasia selvinnyt.

 

[stairox]

Jos epäilee että ex-vaimo käyttää elatusmaksut muuhun kun lasten hyväksi, voiko vaatia näyttöjä mihin rahat on käytetty?

 

[Tuamas]

Jos epäilee että ex-vaimo käyttää elatusmaksut muuhun kun lasten hyväksi, voiko vaatia näyttöjä mihin rahat on käytetty?

Et voi.

Tai voit, mutta ex-vaimolla ei ole mitään velvollisuutta esittää näyttöjä.

Jos koet että lapset eivät saa riittävää elatusta, niin sitten sosiaalitoimeen yhteys.

 

[Joe Plop]

Liitto käski kysyä työkkäristä mutta ovat tänään kiinni joten olisikohan jollain täällä kokemusta...

Jos lähtee perheenjäsenen osakeyhtiön hallitukseen jäseneksi tai varajäseneksi niin laskeeko työkkäri sen silloin niin että on ko. yrityksessä työsuhteessa vaikkei ko. yrityksessä työskentelekkään? Lähinnä kyse on siitä että voiko työkkäri tuossa tilanteessa evätä oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan? Kyse siis pelkästään jäsenyydestä/varajäsenyydestä hallituksessa koska yksin osakeyhtiötä ei voi perustaa... Koskaan en ko. yrityksessä tulisi töitä tekemään. Onko jollain kokemuksia kuinka ahtaasti työvoimaviranomaiset näitä lakeja ja asetuksia tulkitsee?

 

[Tuamas]

Jos lähtee perheenjäsenen osakeyhtiön hallitukseen jäseneksi tai varajäseneksi niin laskeeko työkkäri sen silloin niin että on ko. yrityksessä työsuhteessa vaikkei ko. yrityksessä työskentelekkään? Lähinnä kyse on siitä että voiko työkkäri tuossa tilanteessa evätä oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan? Kyse siis pelkästään jäsenyydestä/varajäsenyydestä hallituksessa koska yksin osakeyhtiötä ei voi perustaa... Koskaan en ko. yrityksessä tulisi töitä tekemään. Onko jollain kokemuksia kuinka ahtaasti työvoimaviranomaiset näitä lakeja ja asetuksia tulkitsee?

Jos kyseessä on varajäsenyys, ongelmaa ei todennäköisesti tule.

Hallituksen jäsenyys saattaa jo työkkärikäsittelijän tulkinnasta riippuen viedä oikeuden työttömyysturvaan. Koska työkkärin määritelmä yrittäjyydestä on hyvin lavea ja se ei vastaa oikeastaan minkään muun viranomaisen määritelmää.

Jos ollaan perustamassa osakeyhtiötä ja ongelma on ettei ole kuin yksi perustaja vastuuhenkilöksi, niin silloin on ehdottomasti valittava sinut hallituksen varajäseneksi.
Koska jos sinut valitaan hallituksen jäseneksi, on hallitukseen valittava lisäksesi vähintään yksi varsinainen jäsen tai varajäsen.

 

[Myyrä]

Liitto käski kysyä työkkäristä mutta ovat tänään kiinni joten olisikohan jollain täällä kokemusta...

Jos lähtee perheenjäsenen osakeyhtiön hallitukseen jäseneksi tai varajäseneksi niin laskeeko työkkäri sen silloin niin että on ko. yrityksessä työsuhteessa vaikkei ko. yrityksessä työskentelekkään? Lähinnä kyse on siitä että voiko työkkäri tuossa tilanteessa evätä oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan? Kyse siis pelkästään jäsenyydestä/varajäsenyydestä hallituksessa koska yksin osakeyhtiötä ei voi perustaa... Koskaan en ko. yrityksessä tulisi töitä tekemään. Onko jollain kokemuksia kuinka ahtaasti työvoimaviranomaiset näitä lakeja ja asetuksia tulkitsee?

Kokemusta ei ole, joten vastaus voi olla täysin turha. Mutta miten ihmeessä työkäri voisi noin tulkita? Hallituksen jäsenyys ei ole työsuhde minkään pykälän tai vastaavan perusteella. Vielä vähemmän varajäsenyys. Ja totta kai menet varajäseneksi hallitukseen. Vai haluatko tieten tahtoen ottaa jotain vastuuta perheenjäsenesi tekemisestä?

