Löytyykö kokkeja?

  • 581 056
  • 2 902

kake619

Jäsen
Suosikkijoukkue
Caps, scholl
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/146655/Lohkoperunat/

No nyt löytyi Kotikokista toimiva ohje lohkoperunoiden tekoon. Voin suositella kokeiltavaksi kaikille jotka syövät edes kerran viikossa perunoita ja/tai ranskalaisia. Ja helppo kuin mikä valmistaa, halpaa kaikenlisäksi. Terveellisyydestä en tosin tiedä :D

Toimii erinomaisesti myös ihan vain öljy+mausteet (itse suosin mustapippurirouhe, suola, jauhettu chili yhdistelmää) kombolla. Ja perunoita ei tosiaan kannata kuoria, paremmin ottavat makua kun jättää kuoret paikoilleen. Perunoiden lisäksi kannattaa kokeilla myös porkanat samalla tavalla siihen kylkeen (nämä tosin itse kyllä olen aina kuorinut), toimii ainakin mulla ihan loistavasti.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Toimii erinomaisesti myös ihan vain öljy+mausteet (itse suosin mustapippurirouhe, suola, jauhettu chili yhdistelmää) kombolla...

Variaationa: ennen pellille levittämistä pyörittelen lohkoja kulhossa, jossa on öljyä, suolaa, pippuria, paprikajauhetta ja sweetchili -kastiketta. Paistoaika reilut 45 min ja asteita hieman yli 200, kunhan lohkot ovat riittävä isoja ja uunissa on potkua.
30 minuutin kohdalla pyörittelen/käännän perunat, pistän ne somiin tasamittaisiin riveihin ja maustan rivit eri tavalloilla: Korppujauho, juusto, äärimmäisen ohuiksi viipaloidutut (läpinäkyvät) valkosipulilastut, suola-pippuri-ruskeasokeri -yhdistelmä. Tai osa noista eri tavoilla yhdistettynä.
Löytyypä jokaisella ruokailijalle jokin spesiaali, josta tykkää.

Homma senkun vain paranee, jos uunista löytyy grillivastukset.
 

Jeffrey

Jäsen
Ja vaikkei resepti kiinnostaisikaan, kannattaa lopun kuittaus karppaajille tsekata.

No olipahan ihan hemmetin huono kuittaus! Toi dalmaattialainen ei kyllä saisi Tinderissä mätsin mätsiä.

Itse tein tänään arjalanpaistia! Löydätte reseptejä googlesta, valitkaa mieluisenne.

Voitte toki kysästä myös Tinderissä, jos joku mätsinne osaisi kokata.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mä nauroin kippurassa, koska karppaajille kuuluu nauraa.
 

Jeffrey

Jäsen
Mä nauroin kippurassa, koska karppaajille kuuluu nauraa.

Ai vähän samalla tavalla kun läskeille ihmisille?

Toivottavasti Tinderiin saataisiin like-dislike namiskojen lisäksi kolmas namiska: naura kippurassa!

Siinä saisi läskit kyytiä.

Mitä resepteihin tulee, niin arjalanpaistissa kannattaa suosia naudanlihaa, jotta ei läskit yllätä. Samoiten lihapalojen jauhoituksen voi jättää tekemättä, niin sampio pääsee jällein vahvistamaan vatsalihaksiaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tinderistä en tiedä mitään, mutta arjalanpaistiin kelvannee vain hebrealainen liha.

Ja kuinka ollakaan, minä teen huomenna karjalanpaistia possusta ja naudasta pienellä aasialaistwistillä.
 

Jeffrey

Jäsen
Miten läskit ihmiset liittyvät kiistanalaiseen diettiin? Jos syö normaalisti ja liikkuu, ei ole läski, vaikka söisikin leipää.

Ei dietti ole mitenkään kiistanalainen. Sen lähtökohdat ja ratkaisut ovat tänäpäivänä aika vedenpitäviä tieteellisiä faktoja. Toki ihmisen ymmärrys voi olla kovastikkin kiistanalainen. Joku jopa sekoittaa atkinsin ja vhh:n. Hiilihydraatit ovat nopeaa energiaa, eikä sille ole lähtökohtaisesti tarvetta, mikäli ei tee sellaisia asioita, joka kuluttaisivat hiilareita. Proteiinit ja rasvat taas ovat hidasta energiaa, jota elimistö kuluttaa kokoajan ja jokaisessa toiminnossa. Lisäksi elimistö kykenee muuttamaan proteiinin joko hiilihydraatiksi tai rasvaksi, toisinpäin ei toimi.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei dietti ole mitenkään kiistanalainen. Sen lähtökohdat ja ratkaisut ovat tänäpäivänä aika vedenpitäviä tieteellisiä faktoja. Toki ihmisen ymmärrys voi olla kovastikkin kiistanalainen...

Katselin juuri oppilaiden kanssa maanantaina 6.10. esitetyn, Prisma: Voinko syödä lihaa? ja siinä asiantuntijat kyllä olivat hyvinkin epävarmoja punaisen lihan vaikutuksista. Karppaus jakaa mielipiteitä asiantuntijoiden parissa, mutta saleilta löytyy kyllä varmaa tietoa.
 

Jeffrey

Jäsen
Katselin juuri oppilaiden kanssa maanantaina 6.10. esitetyn, Prisma: Voinko syödä lihaa? ja siinä asiantuntijat kyllä olivat hyvinkin epävarmoja punaisen lihan vaikutuksista. Karppaus jakaa mielipiteitä asiantuntijoiden parissa, mutta saleilta löytyy kyllä varmaa tietoa.

Asiantuntijoita löytyy moneen lähtöön, oli ne sitten salilla tai Prismassa. Urheilu-, ravitsemus- ja lääkintätieteet ovat kaikki senverta uusia, ja joissain tapauksissa jopa monitahoisia, että yksiselitteisen faktan löytäminen jokaiselle asiantuntijalle voi olla haastavaa. Mielestäni ainoa järkevä tapa perustella asioita isommalla skaalalla yleisemmin, on perustaa väitteensä tieteellisiin faktoihin, ja luotettaviin tutkimustuloksiin. Ainakin minun esittämäni "tiedot" pohjautuvat näihin edellisiin.

Ihminen on aina ollut enemmän tai vähemmän sekasyöjä, joten monipuolinen ruokavalio on varsin perusteltu. Punainen liha on lähes välttämätön meidän ravinnossamme, jotta elimistömme toimisi sillä tavalla kuin on tarkoitettu. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että punainen liha sisältää aminohappoja, mitä ei saa oikeastaan mistään muualta (purkista saa). Kuitenkin myös vaalealiha, siipikarja, kalat, maito ja kananmuna sisältää myös yksilöllisiä aminohappoja. Jopa joissain kasvikunnan tuotteissa saattaa olla ihan hyviä aminohappoja. Jokainen suomalainen saa monipuolisesta ruokavaliosta tarpeeksi kyseisiä elimistön rakennusaineita. Jotkut sitten boostaavat saantia vielä purkista jauheina tai pillereinä. Näillä asioilla on myös kiistattomia terveyshyötyjä, ja esimerkiksi kantasuomalaisia verisuonitauteja hoidetaan pitkälti aminohappovalmisteilla.

Jos eri aminohappojen tärkeys ruokavaliossa ei ole tuttua, niin asiaan kannattaa tutustua. Pointti nyt on kuitenkin se, että vaikka asiantuntijat mitä väittäisivät, niitä tarvitaan elimistön tasapainoiseen toimintaan. Punaisessa lihassa nyt vain on erittäin hyvin aminohappoja, ja myös sellaisia joita ei oikein muualta saa. Okei, ei kukaan kuole siihen, jos ei punaista lihaa syö, mutta saattanee kärsiä ruuansulatusvaivoista, heikosta vastustuskyvystä, unettomuudesta, heikosta lihaksistosta, tai vaikka sun mistä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Asiantuntijoita löytyy moneen lähtöön, oli ne sitten salilla tai Prismassa. Urheilu-, ravitsemus- ja lääkintätieteet ovat kaikki senverta uusia, ja joissain tapauksissa jopa monitahoisia, että yksiselitteisen faktan löytäminen jokaiselle asiantuntijalle voi olla haastavaa. Mielestäni ainoa järkevä tapa perustella asioita isommalla skaalalla yleisemmin, on perustaa väitteensä tieteellisiin faktoihin, ja luotettaviin tutkimustuloksiin. Ainakin minun esittämäni "tiedot" pohjautuvat näihin edellisiin...


Eli olemme yhtä mieltä, karppaus on kiistanalainen dieetti.
 

Jeffrey

Jäsen

Eli olemme yhtä mieltä, karppaus on kiistanalainen dieetti.

Varmasti osittain ollaan, ja osittain ei. Liputan ehdottomasti vhh -ruokavaliota, siinä sen varsinaisessa merkityksessään. Nyt vaan pitää erottaa vhh ja atkins, jotka menevät vieläkin monella sekasin. Runsas hiilareiden saanti onmyös evolutionäärisesti hyvin uusi ilmiö.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kyllä ihminen on hyödyntänyt villiviljoja jo ennen varsinaista viljelykulttuurin yleistymistä, mutta joka tapauksessa puhutaan murto-osista vuosimiljoonien ketjussa.

