Mun mielestä tuo kritiikki olisi ollut hyvää jos se olisi suunnattu esimerkiksi medialle, jonka pitäisi olla jokseenkin puolueeton. Ymmärrän närkästyksen, jos esimerkiksi media puhuu vain pormestarista, kun kyse on tosiaan kuntavaaleista.
Vielä yksi pieni huomio. Karmean romahduksen kokenut ja lähes poliittiselta kartalta pois pyyhkäisty Persut sai n. 100 ääntä ENEMMÄN kuin loistavan voiton vienyt hurjassa nousukiidossa oleva tulevaisuudentekijä Vasemmistoliitto. Pitäisikö Li Anderssoninkin hieman hillitä voitonriemuaan (vaikka toki ymmärrän, että ensimmäinen vaali hänen elinikänään, jossa Vasurit ei ottanut pataan on riittävä syy juhlimiseen).
Olen samaa mieltä. Kritisoin Li Anderssonia myös siitä, että hän toi liian vahvasti esille sen, että nämä vaalit ovat hallituksen luottamuksen mittaus. Minulle se ei sitä ollut. Tällaiset puheet itse asiassa vahvistavat periaatettani siitä, etten kunnallisvaaleissa äänestä kansanedustajaa.
Juuri näin, tosin ihmisellä mielestäni voi olla vapaus valita vain asuinpaikkansa. Kunnan nimi ja rajat kun saattavat muuttua, ja toivottavasti muuttuvatkin tulevaisuudessa erittäin paljon. Eikä Turun osalta nyt tilanne niin paha ole, täällä on saatu yhteisesti sovittua mm. paikallisbusseista naapurikuntien kanssa ja yhteistyötä tehdään monessa muussakin asiassa. Yhdelläkään kunnalla ei mielestäni kuitenkaan ole mitään erillismääriteltyä itseoikeutta itsenäisyyteensä.Ihmisellä on oltava vapaus valita työpaikkansa ja asuinkuntansa.
Eilisen perusteella tosin haastatteluissa täytyy huomioida se, että jossain vaiheessa Vasemmisto taisi olla jopa kymmenen prosentin kannatuksessa, samoin Persut noin kuuden prosentin pinnassa. Ääntenlaskennan loppumetreillä Persut siis kiri hiukan ja Vasemmisto tippui.Oma mielipiteeni Anderssonin eilisestä elekielestä oli se, että se olisi ollut teennäistä iloisuutta, hehkutusta. Selvää on se, että vasemmistopuolueet ovat jo pitkään olleet voimakkaasti johtajavetoisia, vahvasti henkilöityneitä puolueita. Tämä toki luo luonnollisen elinympäristön ja jopa tarpeen sille populismille.
Yhdelläkään kunnalla ei mielestäni kuitenkaan ole mitään erillismääriteltyä itseoikeutta itsenäisyyteensä.
Aivan. Jos velkainen Turku ei pärjää ilman naapurissaan asuvia veronmaksajia, niin liittyköön Kaarinaan tai Lietoon.
Siten että hoidetaan kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokoukset verkossa kamerayhteyden kanssa. Sillä saisi jo hyvän säästön kun noissa kaikkein pienimmissä kunnissa jo se valtuuston ylläpito maksaa tuhottamasti asukasta kohden eikä sen jälkeen jää oikein rahaa peruskouluun tai terveydenhoitoon.Mitenköhän noita Lapin kuntia alettaisiin yhditää, jotta tulisi väestöllisesti riittävän suuria kuntia? Tosta nyt hatusta revittynä esimerkkinä kun yhdistää Sodankylän, Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken niin saisi sen 17000-18000 asukkaan kunnan kasaan. Toisaalta kunnasta tulisi varmastikin maan suurin, sillä pinta-alaltaan tossa olisi jo valmiiksi Suomen suurimpia kuntia pinta-alaltaan yhdistymässä. Väestömäärä vielä laskee hyvää vauhtia jokaisessa kunnassa. Tuskin se peruspalveluja parantaa. Pakko kai noilla on olla jotkut yhteiset kiertävät lääkärit yms jo nyt.
Heh oikeastiko meinaat, että valtuuston kokouskuluilla saadaan rahat peruskouluun? Terveydenhuoltohan siirtyy muutaman vuoden päästä maakunnille (meillä Lahdessa jo sote-asiat päätetään kuntayhtymässä), joten kunnan rahoja ei siihen tarvitse laittaa.Siten että hoidetaan kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokoukset verkossa kamerayhteyden kanssa. Sillä saisi jo hyvän säästön kun noissa kaikkein pienimmissä kunnissa jo se valtuuston ylläpito maksaa tuhottamasti asukasta kohden eikä sen jälkeen jää oikein rahaa peruskouluun tai terveydenhoitoon.
Yksi valtuutettu Helsingissä on hieman arvokkaampi kuin yksi valtuutettu Rääkkylässä. Ihan jo pelkästään siitä syystä, että helsinkiläinen valtuutettu edustaa tuhansia kunnan asukkaita kun Rääkkylässä se edustaa kymmeniä.
Nyt on realismi jo vähän hukassa.Siten että hoidetaan kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokoukset verkossa kamerayhteyden kanssa. Sillä saisi jo hyvän säästön kun noissa kaikkein pienimmissä kunnissa jo se valtuuston ylläpito maksaa tuhottamasti asukasta kohden eikä sen jälkeen jää oikein rahaa peruskouluun tai terveydenhoitoon.
Tuo on itseasiassa hyvä esimerkki tosiaan vasemmistoliiton (ja miksei koko oppositionkin) tavasta brändätä vaaleja itselleen sopivalla tavalla.
Pienin Manner-Suomen kunta, eli Luhanka (jätin tästä Ahvenanmaan pois) on valtuuston kooltaan 15 henkeä ja kunnassa on 756 asukasta, joten yhtä valtuutettua kohden on 50,4 Luhankalaista. Vertailun vuoksi sitten Helsingissä on jokaista valtuutettua kohden 7477,5 asukasta. Tässä ääripäät.Löytyyköhän jonkinlaista lukua, joka kertoisi valtuutettujen ja heidän edustamiensa kansalaisten määrän ja sitä kautta voitaisiin listata puolueita. Onko laskelmaa olemassa.
Kunnantalo ei ole vain valtuustoa varten, onhan kunnissa työntekijöitä. Istuuko kunnanjohtaja vessassa muiden naputtaessa papereita olkkarissa tai keittiössä? Voin kunnallistieteilijänä kertoa, että hallintokulut ovat aika minimaaliset. Soten mentyä maakuntiin, suurin menoerä taitaa juuri olla koulutus ja tekninen puoli. Mitä tulee kuntien yhdistämisiin esimerkiksi Lapissa, niin onhan Pelkosenniemeä yritetty naittaa ties kenelle jo kymmenkunta vuotta. Ainoa vaan, ettei taida olla ottajia. Kunnallistalouden proffani sanoi taannoin, ettei kahta köyhää yhdistämällä tule yhtä rikasta.No en minä nyt sitä tarkoittanut että se koko säästö riittäisi peruskouluun, mutta kuitenkin tuolla tavalla saataisiin rahaa hallinnosta peruspalveluihin. Ja kun puhutaan jostain 1000 asukkaan kunnista niin tuo massiivinen kunnantalo valtuustosaleineen on jo sekin todella raskas ylläpidettävä kuntalaisille. Monelle kunnalle riittäisi kunnantaloksi kolmio kirkonkylän kerrostalossa.
Ja tuo alkuperäinen kirjoitukseni oli vastaus siihen että voidaanko pitkien välimatkojen alueella saada säästöjä yhdistämällä kuntia.
Niin, missä kohtaa on enää järkeä pyörittää jokaisella kunnalla omaa hallintoa ja työntekijöitä? Esimerkiksi Luhankaan verrattuna keskikokoisen kerrostaloyhtiön hallituksessa käytetään valtaa useampaan ihmiseen kuin kokonaisessa omassa kunnassa.Kunnantalo ei ole vain valtuustoa varten, onhan kunnissa työntekijöitä. Istuuko kunnanjohtaja vessassa muiden naputtaessa papereita olkkarissa tai keittiössä?
Tuo on itseasiassa hyvä esimerkki tosiaan vasemmistoliiton (ja miksei koko oppositionkin) tavasta brändätä vaaleja itselleen sopivalla tavalla.
Ihan samanlaista se on ollut puolueeseen katsomatta. Tällaista se nyt vain on, kun eduskunnassa istuvat puheenjohtajat ovat kuntavaalien keulakuvia.
Kunnantalo ei ole vain valtuustoa varten, onhan kunnissa työntekijöitä. Istuuko kunnanjohtaja vessassa muiden naputtaessa papereita olkkarissa tai keittiössä? Voin kunnallistieteilijänä kertoa, että hallintokulut ovat aika minimaaliset. Soten mentyä maakuntiin, suurin menoerä taitaa juuri olla koulutus ja tekninen puoli. Mitä tulee kuntien yhdistämisiin esimerkiksi Lapissa, niin onhan Pelkosenniemeä yritetty naittaa ties kenelle jo kymmenkunta vuotta. Ainoa vaan, ettei taida olla ottajia. Kunnallistalouden proffani sanoi taannoin, ettei kahta köyhää yhdistämällä tule yhtä rikasta.
On on, ja se kuuluuki tietyllä tavalla asiaan. Hain tuolla takaa sitä, että Anderssonin "bluffi" oli se, että kuntavaalit olisi joku väliarvosana hallitukselle, kun vihreille ja kokoomukselle kuntavaalit olivat Helsingissä pormestarivaali. Normaalia poliittista peliä, eikä tuo nyt kellään lähtenyt laukalle.