Onhan näitä tullut, mutta harva nyt heti mieleen tulee. Yksi kuitenkin on jäännyt mieleen aikoinaan, kun olin työskentelemässä Saksassa ja olimme tapaamassa tuttavia eräässä pienemässä kaupungissa Kölnin vieressä. Tämä on lähes novellia muistuttava tarina koko illasta, mutta toisaalta kyllä loppupuolella meno alkoi menemään aika lailla ketjun titteliä kunnioittaen.
Tarkoituksena oli grillailuiden jälkeen lähteä käymään junalla Kölnissä klubeilla ja sen jälkeen palata takaisin kotoseen, jäämättä hotelliin. Kuten ne jotka Saksassa ovat käynneet tietävät, niin suurimmalla osalla baareista ei ole sulkemisaikaa ollenkaan ja hommat ryöstäytyvät perussuomalaisella aika nopeasti käsistä.
Pitkän tissuttelun jälkeen saavuimme Kölniin ja päätimme sännätä suoraan paikallisen kerman ykkösklubille, jossa muuten silloin paikalla oli mm. Lukas Podolski. Noh, ensinhän piti saada puku ja onnistuimmekin joltain kierolta kreikkalaiselta ostamaan puvut ja kengät. Tein mielestäni hyvän diilin kengistä vielä, jotka olivat ihan merkkikengät. Noh, saavuimme jonoon ja kun pääsimme poken eteen, niin heti alkoi valitus kuulua kengistä, ne kun eivät olleet puvun kengät. Siihen sitten totesin kavereilleni jo kovalla uholla, että "ensin on saatanan tälläainen neekerin räätälöimä 15 euron puku ja 115 euron kengät, mutta kengistähän se kiikastaa." Noh, perkele selvitin, että onko klubilla kenkiä omasta takaa ja olihan niitä, hinta oli 75 euroa. Ajattelin, että paskan vitut kyllähän nyt tänne on päästävä ja päätin ne kengät ostaa.
Kun saavuimme sisälle asti ja kivan näköinen tytteli vaati 50 euroa sisäänpääsyä, pakkohan sekin oli ostaa, kun kerran jo lähemmäs 200 euroa oli tuhlattu. Sisälle päästyämme huomasimme heti, että kerma lähes kokonaan omalla VIP-puolellaan, joka on isompi kuin tämä talonpoikien puoli ja sillä puolella ei ollut ketään. Vitutus nousi taas korviin, mutta päätin, että onhan se nyt jotain sentään juotava ja menin tiskille tilaamaan viskikolan. Viskikola saapui hienossa lajissa ja nopean maiston jälkeen se oli lähes taivaallista. Sen jälkeen paikallinen Jurgen kuitenkin totesi "fünfundvierzig, bitte!", juoma purskahti suusta ulos ja suusta kuului pari baarimikolle vierasta sanaa.. vai, että juomasta 45 euroa, ei helvetti! Perkele, pakkohan se oli maksaa, kun muuten nuo neljämetriset portsarit todennäköisesti paloittelisivat minut. Sen jälkeen teimme aika helpon yhteisen päätöksen, että häipyisimme koko rotankolosta muualle ja sen teimme nopeasti.
Tässä vaiheessa matkaan teimme päätöksen suunnata takaisin sinne kreikkalaiskortteliin, jossa pukukauppoja teimme ja ostimme matkalla toki evästä matkaa varten. Päädyimme hieman erikoisempaan "lounge"-malliseen paikkaan, jossa lattia oli erikoisesti kaadolla sitten, että se laski kokoajan ovelta päin kohti päätyseinää. Tämä ei meitä häirinnyt, vaan istuimme siihen oven viereiseen pöytään ja aloimme tilailemaan virkistystä.
Yksi mukana olleista frendeistä alkoi olemaan jo puolen yön jälkeen sen verran humalassa, että touhusta ei meinannut tulla mitään enää, mutta hän ryhdistäytyi pienen torkkumisen jälkeen ja päätti tilata suosikkijuomaansa, jota oli kitannut koko illan. Se oli vähän samantyyppistä kuin Sininen Enkeli, mutta varmaankin ouzolla vahvistettua ja paljon hohtavampaa. Kaveri aloitti normaaliin tapaan ryypiskelyn, mutta totesi sen jälkeen, että "perskeles, nyt on saatava kunnon juomaa ja juotava tämä helvettiin!" Sitten puoli tuopillista tuota sinistä ydinjätettä kaatui hänen kurkustaan alas ja tässä vaiheessa minun hämähäkkimies-vaisto alkoi kutitella. Ensin tapahtui perinteinen anti-solariumissa käynti ja samaan aikaan Koneen miehet ilmeisesti huomasivat ruokatorvessa olleen hissin jumiutumisen ja alkoivat hommiin. He kun saivat vian korjattua ja hissi lähti ylöspäin, niin jumalauta! Jos joku väitti, että Bellagiossa on hienot suihkulähteet, niin ei pidä paikkansa! Sininen yrjö lensi lähes kahden metrin kaaressa osuen samalla vastapuolella ollutta kaveri, joka kuitenkin ilmeisesti Matrixin katsottuaan pystyi tekemään suht korjaavan väistöliikkeen ja kierimällä tilanteesta pois istumallaan korituolilla.
Mutta ne jotka nyt muistavat sen, miten tuon paikan lattiarakenne oli suunnattu tietävät, että meille rupesi tulemaan kiire. Yllättävää kyllä lähes kukaan täydestä baarista ei ollut huomannut tätä episodia, mutta tiesimme kyllä, että tulevat kohta huomamaan ainakin sen seurakset. Kun tuo sixpackin verran sinistä yrjöä lähti valumaan kovaa vauhtia valumaan seuraavia asiakkaita alemmalla tasanteella, päätimme kunnioittaa maamme kestävyysjuoksuperinteitä ja ottaa vähän kovemman vauhdin ulosmenossa. Kun pääsimme n. 10m päähän ulko-ovesta alkoi sisältä kuulumaan aivan vitullinen huuto ja silloin kyllä itse päätin vaihtaa mahdollisimman pienen vaihteen päälle ja kiihdytellä paikalta pois. Onneksi jotenkin tilanteesta selvisimme ja teimme hajurakoa paikkaan taksilla.
Eihän ilta kuitenkaan tässä vielä ollut, vaan vatsahuuhtelun saannut kaverinikin oli jo terävässä kunnossa ja kun muutkin äijät huokuivat suurta intoa kuningas alkoholia kohtaan päätimme lähteä taas ja suunnata enemmän turkkilaisista tunnettua korttelia kohtaan. Huomasimme vähän matkan päästä, että siellä näyttää olevan klubi nimeltään "Latino Club" ja porukkaakin tuntui olevan mukavasti. Totesimme, että turkkilaisethan edustavat latino-kulttuurin terävintä kärkeä ja suuntasimme täyttä pahkaa sisään. Sisällä odottikin suuri yllätys, kun koko paikan suurin valaistushitti oli strobo-valo. Siis jos sinulla on epilepsia, niin et olisi tuolta paikalta lähtenyt hengissä. Nimittäin ensin uhri olisi saannut epilepsia kohtauksen ja sen jälkeen ei häntä kyllä olisi enää kukaan löytänyt tuosta välkkeestä. Mieleen tuli myös, että tämä kyllä olisi pahvihousujen ykkösklubi. Ensin tilaat kaljaa tiskillä ja laitat lompakon sekunniksi tiskille, sen jälkeen välähtää pimeää ja kun valot ovat päällä löydät itsesi rahattomana ja munasiltaan.
Löysimme tanssilattian ulkopuolelta kuitenkin rauhallisemman paikan ja siellä pöydässä istui ison näköisiä korstoja, jotka eivät juomaa todellakaan tiskiltä tilanneet. Heille se kannettiin hymyillen tiskiltä, vaikka itse tilantessani juomaa meinasi baarimikottaren pillusta tippua niin paljon hiekkaa, että klubin nimen olisi vaihtaa "Miami Beach Clubiksi." Mikäs siinnä, varmaan jotain liikuntarajoitteisia pohdittiin! Aikamme tissuttelun jälkeen ystäväni päätti lähteä käymään miestenhuoneessa ja muutenhan tämä olisi melko normaalia, mutta huomasin, että koko naapuripöydän korstot lähtivät vähän ajan päästä samaiseen paikkaan, joten hieman mietteitä tuli päähän. Aika kului, kului ja kului ja oikeasti alettiin äijien kanssa olemaan huolissaan, kun vessassa käynti oli kestänyt jo yli puoli tuntia. Kaivoin kaiken rohkeuteni itsestä ja lähdin kävelemään kohti vessaa, jolloin kuitenkin kaverini jalka pamahti ovesta ulos ja alkoi jonkinsortin Fenerbachen kannatuslaulu käyntiin neljän n. 195cm turkkilaisen ja yhden n. 170cm suomalaisen laulaen ja halailessa toisiaan.
Sen jälkeen kaveri viittoili minua tulemaan paikalle ja esitteli nämä häiskät minulle. Oli aika selvää, että yksi heistä oli pomo, koska ensimmäinen kättelijä teki minulle jonkinsortin ruumintarkastuksen. No kaverit paljastuivatkin koviksi futismiehiksi ja sitä oli myös tämä ystäväni, joten yhteinen sävel oli löytynyt heti. Kaverini kertoi suomeksi, että ensin nämä äijät olivat tulleet ja vessaan ja "tiedustelleet" mahdollisuudesta kuljettaa kokaiinia Suomeen, jolloin toverini housuun oli hyvin todennäköisesti lävähtänyt paska, kuitenkin hän oli huomannut Fenerbachen logon miehen kellossa ja päättänyt vaihtaa aihetta. Vähän ajan päästä miehet olivat löytäneet yhteisen sävelen todella paskaa englantia jauhaen ja juttu luisti. Tarinan kuulessani päätin, että meidän porukka kyllä lähtee aika helvetin nopeasti täältä veke, vaikka nämä turkkilaiset "mafiosot" meidät pyytivätkin omiin private-bileisiin, jossa oli kuulemma "jä..jäcyzzi and and swimmingg puul!" Vetosimme väsymykseen ja pienen maanittelun jälkeen olimme vapaita lähtemään.
...