Vaan enpä jaksa stressata syömisistäni liikoja. Välillä hillitsen hiilareita, mutta tuore ja laadukas pulla, leipä tai vaikka pasta on liian kaunis asia vältettäväksi.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Kyllä ihminen on hyödyntänyt villiviljoja jo ennen varsinaista viljelykulttuurin yleistymistä, mutta joka tapauksessa puhutaan murto-osista vuosimiljoonien ketjussa.
Toki, mutta nyt puhuttiinkin hiilareiden runsaasta saannista, ja ymmärtääkseni se yleistyi samaa tahtia maanviljelyn yleistymisen mukana. Ja samalla ihmisen elinikä lyheni, kun liha ja juurekset vaihtuivat viljaan ja maitoon.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Toki, mutta nyt puhuttiinkin hiilareiden runsaasta saannista, ja ymmärtääkseni se yleistyi samaa tahtia maanviljelyn yleistymisen mukana.
Jep, oleellista oli varmasti vasta laajamittaisempi käyttö ja se, että jyviä opittiin jauhamaan.

Ja samalla ihmisen elinikä lyheni, kun liha ja juurekset vaihtuivat viljaan ja maitoon.
Ravintopuolen vaikutusta en osaa kumota, voipi olla näin, mutta siinä ohessa elinikään vaikutti myös sivilisaation muut oheistuotteet, kuten väestökeskittymissä helpommin levinneet taudit ja yleistymään päin olleet konfliktit eri asukaskeskittymien välillä eli kiistat viljely- ja laidunmaista.
 
Taitaa olla lyhyen tietoiskun paikka.

Ihmisen ja muiden kädellisten genomista kun eristetään osa joka sisältää koodin entsyymille nimeltä amylaasi, jonka tehtävä on sulattaa tärkkelystä, ja verrataan kuinka monta 'amylaasi-geenien' kopiota eri kädellisillä on, niin voidaan huomata että apinoilla, simpansseilla sun muilla karvaisilla serkuillamme on kaksi kopiota, ihmisillä 6 - 16. Syljessä ihmisellä on n. 10 kertaa enemmän amylaasia kuin muilla kädellisillä. Muut kädelliset eivät kykene sulattamaan tärkkelystä, niiden ruokavalio koostuu yksinkertaisista sokereista (hedelmät, jne). Siksi niiden levinneisyys rajoittuu maantieteellisesti päiväntasaajalle jossa hedelmää saa ympäri vuoden.

Ihminen on n. 100 000 vuotta vanha laji ja saapui Eurooppaan 40 000 eKr. Afrikasta, jossa ihmislaji oli hengaillut 60 000 vuotta, poistuminen edellytti sitä, että pikkuhiljaa ihmiset jotka söivät enemmän ja enemmän monimutkaisia sokereita, eli tärkkelystä, ja kehittivät itselleen sukupolvien saatossa enemmän ja enemmän amylaasia tuottavat rauhaset, ja saattoivat varastoida tärkkelyspitoista safkaa, talvikaudeksi kun hedelmiä ei ollut saatavilla.

Varsin yleinen käsitys on, että tuon viimeisen 40 000 vuoden aikana ihminen ei ole juurikaan kehittynyt. Käsitys perustuu lähinnä psykologiseen doktriiniin jossa ihmisen mieli on kaikkialla sama. Uudehko geenitutkimus kuitenkin vahvasti kyseenalaistaa tämän oletuksen etteikö evoluutio olisi edennyt. Eräänä esimerkkinä mainitakseni havainnot ihonväriin vaikuttavasta SLC24A5-geenistä viittaisivat siihen että eurooppalaisten iho vaaleni hyvin nopeasti vain 5 300 - 6 000 vuotta sitten jota ennen eurooppalaiset olisivat olleet varsin tummaihoisia. Fyysisten ja biologisten muutosten kuten ihonväri, vastustuskyky tai laktoosi-intoleranssi, vai pitäisikö sanoa toleranssi, lisäksi on löydetty myös persoonallisuuteen ja kognitioon liittyviä muutoksia.

Kaikki ihmishistorian suuret terveiden ihmisten populaatiot ovat poikkeuksetta perustuneet tärkkelykseen.

Lähi-idässä ohra jopa 20 000 vuotta sitten
Atsteekit, maissi, 7000 vuotta sitten
Andeilla peruna (ja 44 muuta kasvia) 13 000 vuotta
Afrikassa hirssi yli 6000 vuotta
Aasiassa riisi yli 10 000 vuotta

Siis ihmiset ympäri maailman on syöneet pelkkiä hiilareita, viljoja, tärkkelystä, gluteenia, kymmeniä tuhansia vuosia. Kaikki maailman sodat on sodittu hiilareiden voimalla. Sivistys on luotu hiilareiden voimalla. Joku voisi väittää, ja varmasti joku väittääkin, että juuri hiilaridieetillä tapahtuneet ihmislajin evolutiiviset muutokset ovat mahdollistaneet sivistyksen synnyn.