 

[MacRef]

Kokemusta ei ole, joten vastaus voi olla täysin turha. Mutta miten ihmeessä työkäri voisi noin tulkita? Hallituksen jäsenyys ei ole työsuhde minkään pykälän tai vastaavan perusteella. Vielä vähemmän varajäsenyys. Ja totta kai menet varajäseneksi hallitukseen. Vai haluatko tieten tahtoen ottaa jotain vastuuta perheenjäsenesi tekemisestä?

Jos kyseessä on varajäsenyys, ongelmaa ei todennäköisesti tule.

Hallituksen jäsenyys saattaa jo työkkärikäsittelijän tulkinnasta riippuen viedä oikeuden työttömyysturvaan. Koska työkkärin määritelmä yrittäjyydestä on hyvin lavea ja se ei vastaa oikeastaan minkään muun viranomaisen määritelmää.

Vastausta Myyrälle on tuossa edeltävässä Tuamaksen viestissä. Työkkäri ei varmastikaan tulkitse sitä työsuhteeksi, mutta yrittäjäksi saatetaan laskea. Ja yrittäjillähän ei ole samanlaista työttömyysturvaa kuin palkansaajilla.

 

[Joe Plop]

Kiitos vastauksista...

Tuamas: Juuri näin sitä vähän itsekin ajattelin. Rouva on perustamassa OY:tä lähinnä työllistääkseen itsensä. Ja syy miksi minä olisin varajäsenenä on se että saataisiin lainkirjain täytettyä ilman ulkopuolisia ja mahdollisimman pienellä henkilömäärällä. Eli todennäköisesti tuo 1 jäsen + vara... Ja toimiala on sellainen josta en ymmärrä tuon taivaallista niin en myöskään aio siellä töitä tehdä. Siksi asiaa täytyy hieman selvittää ettei tule ikäviä yllätyksiä jälkeen päin...

Ja Myyrälle: Asia on niinkuin MacRef totesi. Jos on hallituksen jäsen niin työkkäri voi todeta että olet yrittäjä ja siten et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, vaikket ko. yrityksessä millään muulla tavoin toimikkaan. Hallituksen jäsenyys voidaan joissain tapauksissa laskea yrityksen johtotehtäväksi... Ja siksi tätä kyselenkin että miten tätä on tulkittu...

Täytyy kysellä tarkemmin työkkäristä ensiviikolla...

 

[Tuamas]

Tuamas: Juuri näin sitä vähän itsekin ajattelin. Rouva on perustamassa OY:tä lähinnä työllistääkseen itsensä. Ja syy miksi minä olisin varajäsenenä on se että saataisiin lainkirjain täytettyä ilman ulkopuolisia ja mahdollisimman pienellä henkilömäärällä. Eli todennäköisesti tuo 1 jäsen + vara... Ja toimiala on sellainen josta en ymmärrä tuon taivaallista niin en myöskään aio siellä töitä tehdä. Siksi asiaa täytyy hieman selvittää ettei tule ikäviä yllätyksiä jälkeen päin...

Ja Myyrälle: Asia on niinkuin MacRef totesi. Jos on hallituksen jäsen niin työkkäri voi todeta että olet yrittäjä ja siten et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, vaikket ko. yrityksessä millään muulla tavoin toimikkaan. Hallituksen jäsenyys voidaan joissain tapauksissa laskea yrityksen johtotehtäväksi... Ja siksi tätä kyselenkin että miten tätä on tulkittu...

Täytyy kysellä tarkemmin työkkäristä ensiviikolla...

Niin, eli tuollaisessa tilanteessa hallituksen varajäsenyys on ainoa järkevä vaihtoehto.

Tulkinta vaihtelee käsittelijästä/paikkakunnasta riippuen, eli suosittelen että otat sitten kirjallisena tuon lausunnon jos kysyt asiaa.
Toki työkkärin kanssa työnantajapuolena ja -hakijapuolena vääntäneenä, tuokaan ei välttämättä riitä.

Varajäsenyys ei missään nimessä, missään olosuhteissa (pl. jos omistat merkittävän osan yhtiöstä), vaaranna oikeutta työttömyyspäivärahaan, hallituksen varsinaisena jäsenenä toimiminen aiheuttaa nähdäkseni riskin työttömyyspäivärahan menettämisestä.

 

[Joe Plop]

Varajäsenyys ei missään nimessä, missään olosuhteissa (pl. jos omistat merkittävän osan yhtiöstä), vaaranna oikeutta työttömyyspäivärahaan, hallituksen varsinaisena jäsenenä toimiminen aiheuttaa nähdäkseni riskin työttömyyspäivärahan menettämisestä.

Soittelin tästä aiheesta työkkäriin ja vastauksiakin sain. Asia on kaikkiaan aika mielenkiintoinen ja tulkinnan varaa jäänee aina ja aika paljon. Varajäsenyys hallituksessa ei itsessään poista oikeutta päivärahaan mutta toisaalta sen oikeuden voi poistaa ihan sekin että nukut sen yrittäjän kanssa samassa sängyssä...

Joka kerta kun haet päivärahaa työttömyyden takia pitää tehdä selvitys perheen yrityksistä ja siitä että työskenteletkö siinä vai et. Ja sen selvityksen joutuu tehdä vaikkei omista,työskentele tai ole millään muullakaan lailla(varajäsenenäkään) mukana perheenjäsenen yrityksessä. Se riittää että perheenjäsen omistaa sen yrityksen. Eli jos olet vaikka lomautuksella puolenvuoden välein niin todennäköisesti molemmilla kerroilla tuo selvitys pitää tehdä... Ja joka kerta työkkäri voi tulkita asian juuri kuten itse haluavat...

 

[benicio]

Hei,

On mummo ja pappa ja heillä kaksi lasta. Pappa heittää henkensä. Mummolla ja papalla on keskinäinen testamentti, jossa testamenttaavat toisilleen hallintaoikeuden kaikkeen omaisuuteensa. Omaisuutta on lähinnä asunto ja rahaa molempien omilla tileillä.

Tuo kämpän hallintaoikeus on tietysti aika selvä, mummo saa siinä asustella niin pitkään kuin haluaa. Mutta mitä tapahtuu papan tilillä oleville rahoille? Makuutetaanko niitä siellä ja mummo saa vain koron (tuoton)? Vai otetaanko rahat ulos, mummolle puolet ja 25% molemmille lapsille? Vai mummolle kaikki?

 

[benicio]

On mummo ja pappa ja heillä kaksi lasta. Pappa heittää henkensä.

Itse itselleni vastaan, että osuuspankki sanoo näin, käyttöoikeustestamentti on käsittääkseni sama asia kuin hallintaoikeustestamentti:

Käyttöoikeustestamentin osalta pankki edellyttää samat selvitykset kuin omistusoikeustestamentin osalta. Testamentinsaaja ei kuitenkaan saa omistusoikeutta varoihin, vaan hän saa ainoastaan nauttia omaisuuden tuoton eli nostaa tilin korot, joten pääomaan hän ei saa kajota. Usein käyttöoikeustestamentin saajana on leski ja jotta myös hän voisi käyttää kuolleen puolisonsa nimellä olevien talletusten pääomia, hän tarvitsee siihen perillisten (lasten) suostumuksen.

Mutta sitten taas yksi varatuomarintapainen sanoi että leski saa nostaa tilit tyhjäksi ilman veroseuraamuksia ja merimiesnaurut päälle.
Oliko tietäjiä?

Avataan sen verran, että minä en ole tässä osallisena kuin sivustaseuraajana, mutta tilanne on se, että jos rahat päätyvät mummolle, ei aikaakaan kun ne ovat siirtyneet vanhusta hyväksikäyttäville tahoille.

 

[Lintukankaan Keisari]

Mutta sitten taas yksi varatuomarintapainen sanoi että leski saa nostaa tilit tyhjäksi ilman veroseuraamuksia ja merimiesnaurut päälle.
Oliko tietäjiä?

Muistaakseni tuossa hallintaoikeustestamentissa pitää olla se "hukkaamispykälä". Eli leski saa vain hallita ei hävittää omaisuutta. Jos tuo pykälä puuttuu, niin sillon hallintaoikeudella on kaikki valta...
Saattaapi myös muisti tehdä tepposet.

 

[Boogy]

Asiani kuuluisi oikeasti kuluttaja-asiamiehelle (?) mutta tämän ketjun aihe kuitenkin liippasi lähimpään asiassani.

Tilasin CDONista kolme peliä, ohjaimen ja Xbox One konsolin ja käytin koodia josta piti alunperin saada 10€ alennusta tilauksesta jos osti vähintään 30 eurolla elokuvia, musiikkia tai pelejä. Noh, käytin alennuskoodin ja laitoin tilaukseen menemään. Huomasin sitten tilausvahvistuksesta että sain jokaisesta tuotteesta alennusta, sain yhteensä 290 euroa alennusta eli tilaus maksoi yhteensä 554,70€

Luultavasti CDON peruuttaa tilauksen tuon järjestelmän virheen takia mutta mietin että onko minulla oikeutta vaatia tuotteita tuohon hintaan?

Kuluttajaviraston sivuilla lukee näin:

Verkkosivuilla oleva hinta on sitova tarjous. Voit vaatia tuotetta verkkosivujen tietojen mukaisesti sen jälkeen, kun olet hyväksynyt myyjän tarjouksen tilaamalla tuotteen verkkosivujen tilauskaavakkeella.

Ainoastaan tietyissä tilanteissa myyjä voi vedota tietojen paikkansapitämättömyyteen ja vetäytyä kaupasta.

Jos yrityksen mukaan hinta- tai tuotetieto on ollut muu kuin se, jolla olet tehnyt tilauksen, sen pitää pystyä esittämään luotettavaa näyttöä väitteensä tueksi. Pelkkä väite ei riitä.
Jos virhe on niin selvä, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää tiedon olevan virheellinen, virheellinen tieto ei sido myyjää. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos ero ilmoitetun hinnan ja todellisen hinnan välillä on huomattavan suuri tai väärää hintaa voidaan pitää poikkeuksellisen alhaisena yleiseen hintatasoon verrattuna. Jos 600 euron televisiota myydään 60 eurolla, kyseessä on todennäköisesti erehdys.

 

[pernaveikko]

Jos oikeudessa riidellään, niin olisihan sinun pitänyt ymmärtää hinnan oleva väärä. Sitä on aika vaikea sanoa tuomarille, mutta kunmä luulin.

Lensin pari vuotta sitten saksalaisilla siivillä Etelä-Amerikkaan, kun järjestelmä antoi menopaluun 290 eurolla. Tietenkin tiesin tämän olevan järjestelmävirhe ja joku uhkausmeili sieltä tulikin, että tämä ei toimi näin.

Lopulta antoivat sitten asian olla ja nauroin partaani lomaillessani.

 

[BOL]

Toisaalta kuluttajalla on aina vahvempi suoja kuin ammattimaisella toimijalla, jolloin yritys luultavasti antaa periksi eikä lähde asiasta riitelemään. Tuolla nyt annetun alennuksen hinnalla saa juristin palveluja sen verran, että juristi on ehtinyt kysyä, ottaako asiakas (=yritys) kahvia vai teetä. Eli tuskin maksaa vaivaa.

 

[Valioyksilö]

Asiani kuuluisi oikeasti kuluttaja-asiamiehelle (?) mutta tämän ketjun aihe kuitenkin liippasi lähimpään asiassani.

Tilasin CDONista kolme peliä, ohjaimen ja Xbox One konsolin ja käytin koodia josta piti alunperin saada 10€ alennusta tilauksesta jos osti vähintään 30 eurolla elokuvia, musiikkia tai pelejä. Noh, käytin alennuskoodin ja laitoin tilaukseen menemään. Huomasin sitten tilausvahvistuksesta että sain jokaisesta tuotteesta alennusta, sain yhteensä 290 euroa alennusta eli tilaus maksoi yhteensä 554,70€

Luultavasti CDON peruuttaa tilauksen tuon järjestelmän virheen takia mutta mietin että onko minulla oikeutta vaatia tuotteita tuohon hintaan?

Kuluttajaviraston sivuilla lukee näin:

Verkkosivuilla oleva hinta on sitova tarjous. Voit vaatia tuotetta verkkosivujen tietojen mukaisesti sen jälkeen, kun olet hyväksynyt myyjän tarjouksen tilaamalla tuotteen verkkosivujen tilauskaavakkeella.

Ainoastaan tietyissä tilanteissa myyjä voi vedota tietojen paikkansapitämättömyyteen ja vetäytyä kaupasta.

Jos yrityksen mukaan hinta- tai tuotetieto on ollut muu kuin se, jolla olet tehnyt tilauksen, sen pitää pystyä esittämään luotettavaa näyttöä väitteensä tueksi. Pelkkä väite ei riitä.
Jos virhe on niin selvä, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää tiedon olevan virheellinen, virheellinen tieto ei sido myyjää. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos ero ilmoitetun hinnan ja todellisen hinnan välillä on huomattavan suuri tai väärää hintaa voidaan pitää poikkeuksellisen alhaisena yleiseen hintatasoon verrattuna. Jos 600 euron televisiota myydään 60 eurolla, kyseessä on todennäköisesti erehdys.

Boldaukset omia. Myyjällä on aikamoinen edge, sillä yrityksellä täytyy olla mahdollisuus korjata virheensä. Sillä on varmaankin näyttöä tuosta alkuperäisestä tarjouksesta.

Toisaalta kuluttajalla on aina vahvempi suoja kuin ammattimaisella toimijalla, jolloin yritys luultavasti antaa periksi eikä lähde asiasta riitelemään. Tuolla nyt annetun alennuksen hinnalla saa juristin palveluja sen verran, että juristi on ehtinyt kysyä, ottaako asiakas (=yritys) kahvia vai teetä. Eli tuskin maksaa vaivaa.

Eiköhän CDONilla ole in-house lakiosasto, liikevaihto kun on noin 250M€. Toki voi olla, että luovuttavat asian suhteen.

 

[Iggy]

Menin viime viikolla kihloihin. Sormuksen tilasin Helsingistä. Ennen tilausta varmistin, että se on varmasti postissa ennen tuota tärkeää päivää.

Päivä ennen h-hetkeä ihmettelin, kun sormus ei ole vieläkään saapunut. Katsoessani tilausta, siellä luki edelleen "käsittelyssä". Soitin kyseiseen puljuun ja he ihmettelivät samaa. Sanoivat kuitenkin saavansa sormuksen lähtemään samana päivänä.

Seuraavana päivänä pääsinkin hakemaan sormuksen postista. Avasin heti paketin ja tarkistin tuotteen. Huomasin sen olevan aivan liian pieni. Olin tilannut kokoa 18mm ja kyseinen sormus oli hieman yli 16mm. Soitin liikkeeseen ja sanoin, että sormus on väärää kokoa. Siellä sitten ihmettelivät, et miten mahdollista ja pahoittelivat tilannetta. Sanoivat, etteivät voi tehdään mitään asialle juuri sillä hetkellä, mutta lähettävät uuden seuraavalla viikolla.

Tämä ei tietenkään itseäni paljoa lämmittänyt. Kaikki järjestelyt oli tehty valmiiksi ja en ollut halukas kosintaa siirtämään, kun siitäkin olisi kuluja seurannut. Tähän lisäksi muut tekijät kuten juuri tarkkaan harkittu päivämäärä jne.

Päätin siis itse omin avuin suurentaa sormusta ja onnistuin siinä sen verta hyvin, että kyseistä sormusta pystyin kosintaan käyttämään ja kaikki meni hyvin. Se kai tässä on pääasia.

Nyt suurentamani sormus on matkalla takaisin liikkeeseen ja uusi tulossa itselleni ja tästä varmasti tulee myös liikkeen puolelta sanomista, sillä heille menevä sormus on käyttökelvoton.

Kaikki alkoi myyjän virheestä, mutta en silti olisi saanut tuotetta rikkoa. Koin sen kuitenkin pakolliseksi. Itse haluaisin tämän selvittää niin, että siitä ei kovin suurta varjoa lankeaisi muuten kauniille tapahtumalle ja ajatukselle. Onko ainoa vaihtoehtoni maksaa ne korvaukset jotka sieltä oletettavasti tulee?

 

[Iggy]

Toisaalta jos myyjä alkaa kohtuuttomia vaatimaan ja pelaamaan ns. hard ball, niin voinen pyytää sen alkuperäisen rikotun sormuksen takaisin ja vaatia kunnon korvauksia aiheutuneesta vaivasta? Ja tietenkin laittaisin sen uuden sormuksen takaisin.

Myyjä oli kuitenkin kirjoittanut sähköpostiin: "Pahoitteluni virheestämme. Tulemme hyvittämään aiheutuneen vaivan."