RuuhkaTukka
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jyp, sympatiaa Jokereille
Avaan tämä ketjun, vaikka olen täysin tietoinen että täällä jo etsitään kissojen ja koirien kanssa uusia maalintekijöitä.
Näkisin kuitenkin että meidän ikiaikainen ongelma ei enää rajoitu pelkästään maalintekijöihin, vaan meiltä puuttuvat lisäksi NHL:n huipputason pelintekijät, hyökkäävät puolustajat, puolustavat puolustajat, puolustavat hyökkääjät, alivoiman hyökkääjät ja ennen kaikkea jokaisen menestyvän joukkueen tukipilarit, eli aivan huiput all around puolustajat (eli ne Nummiset, Prongerit ja Orrit, joiden ympärille koko joukkueen peli rakentuu).
Aloitin kirjoittamaan vastausta nimerkki mrj:lle, mutta matkalla huomasin että en keskustele alkuunkaan Jukka Jalosen potkuista, joten lainaan oman vastineeni tähän:
Toivottavasti en radikaalisti muuta viestisi sisältöä, koska se ei ole tarkoitukseni. Haluaisin vain kommentoida tätä nimenomaista kohtaa.
Muistan 2000-luvun taitteessa miettineeni (kironneeni) että Suomi olisi yksi todellisista maailman huipuista jos me viimeinkin saisimme tolppien väliin edes yhden kovan maalivahdin (siis maailman parhaimpiin kuuluvan vahdin, eikä tasoa huippu Euroopassa, keskinkertaisuus NHL:ssä). Omissa ajatuksissani tuo kuitenkin tuntui täysin utopistiselta seuraavaan 10-15 vuoteen, koska ajattelin että huippumaalivahdin kasvaminen alkaa laadukkaalla harjoittelulla viimeistään 12-15 vuotiaana. Ajattelin lisäksi että, poikkeuksellisia lahjakkuuksia lukuunottamatta, maalivahti on valmis maajoukkueen ykköseksi joskus 25-30 vuotiaana.
Vuonna 2004 meillä oli ensimmäinen todellinen huippu maalissa kun pelasimme World Cupin finaaleissa. 2006 Olympialaisissa meillä oli toinen huippu maalissa, kun pelasimme Olympialaisten finaalissa. Tällä hetkellä meillä on vähintään kymmenen maalivahtia, joista satunnaisesti valitulla kärkikaksikolla voimme lähteä pelaamaan parhaita vastaan ja meillä olisi maailman parhaimpiin kuuluvat maalivahdit.
Minua kiinnostaisi tietää milloin suomalaisessa maalivahtivalmennuksessa löydettiin se viisasten kivi, jolla nämä tämän hetken huiput saatiin tuettua, rohkaistua, motivoitua ja valmennettua tälle tasolle? Kenties Salama15 ja Jukka Ropponen osaavat vastata tähän?
Tämä huikea maalivahtien esiinmarssi antaa meille rohkeutta; tässä maassa osataan valmentaa ja tästä maasta löytyy lahjakkuutta, mutta ensin täytyisi selvittää mitä teemme tällä hetkellä oikein ja mitä teemme väärin kenttäpelaajien osalta?
Se miksi kysyn tämän kysymyksen liittyy meidän kiekon aivan päivän selvään ongelmaan; me emme enää osaa kannustaa, rohkaista, motivoida ja valmentaa huippukenttäpelaajia. Eli jos esitän kysymykseni hieman toisin, kuinka kauan meidän täytyy odottaa kunnes seuraavat todella kovat pelintekijät, maalintekijät, puolustavat hyökkääjät, vastustajan päälystakit, nelosen energiapelaajat, puolustavat puolustajat, hyökkäävät puolustajat ja all around puolustajat ovat valmiita ottamaan vastuun maajoukkueen menestyksestä?
Tarkasti ottaen ensimmäinen kysymykseni kuuluu milloin suomalaisessa maalivahtivalmennuksessa osattiin keskittyä oikeisiin asioihin ja mitä nuo asiat olivat? Toinen kysymykseni kuuluu kuinka paljon noista opeista olisi sovellettavissa kenttäpelaajien valmentamiseen ja mitä muuta tarvitaan että seuraava hopeinen sukupolvi olisikin kultainen sukupolvi, jossa ykkösen laidoilla olisivat 50 maalin Lehtinen, 70 maalin Selänne ja 185cm, 95kg Koivu? Kuinka kauan kestää että pakistossa olisivat 185cm Timonen, kiekollinen ja kestävä Salo, uusi Numminen ja 180cm, 90kg Nummelin?
Mitä tehtiin oikein ja väärin Oulussa että Pitkäsestä ei kasvanut uutta Prongeria? Mitä tehtiin oikein ja väärin Helsingissä että Lehterästä ei kasvanut uutta Helmistä? Mitä tehtiin oikein ja väärin Turussa että Makkosesta ei kasvanut meidän ensimmäistä Holmströmiä? Mitä tehtiin oikein ja väärin Porissa että Komarovista ei kasvanut uutta Ruutua? Mitä tehtiin oikein ja väärin Tampereella että Anttilasta ei kasvanut meidän ensimmäistä todellista huippu voimahyökkääjää? Mitä tehtiin oikein ja väärin Jyväskylässä että Pihlmanista ei tullut sitä toista kovaa voimahyökkääjää?
Edellä mainitsemillani kaupungeilla ei ole sinällään merkitystä, merkitsevä seikka on mainitsemani pelaajat. Tuosta porukasta olisi ollut mahdollista löytää ainakin yksi NHL-tähti, mutta sitä ei tapahtunut. Pitkänen on lähinnä, mutta otin hänet mukaan vain koska Pitkäsellä on lahjoja olla NHL:n paras puolustaja, vaikka näin ei näyttäisi tapahtuvan.
Esitänkin siis kysymyksen;"Milloin ja ennen kaikkea miten me saamme jalkeille tämän jääkiekkokansan tiedon, taidon, halun ja tunteen, ja mitä se se vaatii?"
Näkisin kuitenkin että meidän ikiaikainen ongelma ei enää rajoitu pelkästään maalintekijöihin, vaan meiltä puuttuvat lisäksi NHL:n huipputason pelintekijät, hyökkäävät puolustajat, puolustavat puolustajat, puolustavat hyökkääjät, alivoiman hyökkääjät ja ennen kaikkea jokaisen menestyvän joukkueen tukipilarit, eli aivan huiput all around puolustajat (eli ne Nummiset, Prongerit ja Orrit, joiden ympärille koko joukkueen peli rakentuu).
Aloitin kirjoittamaan vastausta nimerkki mrj:lle, mutta matkalla huomasin että en keskustele alkuunkaan Jukka Jalosen potkuista, joten lainaan oman vastineeni tähän:
...Ensimmäinen suomalainen maalivahti, joka vakiinnutti itselleen ykkösvahdin paikan oli Pasi Nurminen ja olikohan vuosi 2004 vai 2003? Meillä on ollut niin äärimmäisen kapea huippu, että Saku Koivun, Selänteen ja OJ:n lopettaminen selvästi iskee tähän,...
Toivottavasti en radikaalisti muuta viestisi sisältöä, koska se ei ole tarkoitukseni. Haluaisin vain kommentoida tätä nimenomaista kohtaa.
Muistan 2000-luvun taitteessa miettineeni (kironneeni) että Suomi olisi yksi todellisista maailman huipuista jos me viimeinkin saisimme tolppien väliin edes yhden kovan maalivahdin (siis maailman parhaimpiin kuuluvan vahdin, eikä tasoa huippu Euroopassa, keskinkertaisuus NHL:ssä). Omissa ajatuksissani tuo kuitenkin tuntui täysin utopistiselta seuraavaan 10-15 vuoteen, koska ajattelin että huippumaalivahdin kasvaminen alkaa laadukkaalla harjoittelulla viimeistään 12-15 vuotiaana. Ajattelin lisäksi että, poikkeuksellisia lahjakkuuksia lukuunottamatta, maalivahti on valmis maajoukkueen ykköseksi joskus 25-30 vuotiaana.
Vuonna 2004 meillä oli ensimmäinen todellinen huippu maalissa kun pelasimme World Cupin finaaleissa. 2006 Olympialaisissa meillä oli toinen huippu maalissa, kun pelasimme Olympialaisten finaalissa. Tällä hetkellä meillä on vähintään kymmenen maalivahtia, joista satunnaisesti valitulla kärkikaksikolla voimme lähteä pelaamaan parhaita vastaan ja meillä olisi maailman parhaimpiin kuuluvat maalivahdit.
Minua kiinnostaisi tietää milloin suomalaisessa maalivahtivalmennuksessa löydettiin se viisasten kivi, jolla nämä tämän hetken huiput saatiin tuettua, rohkaistua, motivoitua ja valmennettua tälle tasolle? Kenties Salama15 ja Jukka Ropponen osaavat vastata tähän?
Tämä huikea maalivahtien esiinmarssi antaa meille rohkeutta; tässä maassa osataan valmentaa ja tästä maasta löytyy lahjakkuutta, mutta ensin täytyisi selvittää mitä teemme tällä hetkellä oikein ja mitä teemme väärin kenttäpelaajien osalta?
Se miksi kysyn tämän kysymyksen liittyy meidän kiekon aivan päivän selvään ongelmaan; me emme enää osaa kannustaa, rohkaista, motivoida ja valmentaa huippukenttäpelaajia. Eli jos esitän kysymykseni hieman toisin, kuinka kauan meidän täytyy odottaa kunnes seuraavat todella kovat pelintekijät, maalintekijät, puolustavat hyökkääjät, vastustajan päälystakit, nelosen energiapelaajat, puolustavat puolustajat, hyökkäävät puolustajat ja all around puolustajat ovat valmiita ottamaan vastuun maajoukkueen menestyksestä?
Tarkasti ottaen ensimmäinen kysymykseni kuuluu milloin suomalaisessa maalivahtivalmennuksessa osattiin keskittyä oikeisiin asioihin ja mitä nuo asiat olivat? Toinen kysymykseni kuuluu kuinka paljon noista opeista olisi sovellettavissa kenttäpelaajien valmentamiseen ja mitä muuta tarvitaan että seuraava hopeinen sukupolvi olisikin kultainen sukupolvi, jossa ykkösen laidoilla olisivat 50 maalin Lehtinen, 70 maalin Selänne ja 185cm, 95kg Koivu? Kuinka kauan kestää että pakistossa olisivat 185cm Timonen, kiekollinen ja kestävä Salo, uusi Numminen ja 180cm, 90kg Nummelin?
Mitä tehtiin oikein ja väärin Oulussa että Pitkäsestä ei kasvanut uutta Prongeria? Mitä tehtiin oikein ja väärin Helsingissä että Lehterästä ei kasvanut uutta Helmistä? Mitä tehtiin oikein ja väärin Turussa että Makkosesta ei kasvanut meidän ensimmäistä Holmströmiä? Mitä tehtiin oikein ja väärin Porissa että Komarovista ei kasvanut uutta Ruutua? Mitä tehtiin oikein ja väärin Tampereella että Anttilasta ei kasvanut meidän ensimmäistä todellista huippu voimahyökkääjää? Mitä tehtiin oikein ja väärin Jyväskylässä että Pihlmanista ei tullut sitä toista kovaa voimahyökkääjää?
Edellä mainitsemillani kaupungeilla ei ole sinällään merkitystä, merkitsevä seikka on mainitsemani pelaajat. Tuosta porukasta olisi ollut mahdollista löytää ainakin yksi NHL-tähti, mutta sitä ei tapahtunut. Pitkänen on lähinnä, mutta otin hänet mukaan vain koska Pitkäsellä on lahjoja olla NHL:n paras puolustaja, vaikka näin ei näyttäisi tapahtuvan.
Esitänkin siis kysymyksen;"Milloin ja ennen kaikkea miten me saamme jalkeille tämän jääkiekkokansan tiedon, taidon, halun ja tunteen, ja mitä se se vaatii?"