Entä onko olemassa muuhun kuin runsaaseen hiilihydraattien saantiin perustuvia esimerkkejä historian saatosta? Inuiitit, mutta ne ei syökään lihaa, vaan hylkeitä ja kalaa joissa esim. kuuluisa rasvahapposuhde on täydellinen kun riistassa, kotieläimissä ja niiden eritteissä se on juuri päinvastainen. Muita esimerkkejä ei-runsashiilihydraattisesta menestyksestä ei sen kummemmin taida ollakaan.

Tällä hetkellä maailman pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Okinawasta, jossa syödään pääasiassa riisiä ja bataattia.

Se on aina helvetin hauskaa (joo, olen mustan huumorin ystävä) kun täältä länsimaista jotkut anttiheikkilä / tohtoritolonen -valaistuksen kokeneet läskit huutelee että hiilarit ovat pahasta.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Joku voisi väittää, ja varmasti joku väittääkin, että juuri hiilaridieetillä tapahtuneet ihmislajin evolutiiviset muutokset ovat mahdollistaneet sivistyksen synnyn.
En ole kanssasi ravintoasioista erimieltä enkä samaa mieltä, pikemminkin päin vastoin. Sen sijaan sanoisin, että hiilarin varastointi on kulttuurin perusta, koska siitä on lähtöisin kirjoitustaito. Ja oluthan on yhtä vanhaa kuin viljely, joten nyt ollaan asian ytimessä.

Joo, edelleen mulle on aivan sama, onko anttiheikkilä vai kahden suunnan sentteri oikeassa. Mulle kelpaa laadukas liha, leipä ja kasvikset kaikkinensa. Enempi on kivempi.
 

Jeffrey

Jäsen
Suurin piirtein niin uusi kuin maatalous ihmisen evoluutiossa. Eli aivan helvetin uusi.

Oikeastaan tuo viljan saanti räjähti käsiin vasta maatalouden kehityksen ja koneistamisen myötä alkaen 1700 -luvulta. Esimerkiksi peltokoneet ja kastelujärjestelmät mahdollisti viljatalouden paikoissa joissa se ei aikaisemmin ollut mahdollista. Etenkin pohjoismaissa teollistumisen vaikutus oli poikkeuksellisen suuri, koska meidän ilmastomme kannibalisoi kasvua, ja metsän muutto viljelypellöksi käsin, oli vaativa ja vaarallinen toimenpide. Lisäksi sitten tulee muistaa myös se, että vielä meidän isovanhempamme jauhoivat jyvät pääosin kokonaisina. Tätä kutsuttaisiin nykypäivänä täysjyväksi, ja vhh -dietiksi.

Aikanaan sanottiin, että syksyn juurekset kestävät maakellarissa jouluun. Tästä on ilmeisesti peräisin myös joululaatikot, kun jo vähän nuhjaantuneet juurekset sitten muussattiin mukavampaan muotoon. Viljojen kulutus oli siis suurinta kevät talvella, keväältä löytyykin sitten perinneruuat torttuineen ja pullineen.
 
Joo, edelleen mulle on aivan sama, onko anttiheikkilä vai kahden suunnan sentteri oikeassa. Mulle kelpaa laadukas liha, leipä ja kasvikset kaikkinensa. Enempi on kivempi.
Sama, mutta kyllä säkin oikeasti tiedät että less is more.

Lisäksi sitten tulee muistaa myös se, että vielä meidän isovanhempamme jauhoivat jyvät pääosin kokonaisina. Tätä kutsuttaisiin nykypäivänä täysjyväksi, ja vhh -dietiksi.
Oho, en tiennytkään että omaan ruokavalioon tyypillinen 2 dl kauraa aamupalalla ja 2 dl riisiä illallisella on itseasiassa "vähähiilihydraattinen ruokavalio".
 

Jeffrey

Jäsen
Tällä hetkellä maailman pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Okinawasta, jossa syödään pääasiassa riisiä ja bataattia.


Hauskaa, että nostit esiin juurikin riisin ja bataatin. Riisi sattuu olemaan raaka-aina, jolla vhh diettailijat korvaavat länsimaissa aijemmin suositut viljapohjaiset raaka-aineet, kuten pastat makaronit yms. Bataatti taas sattuu olemaan raaka-aine, jolla vhh diettailijat korvaavat perunaa tänäpäivänä.

Näin se maailma muuttuu...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös