En asiasta ainakaan pienellä hakemisella sopivaa ketjua löytänyt mutta mieli tekee hieman purkautua joten avasin uuden ketjun. Tähän ketjuun voivat muutkin purkaa ajatuksiaa surun keskellä.
Äitini menehtyi viime yönä. Ikää hänellä oli vasta reilu 50 vuotta ja vaikka pari vakavampaa sairautta olikin, kuolema tuli täysin yllättäen. Onneksi äitini sentään menehtyi kotonaan nukkuessa eikä tarvinnut missään sairaalassa kärsiä. Itse en ole varmaan vielä täysin asiaa tajunnut mutta kyllä tässä silmäkulmat ovat kostuneet. Sattumalta äidin sisarukset tulivat juuri eilen paikkakunnalle käymään joten he saivat nähdä äitini vielä viimeisenä iltana. Itse uskon selviäväni tapahtuneesta suhteellisen helposti, tarkoitus on pyrkiä jatkamaan elämään mahdollisimman normaalisti ja tänään olisi tarkoitus mennä iltavuoroon töihinkin. Kotona on tarpeeksi porukkaa, joten kukaan ei yksin jää jos lohdutusta kaipaa.
Eniten minua tässä huolestuttaa kotitilan kohtalo, jaksaako/haluaako isä yksin pyörittää maitotilaa kun hänenkään terveys ei ihan täydellinen ole. Onneksi sisko on sentään kesän kotona joten tässä toistaiseksi pärjätään ja on aikaa miettiä. Kyllähän se varmasti paha paikka isälle olisi karjasta luopua kun koko elämänsä on sitä hoitanut. Onneksi tosin hän ei aivan tyhjän päälle jäisi vaikka eläimien pidon lopettaisikin, säästöjä löytyy ja atk-hommia hän tekee iltaisin jo nyt. Kotitilan lopettaminen olisi kova paikka myös siskolleni joka opiskelee maatalousalaa, en usko että hän alkaisi opiskeluja keskeyttämään ja tilaa vielä hoitamaan. Minä itse olen suuntautumassa aivan muihin hommiin eikä minulla ole taitoja ja halua tilaa jatkaa.
Kiitoksia että sain hieman purkautua, olen niin kauhean huono puhumaan.
edit. Toivoisin että tämä ketju ei täyttyisi "otan osaa" viesteistä vaan olisi keskustelua ja omia kokemuksia. Jos haluaa noita "otan osaa" viestejä lähettää, toivoisin yksityisviestejä.
Äitini menehtyi viime yönä. Ikää hänellä oli vasta reilu 50 vuotta ja vaikka pari vakavampaa sairautta olikin, kuolema tuli täysin yllättäen. Onneksi äitini sentään menehtyi kotonaan nukkuessa eikä tarvinnut missään sairaalassa kärsiä. Itse en ole varmaan vielä täysin asiaa tajunnut mutta kyllä tässä silmäkulmat ovat kostuneet. Sattumalta äidin sisarukset tulivat juuri eilen paikkakunnalle käymään joten he saivat nähdä äitini vielä viimeisenä iltana. Itse uskon selviäväni tapahtuneesta suhteellisen helposti, tarkoitus on pyrkiä jatkamaan elämään mahdollisimman normaalisti ja tänään olisi tarkoitus mennä iltavuoroon töihinkin. Kotona on tarpeeksi porukkaa, joten kukaan ei yksin jää jos lohdutusta kaipaa.
Eniten minua tässä huolestuttaa kotitilan kohtalo, jaksaako/haluaako isä yksin pyörittää maitotilaa kun hänenkään terveys ei ihan täydellinen ole. Onneksi sisko on sentään kesän kotona joten tässä toistaiseksi pärjätään ja on aikaa miettiä. Kyllähän se varmasti paha paikka isälle olisi karjasta luopua kun koko elämänsä on sitä hoitanut. Onneksi tosin hän ei aivan tyhjän päälle jäisi vaikka eläimien pidon lopettaisikin, säästöjä löytyy ja atk-hommia hän tekee iltaisin jo nyt. Kotitilan lopettaminen olisi kova paikka myös siskolleni joka opiskelee maatalousalaa, en usko että hän alkaisi opiskeluja keskeyttämään ja tilaa vielä hoitamaan. Minä itse olen suuntautumassa aivan muihin hommiin eikä minulla ole taitoja ja halua tilaa jatkaa.
Kiitoksia että sain hieman purkautua, olen niin kauhean huono puhumaan.
edit. Toivoisin että tämä ketju ei täyttyisi "otan osaa" viesteistä vaan olisi keskustelua ja omia kokemuksia. Jos haluaa noita "otan osaa" viestejä lähettää, toivoisin yksityisviestejä.
Viimeksi muokattu: