Kuinka päästä läskeistä eroon?

[zaluun]

Juoksemalla. Pienen tauon jälkeen olen saanut vaa'an näyttämään jo 68kg. Ei kerkeä syödä niin paljon kuin juoksee, joten väkisin lähtee. Joku 3kg lähtenyt nyt kesällä. Vöistä loppuu reiät ja housut alkavat olla liian isoja. Tää on normimenoa siihen asti, kun tulee seuraava loukkaantuminen tai joku vakava terveyshaitta.

Jos joku ei laihdu niin hän juoksee liian vähän. Tämä on aivan patenttivarmatotuus. Ei siihen tarvitse mitään keventäjien dvd-pakettia.

Itsellä käynyt ihan samalla tavalla, että kesällä lähtenyt se 3-4 kiloa. Kun päivittäin pyöräilee töihin ja illalla vetää sen tunnin lenkin tai muuta sporttia niin tuntuu, ettei vaan pysty syömään niin paljon kuin pitäisi painon säilyttämiseksi. Eipä silleen, että roskaruoka, viina tai karkit nyt maistuisivatkaan.

 

[Masentaja]

Pitäisi alkaa ihan oikeasti tekemään jotain.

Elikkä pohjafaktoja:

- Ikä 26
- Pituus 190cm
- Paino 150kg (joista 35kg tullut viimeisen 5v aikana)

Tällä hetkellä harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti sählyä kaveriporukassa ja muuta pientä kuntoilua mutta...

Pitäisi tehdä kokonaisvaltainen muutos elämäntapoihin. Viinaa en juurikaan käytä, roskaruokaa menee jonkun verran, mutta suurin paheeni on tuo perkeleen Battery ja makeat/hapotetut juomat. Tilalle ei käy stripped tai vastaava, vain orkkis kelpaa. Juosta ei luonnollisesti hirveitä matkoja pysty, ei vaan paikat kestä. Kävely on ihan jees. Punttisalin betoniseinien tuijottaminen ei sovi mulle, ja välillä tuon liikkumiskaverin mukaan löytäminen on hankalaa. Muuten tässä on tullut tuossa ruokailussa noudatettua paria faktaa: jos syöt valmista ruokaa(esim lounaspaikassa) kokki on kertaalleen ruoan maustanut, ei lisää suolaa. Ruokaa laittaessa en juurikaan suolaa lisää, se mitä on sekotuksissa/liemikuutioissa, niin sitten on. Rasvaa en käytä ylimäärästä, ja kun syö, niin se on se 1 annos, jos jää nälkä, odottaa 10min ja miettii sitten uudestaan. Mutta jotai tarttis lisää tähän. Millä sais läskin liikkeelle. Ajattelin, että vois tuota dementiahiihtoa alkaa harrastaa. Harrastukseen jossa käyn pari kertaa viikossa, on matkaa n.3.5km, olisi melko sopiva ainakin alkuun vetää edestakaisin, välissä kuitenki 1.5-2h tauko. Noh, ehkä näillä eväillä... Ja tulevan viikonlopun jälkeen, olisi tarkoitus himmata vielä tuo tupakanpoltto pois, edellisessä lopetuksessa n. 1v sitten tuli 15kg painoa lisää.

Editillä kehiin vielä sen verran, että olen kokeillut tuota hiilareitten vähentämistä minimiin mutta ei sovi mulle. kun ei käy niin eikä käy.

 

[Prof. Puck]

Pitäisi alkaa ihan oikeasti tekemään jotain.

...Tällä hetkellä harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti sählyä kaveriporukassa ja muuta pientä kuntoilua mutta...

Pitäisi tehdä kokonaisvaltainen muutos elämäntapoihin. Viinaa en juurikaan käytä, roskaruokaa menee jonkun verran, mutta suurin paheeni on tuo perkeleen Battery ja makeat/hapotetut juomat. ...

...olen kokeillut tuota hiilareitten vähentämistä minimiin mutta ei sovi mulle. kun ei käy niin eikä käy.

Huomaat varmaan itsekin tekstisi uudelleen luettuasi, että aika vähän annat siimaa, että oikeasti tekisit kunnollisen elämäntaparemontin! Itseä on turha pettää, koska kenelläkään muulla motivaatiota ei ole sun puolesta. Jos et halua muuttua pelkäksi ihrakasaksi kolmenkympin rapsahdettua mittariin, niin nyt on aika toimia! Tässä muutama nyrkkisääntö:

1. Pidä alkuun ruokapäiväkirjaa. Ihminen vaan on taipuvainen valehtelemaan itselleenkin syödyn ruoan määrän, vaikkei siinä olekaan mitään järkeä. Jokainen suupala ylös kirjattuna ensimmäisten viikkojen ajan, niin pääset paremmin selville, mitä suuhusi laitat ja mistä ylipaino oikein kertyy.

2. Annoskokojen pienentäminen. Tämä oli mulle pitkään vaikeaa. Laitoin omat ruokailutottumukseni remonttiin jo joitakin vuosia sitten, mutta paino ei juurikaan lähtenyt laskemaan. Ei tosin noussutkaan enää. Mun piti tiputtaa annoskokoa aika reilusti ihan normaalinkin ruoan osalta, vaikka olin jo karsinut herkut ja ylimääräisen rasvan pois ruokavaliosta. Hedelmiä ja kasviksia on tullut sitten tilalle. Samoin ainakin mulla oli alkuun hakusessa se, että join (vettä) liian vähän. Usein silloinkin, kun olin janoinen, tuli veden sijaan otettua ruokaa, joka näin kirjoitettuna kuulostaa vähän hölmöltä...

Annoskokojen pienentämisen kohdalla tuntui erityisesti ensimmäisinä viikkoina, että joka ruokailun jälkeen jäi nälkä. Se on ihan normaalia, sillä vatsalaukku on venynyt ja "vaatii" samanlaista satsia, mitä olet aikaisemminkin alas tunkenut. Samoin rasvat kiljuvat energiaa, sillä ne taistelevat reviiristään... saavutetuista eduista ei tingitä! Onneksi vatsalaukku ajan myötä myös pienenee ja tulet kylläiseksi pienemmällä määrällä

3. Rutiinien luomien! Syö säännöllisesti (ei liian pitkiä välejä, iltasyöpöttely pois) ja pyri pitämään kiinni tietyistä kellonajoista ruokailujen suhteen. Jos on pakko syödä välipala, niin kuori hedelmä tai puputa salaattia, porkkanaa tms.. Kuten itsekin kirjoitit, usein hetkelliset mielihalut menevät yhtä nopeasti ohi, kun ne tulevatkin.

4. Liikunta! Ihmiset liikkuvat nykyään liian vähän sekä määrällisesti, että kestollisesti. Yritä liikkua joka päivä, ei vain muutaman kerran viikossa. Joka päivä ei tarvitse puskea täydellä höyryllä, mutta reipas tunnin päivittäinen kävelykin (noin 7 km) laittaa elimistön ja aineenvaihdunnan liikkeelle. Hyötyliikunta kunniaan! Lähikauppaan ei ole pakko mennä autolla ja duunissa/koulussa/kotona voi kävellä portaat hissin sijaan. Uutiset ja urheiluruudun voi katsoa myös kuntopyörän päältä sen sijaan, että samaan aikaan vetää sipsejä ja kaljaa. Kyse on rutiineista, siitä millaiseksi ne luot! Mutta aloita maltilla, sillä kroppasi ei tule kestämään, jos lähdet puskemaan liian rankasti alkuun. Hyvän peruskunnon rakentamiseen menee sun lähtökohdista aloittaen ainakin vuosi.

5. Sen vuoksi; aseta välitavoitteita itsellesi! Sulla on sen verran paljon ylimääräistä, että laadi itsellesi vuoden suunnitelma, esim vuodessa 30 kiloa eli 2.5 kiloa kuukaudessa. Ei mitään laihdutuskuureja tai liian radikaaleja muutoksia alkuun. Sun kroppa ja pää ei kestä, jos lähdet puskemaan liian nopeasti. Tai kestää vähän aikaa, mutta sitten tulee joko henkinen väsymys ja/tai paikat hajoaa, jonka jälkeen onkin hyvä tekosyy palata vanhoihin rutiineihin. Kyseessä on elämäntapamuutos.

Painotavoitteiden lisäksi kannattaa laatia itsellesi tavoitteita myös liikuntaan. Esimerkiksi treenaat jotain massatapahtumaa (juoksu/kävely, pyöräily, hiihto) silmälläpitäen. Ne tuovat motivaatiota ja vaihtelua treenaamiseen. Palkitse itseäsi aika ajoin tavoitteiden saavuttamisesta (ei mitään mässäilyä, vaan esimerkiksi uusia vaatteita (niitä tulet tarvitsemaan), elektroniikkaa tms.) Yksi tapa on laittaa ylimääräinen raha konkreettisesti säästöön, mikä vapautuu esimerkiksi energiajuomien lipittämisen lopettamisesta. Vitonen päivässä ja vuoden päästä teet jo säästetyllä rahalla kivan lomareissun... Juotko mielummin joka päivä energiajuomaa, vai käytkö mielummin säästyneillä rahoilla vuosittain Nepalissa trekkaamassa, Brasiliassa lomalla, Tansaniassa safarilla tai mikä ikinä onkaan sun juttusi ..?

6. Vastoinkäymisten voittaminen - sillä niitä varmasti tulee! Jos sulla on joku läheinen kaveri (puoliso, tyttökaveri, vanhemmat, työkaveri..) jolla on samanlainen tilanne ja joka ryhtyy sun kanssa projektiin, niin aina parempi, mutta itsestä ja omasta motivaatiosta muutos aina lähtee tai motivaation puutteeseen se kaatuu! Jos ja kun sorrut herkuttelemaan tai sairastut etkä pysty treenaamaan, niin ei se ole homman loppu. Tavoitteen saavuttaminen saattaa viivästyä viikolla, kuukaudella tai vaikka puolella vuodella, mutta mitä sitten? Sulla on loppuelämä aikaa! Mulla esimerkiksi on (tutkitusti) hidas aineenvaihdunta ja mä joudun sen vuoksi tekemään kaksinkertaisen duunin kuosissa pysyäkseni, mutta minkä mä sille mahdan... ei se ainakaan suremalla parane. Ihmiset ovat "lahjakkaita" erilaisissa asioissa. Kovalla duunilla voi paikata muita puutteita myös tässä asiassa.


Noita yllämainittuja neuvoja noudattamalla pääsin itse eroon 15 kilosta läskiä (ja nimenomaan pääosin läskiä), jota mulle ehti kertyä reilun kahden vuoden aikana. Ei mitään poppakonsteja, ei laihdutuskuureja tai mitään sellaista, mitä noudattamalla en voisi elää koko ajan. Vannoutuneena kulinaristina syön hyvin ja herkuttelenkin välillä. Herkuttelupäivinä sitten vastaavasti liikun hiukan enemmän. Oikeastaan ainoa asia, jonka olen jättänyt lähes kokonaan pois ruokavaliosta on makea. Ainoastaan juhla-aterioiden yhteydessä tulee (ehkä kerta viikkoon) otettua makea jälkiruoka, arkisin olen korvannut makean hedelmällä. Pullat, karkit ja jäätelö ovat aika lailla kadonneet arkiruokavaliosta. Myös sellainen muutos on tapahtunut, että satunnaisesti jonkun tarjotessa suklaata (josta kyllä pidän), mulle riittää muutama pala. Ennen meni iso suklaalevy melkein kertaistumalla. Leffasipsien tai karkkien tilalle on tullut pähkinät (ei upporasvassa paistettuja) tai porkkana-kurkku lautanen hyvän dippikastikkeen kera. Niissäkin (pähkinöissä tai dippikastikkeessa) on paljon energiaa, mutta ovat kuitenkin paljon karkkeja tai sipsejä terveellisempi vaihtoehto, eikä niitä edes tee mieli popsia samaa määrää.

Tsemppiä ja sulla projekti lähtee siitä liikkeelle, että käyt oikeasti ja rehellisesti läpi itsesi kanssa, mitä haluat ja mitä tavoittelet! Ei kaikkien tarvitse olla alle 70 kiloisia kynäniskoja tai maratoonarin/ajokoiran näköisiä ruumiinrakenteeltaan, mutta kyllä se vaan elämänlaatua kummasti parantaa, kun navan sijasta näkee varpaat alas katsoessa tai kengännauhojen solmiminen ei tunnu tuskaiselta voimistelulta.

 

[Raksilan Pleksi]

Mutta nyt aloitinkin Saatanallisen Syyskuun. Treenaan vielä enemmän ja syön perkele pelkkää heinää ja kanaa. Enkä uhastakaan juo vieläkään viinaa, elokuu selvin päin oli aika virkistävä kokemus.

Nonni, syyskuu takana ja tuloksiakin alkoi tulla. Paino putosi 4,1 kg, johon olen kyllä tyytyväinen. Resepti tähän onnistumisen riemuun oli seuraava:

- Juoksua 227 km.
- Rasva pois leivältä.
- Roskaruuan osalta tappiota tuli puolikkaan pizzan ja yhden grillimätön verran. Sallittakoon lipsahdus.
- Ei pisaraakaan alkoholia.
- Karamellejä yhden elokuvareissun vaativa määrä Makuunista.

Muuten syömisissä pyrin pienentämään annoksia, muuten en jaksanut panostaa.

Lokakuussa pyrin pitämään juoksumäärät samoina ja lisäksi alan kävellä töihin. Juopottelun aloitan kuitenkin heti huomenna, eiköhän kahdessa kuukaudessa ollut tarpeeksi raittiutta. Jos kuitenkin pitäisi kohtuuden siinäkin puuhassa.

 

[tuuski]

Mitä ketjun aiheeseen tulee, niin pitkästä aikaa järkevää asiaa hallituksenkin puolelta. Varsinkin jonkinlainen sokerin "haittavero" olisi enemmän kuin paikallaan:

HS: Katainen pohtii rasvan, sokerin ja hiilidioksiidin verotusta

No osaltaan järkevää, siis juuri mainitsemasi sokerin verotus, mutta osaltaan taas totaalisen idioottimaista. Idioottimaista taas olisi rasvan verotus. Ihminen tarvitsee rasvaa, sokeria (hiilihydraattia) taas käytännössä ei. Ei ainakaan kovin moni nykyään duuninsa takia tarvitse "ylimääräistä" polttoainetta, josta ei saa mitään muuta ravinteita, eli perunaa/makaronia/riisiä. Nuo ja leipä ovat se suomalaisten läskien lähde ja kusetus sen kun jatkuu "leipä miehen tiellä pitää" jne.

Itsellä on tippunut n. 10kg sen jälkeen, kun käytännössä korvasin arkiruokavaliossa perunan/riisin/pastan lisääntyneellä rasvalla, lihalla ja vihanneksilla. Tuo 10kg, vaikka lähtöpainokaan nyt ei ihan mahdoton ollut ja viikonloppuisin tulee kyllä vedettyä kaikkea mahdollista paskaa.

 

[moby]

Itsellä on tippunut n. 10kg sen jälkeen, kun käytännössä korvasin arkiruokavaliossa perunan/riisin/pastan lisääntyneellä rasvalla, lihalla ja vihanneksilla. Tuo 10kg, vaikka lähtöpainokaan nyt ei ihan mahdoton ollut ja viikonloppuisin tulee kyllä vedettyä kaikkea mahdollista paskaa.

Samalla kaavalla pudotin 15kg puolessa vuodessa. Pääruoaksi siis lihaa/kalaa/kanaa ja pelkkiä kasviksia monipuolisesti. Leipänä käytin runsaskuituista täysjyväruisleipää(REAL tms). Välipalana jogurttia ja hedelmiä.

 

[jessie]

Nonni, syyskuu takana ja tuloksiakin alkoi tulla. Paino putosi 4,1 kg, johon olen kyllä tyytyväinen. Resepti tähän onnistumisen riemuun oli seuraava:

- Juoksua 227 km.
- Rasva pois leivältä.
- Roskaruuan osalta tappiota tuli puolikkaan pizzan ja yhden grillimätön verran. Sallittakoon lipsahdus.
- Ei pisaraakaan alkoholia.
- Karamellejä yhden elokuvareissun vaativa määrä Makuunista.

Resepti kuulostaa muuten hyvältä, mutta miksi jätit rasvan pois leivältä? Elimistö tarvitsee rasvaa ja juuri se näkyvä rasva (esim. leivällä) on sitä kuuluisaa hyvää rasvaa. Jos käyttää jotain 60% margariinia teelusikallisen-pari leivällä, niin se ei todellakaan ole este laihdutukselle, päinvastoin. Jos rasvan määrää haluaa vähentää, niin jättää sitten pois esim. juustot, rasvaiset maitotuotteet jne.

 

[tinkezione]

Samalla kaavalla pudotin 15kg puolessa vuodessa. Pääruoaksi siis lihaa/kalaa/kanaa ja pelkkiä kasviksia monipuolisesti. Leipänä käytin runsaskuituista täysjyväruisleipää(REAL tms). Välipalana jogurttia ja hedelmiä.

Jeps, ja tässä tapauksessa pelkästään maltillinen määrä runsaskuituista täysjyväleipää (kuten vaikkapa REAL(tm) on loistava esimerkki) riittää hiilaritankin täyttämiseen pikku hiljaa eli hiilarilisukkeet voi kyllä hyvin jättää sapuskasta pois. Jos urheilee jotakin räjähtävämpää sorttia kuin pelkkää lönköttelyä, hiilareita saattaa joutua popsimaan vähän tuota enemmän. Omalla kohdallani käyttelen jonkin verran erittäin hyvää Torino-proteiinipastaa sekä palautusjuomia treenien jälkeen. Paino on pudonnut about vuodessa tuollaisen 11 kiloa, mutta pesuveden mukana ei ole arvioni mukaan mennyt lihasmassaa kovinkaan paljon, koska siitä on pidetty huolta riittävällä proteiinin saannilla ottaen huomioon 3-4 treenipäivää viikossa.

Ja jotta ruokavalio- ja liikuntahommia ei nyt kuitenkaan ylenpalttisesti glorifioitaisi, niin kyllähän viime keväänä pitämäni neljän kuukauden täystipaton jakso teki myöskin ihmeitä. Takavuosiin verrattuna maltillisempi juopottelutapa on tämän lisäksi ollut suureksi avuksi. Suosittelen ihan ensimmäisenä jokaiselle, joka oikeasti haluaa painoaan pudottaa jättämään kaljoittelun vähemmälle.

 

[TosiFani]

Itsellä on kohtalon hetket edessä, sillä vaaka näytti erittäin kovia lukuja syyskuun lopussa, 134,5 kg... Itsekin yllätyin tästä, odotin n. 120 kiloa, kun en ollut vaa´assa vuoteen käynyt. No, tavoitteena on ikämieslätkän pelaaminen ja veneeseen nousu 60 vuotiaana eli jotain oli tehtävä. Nyt on viimeiset ajat hävittää läskiä, koska vielä pystyy urheilemaan, sillä pelkällä ruokavaliolla en painoa saa alas.

Onneksi työkaverin ja pomoni perustivat kuntosalin, jonne saimme talon puolesta edullisia kortteja. Ja lisäksi työkaverin on liikunnanohjaaja, joka mm. laittoi Forsbackan kuntoon eli kokemusta oli isoista miehistä. Hän teki minulle punttiohjelman, joka koostuu kahdesta punttipäivästä viikossa eli toisena päivän yläkroppa ja toisena päivänä ala- ja keskikroppa. Tämän lisäksi viikkoon kuuluu 2 - 3 aerobista harjoitusta (pyörä, lätkä tai sähly). Ruokavalion muutin vähähiilihydraattiseksi eli aamulla syön lautasellisen kaurapuuroa, muuten lihaa ja kasviksia/ vihanneksia, kuusi ruokailua päivässä.

Nyt on menossa viides harjoitteluviikko ja aamulla paino näytti 128,4 kg eli hyvin on lähtenyt putoamaan. Ruokavalion pitäminen on ollut helppoa, mikä on ollut yllätys. Alkoholin käyttöön en ole vielä puuttunut, olut maistuu edelleen. Se mikä on ollut hienointa, on harjoitteluinnon löytyminen eli tulee mieleen ne ajat, jolloin pelasi ja harjoitteli säännöllisesti. Nyt haluaa hikoilemaan, esimerkiksi tänään tulin töihin kymmeneksi ja menin salille pyöräilemään kahdeksaksi, 40 minuuttia 120 - 130 sykkeellä, hyvä aerobinen harjoitus, kuukausi sitten tämä olisi ollut utopiaa.

Tämä on itsellä varmasti sadas kerta kun läskiä yritetään hävittää, mutta nyt on pari asiaa minkä takia uskon tähän. Ensimmäinen on kavereiden tuki eli kaverit kyselevät koska mennään salille tai sählyyn ja yhdessä tekeminen on aina hauskempaa. Toisaalta oma pää on nyt sellaisessa järjestyksessä, että pitkäjänteinen työ on mahdollista. Ruokavalion ja urheilun seurauksena olo on paljon parempi ja tämä tietysti motivoi lisää.

 

[Schadowan]

No osaltaan järkevää, siis juuri mainitsemasi sokerin verotus, mutta osaltaan taas totaalisen idioottimaista. Idioottimaista taas olisi rasvan verotus. Ihminen tarvitsee rasvaa, sokeria (hiilihydraattia) taas käytännössä ei. Ei ainakaan kovin moni nykyään duuninsa takia tarvitse "ylimääräistä" polttoainetta, josta ei saa mitään muuta ravinteita, eli perunaa/makaronia/riisiä. Nuo ja leipä ovat se suomalaisten läskien lähde ja kusetus sen kun jatkuu "leipä miehen tiellä pitää" jne.

Itsellä on tippunut n. 10kg sen jälkeen, kun käytännössä korvasin arkiruokavaliossa perunan/riisin/pastan lisääntyneellä rasvalla, lihalla ja vihanneksilla. Tuo 10kg, vaikka lähtöpainokaan nyt ei ihan mahdoton ollut ja viikonloppuisin tulee kyllä vedettyä kaikkea mahdollista paskaa.

Asiaa puhut. Itse olen sillä tavalla ajatellut, että suon itselleni aamulla/lounaalla hiilarit, jos on treenipäivä (toki aamuisin pitäis hiilareita aina tankata). Luultavasti siinäkin tulee mukana liikaa energiaa. Toki palautusjuoma sisältää hiilareita 66%/ protskua 33%. Illalla sitten hiilarit nollassa, eli duunista kun pääsee niin liha+salaatti, illalla rahka+jotain muuta tarpeen mukaan. Tavoitteena on syödä hyvin ja terveellisesti 5-6päivää viikossa, n. 2-3kg pitäis saada pois ja tilalle jotain muuta kuin läskiä.

OT:Onko muuten liiallisesta rahkan syömisestä jotain haittaa? Ite vedän about 3 purkkia päivässä (750g, aamupala, lounas, ilta), ja välilä tuntuu, että vois vetää jotain muutakin, mutta kyllähän tuo paremmin menee kuin esim. tonnikala. Onhan tuossa joka päivä tekemistä saada se tarvittava proteiinimäärä täytettyä, kun en ainakaan vielä vedä mitään proteiinipirtelöjä. Ehkä pitäisi aamupalaan panostaa enemmän.

 

[Dick Slasher]

Itsellä on kohtalon hetket edessä, sillä vaaka näytti erittäin kovia lukuja syyskuun lopussa, 134,5 kg... Alkoholin käyttöön en ole vielä puuttunut, olut maistuu edelleen... .

Saman tyyppiset tuskat täällä, ei aivan noilla kiloilla mutta kuitenkin. Viimeksi kuurilla ollessa jätin oluen todella vähälle, ja tulos oli suorastaan hämmästyttävä.

 

[TosiFani]

Saman tyyppiset tuskat täällä, ei aivan noilla kiloilla mutta kuitenkin. Viimeksi kuurilla ollessa jätin oluen todella vähälle, ja tulos oli suorastaan hämmästyttävä.

Itselle hiilihydraatin pois jättö oli yllättävän helppoa ja olo on ollut loistava. Olutta tulee juotua viikonloppuna tai vapaa päivänä muutamia, ei mitään suuria määriä. Luultavasti keväällä tulee pidettyä tipatonta jonkin aikaa, silloin näkee mikä merkitys tällä on.

 

[Veijari]

OT:Onko muuten liiallisesta rahkan syömisestä jotain haittaa? Ite vedän about 3 purkkia päivässä (750g, aamupala, lounas, ilta), ja välilä tuntuu, että vois vetää jotain muutakin, mutta kyllähän tuo paremmin menee kuin esim. tonnikala. Onhan tuossa joka päivä tekemistä saada se tarvittava proteiinimäärä täytettyä, kun en ainakaan vielä vedä mitään proteiinipirtelöjä. Ehkä pitäisi aamupalaan panostaa enemmän.

Ei kai haittaa ole mutta luulisi pelkän rahkan kauhominen aiheuttavan kakomisilmiötä?
Olisi kai hyvä jos hakisit proteiineja muustakin kuin rahkasta, esim liha, kala, maito, kokojyvävilja.
Ihmisestä ja kulutuksesta riippuen proteiinin tarve on 0,5 - 2,5 g/kg/pv. Voimaharjoittelua harrastavan proteiinin tarve on skaalan yläpäästä, luonnollisesti.

 

[Schadowan]

Ei kai haittaa ole mutta luulisi pelkän rahkan kauhominen aiheuttavan kakomisilmiötä?
Olisi kai hyvä jos hakisit proteiineja muustakin kuin rahkasta, esim liha, kala, maito, kokojyvävilja.
Ihmisestä ja kulutuksesta riippuen proteiinin tarve on 0,5 - 2,5 g/kg/pv. Voimaharjoittelua harrastavan proteiinin tarve on skaalan yläpäästä, luonnollisesti.

Kyllä tuo yllättävän hyvin vielä uppoo. Ja tottakai syön ainakin sen kaksi lämmintä ateriaa päivässä, ei se rahka mun pääasiallinen protskulähde tietenkään ole, lähinnä aterialisuke/välipala/aamupala/iltapala. Mutta toki sitä syön sen takia(mehutiivisteen kanssa yllättävän hyvää kyllä muutenkin, ei tarvitse irvistellä sitä syödessä), että sillä saa helposti 30-40% päivän proteiinitarpeesta.

 

[Dennis]

Ei kai haittaa ole mutta luulisi pelkän rahkan kauhominen aiheuttavan kakomisilmiötä?
Olisi kai hyvä jos hakisit proteiineja muustakin kuin rahkasta, esim liha, kala, maito, kokojyvävilja.
Ihmisestä ja kulutuksesta riippuen proteiinin tarve on 0,5 - 2,5 g/kg/pv. Voimaharjoittelua harrastavan proteiinin tarve on skaalan yläpäästä, luonnollisesti.

Luulisi tosiaan tuollaisen määrän rahkaa rupeavan jossain vaiheessa tympimään. Vaikka treenaavilla proteiinintarve on normaalia korkeampi, niin moni vetää homman varmuuden vuoksi enemmän tai vähemmän överiksi. Itsellä esimerkiksi eilen proteiinit tulivat seuraavista lähteistä:

* 2 kokonaista kananmunaa
* ~100g luomupossun filettä
* ~100g savukalkkunafilettä
* 1 purkki rahkaa
* ~150g turkkilaista "partahemmojugurttia"
* ~150g pähkinöitä (hassel, pekaani, cashew)
* ~120g vuohenjuustoa

Toki noille aineksille tulee enemmän hintaa kuin rahkapurkeille, mutta kun ei joka pennin päälle tarvitse laskea, niin mieluummin syö laadukkaita raaka-aineita sen sijaan, että vetelisi vähän väliä rahkaa ja mehutiivistettä.

 

[Raksilan Pleksi]

Resepti kuulostaa muuten hyvältä, mutta miksi jätit rasvan pois leivältä?

Itse asiassa otinkin sen takaisin ruokavalioon. Painokäyrä on ollut jostain syystä nyt niin jyrkässä alamäessä, etten nähnyt mitään syytä tinkiä siitä. Jännä homma että ensimmäisen tehokuukauden painonnousun jälkeen läskiä on lähtenyt n. 1,5 kg viikossa. Tässä tarvitsee enää pientä hienosäätöä ja tilanne alkaa olla hallussa. Ja tänään aion sortua alkoholin pyörteisiin.

 

[Schadowan]

Luulisi tosiaan tuollaisen määrän rahkaa rupeavan jossain vaiheessa tympimään. Vaikka treenaavilla proteiinintarve on normaalia korkeampi, niin moni vetää homman varmuuden vuoksi enemmän tai vähemmän överiksi. Itsellä esimerkiksi eilen proteiinit tulivat seuraavista lähteistä:

* 2 kokonaista kananmunaa
* ~100g luomupossun filettä
* ~100g savukalkkunafilettä
* 1 purkki rahkaa
* ~150g turkkilaista "partahemmojugurttia"
* ~150g pähkinöitä (hassel, pekaani, cashew)
* ~120g vuohenjuustoa

Toki noille aineksille tulee enemmän hintaa kuin rahkapurkeille, mutta kun ei joka pennin päälle tarvitse laskea, niin mieluummin syö laadukkaita raaka-aineita sen sijaan, että vetelisi vähän väliä rahkaa ja mehutiivistettä.

Mjoo, näinhän se menee. Itsellä keitetyt kananmunan valkuaiset kuuluvat myös ruokavalioon säännöllisesti, samoin kana/broileri/kalkkunanliha, kala, jauheliha sekä juustot/leikkeleet, jos näistä protskulähteistä puhutaan. Pähkinöitä en enää syö, alkanut suu kutisemaan pirusti niistä. Mutta joo, ehkä annoin väärän käsityksen siitä, että jääkaappini olisi täynnä vain ja ainoastaan rahkaa:)

 

[Veijari]

Ehkä siis ihan turhaan vedät noin paljon rahkaa kun muutenkin syöt monipuolisesti.

 

[Grainger]

Nyt on paha ongelma.

Olen tässä pari kuukautta pudotellut painoa, jota oli taas kerran päässyt kertymään ja alkuun kaikki menikin hyvin, kahdeksan kiloa tipahti ihan vanhasta tottumuksesta, mutta sitten painonpudotus jumahti, vaikka ruokamäärä pysyi samana kuin aiemmin ja liikuntaa jopa lisäsin. Joku fiksu taho ehdotti, että kroppani on säästöliekillä, mutta tietääkö joku miten tuosta pirulaisesta pääsee eroon? Yleensä yön aikana minulta on lähtenyt sellainen 400-500 grammaa painoa pois ihan kellon tarkkuudella, mutta nyt pudotus on korkeimmillaankin vain parisataa grammaa.

Paino on sinällään ihan ok tällä hetkellä aikuiselle miehelle, mutta mielelläni muutaman kilon vielä tiputtaisin.

 

[J.Petke]

Joku fiksu taho ehdotti, että kroppani on säästöliekillä, mutta tietääkö joku miten tuosta pirulaisesta pääsee eroon?

Eikös säästöliekki johdu siitä, että kroppa yrittää kuluttaa kaloreita enemmmän mitä se niitä saa. Eli oletko varma, että syöt tarpeeksi? Monestihan painokin voi jäädä junnaamaan paikalleen mutta sillon pitää vaan jatkaa puurtamista.

 

[Grainger]

Nimenomaan uskoisin, että en ole syönyt tarpeeksi. Lähinnä vain ihmetyttää tuollainen, kun järki sanoo, että paino putoaa, jos kuluttaa enemmän kuin mitä syö ja takuuvarmasti teen juuri niin.

Eli ilmeisesti elimistö sitten alkaa kuluttaa sitä vähemmän mitä vähemmän se saa tavaraa sisäänsä? Ajattelin aluksi, että tuollainen säästöliekki on ihan höpöhöpöjuttuja, mutta ikävän todelliselta se tuntuu.

 

[Limingan Tiikeri]

Nimenomaan uskoisin, että en ole syönyt tarpeeksi. Lähinnä vain ihmetyttää tuollainen, kun järki sanoo, että paino putoaa, jos kuluttaa enemmän kuin mitä syö ja takuuvarmasti teen juuri niin.

Eli ilmeisesti elimistö sitten alkaa kuluttaa sitä vähemmän mitä vähemmän se saa tavaraa sisäänsä? Ajattelin aluksi, että tuollainen säästöliekki on ihan höpöhöpöjuttuja, mutta ikävän todelliselta se tuntuu.

Jep. Ei ne paskaa puhunu. Yleinen käsitys monen mielestä on just toi, että "lopetetaan syöminen niin laihdutaan". Ei toimi. Ehkä se pahin on just se, että harva pystyy olemaan syömättä. Toisekseen se, että kroppa menee syömättömyyden takia säästöliekille kuten arvelitkin.

Ratkasukaavana on oikeat ravintosisällöt omaavat ateriat, joita nautitaan tarpeeksi usein (about 6 ateriaa päivässä itellä) ja sitä kautta aineenvaihdunta pysyy kiivaana eikä kroppa mene "säästöliekille".

Ite taannoin luulin laihtuvani syömällä kahesti päivässä. Ei toiminu ja vitutti. Sitte rupesin syömään usein pieniä aterioita. Toimii.

 

[Sistis]

Ratkasukaavana on oikeat ravintosisällöt omaavat ateriat, joita nautitaan tarpeeksi usein (about 6 ateriaa päivässä itellä) ja sitä kautta aineenvaihdunta pysyy kiivaana eikä kroppa mene "säästöliekille".

Tähän liittyen olen kuullut "Niksi-Pirkka" -tyylisen vinkin. Eli se, että hankitaan pienempiä astioita, mutta syödään yhtä usein, kuin ennen. Näin lautanen tuntuu täydeltä, mutta annoskoko pysyykin pienenä. Väitettiin, että tämän menetelmän tehokkuutena on sen psykologinen vaikutus. Puolityhjä lautanen jättää mielelle vaikutelman annoksen riittämättömyydestä, jolloin nälän tunne jää helposti elämään. Täysi lautanen taas ei tee samaa.

Enkä tiedä tämän niksin toimivuudesta käytännössä. Jotenkin se vaikuttaa vain hyvältä vitsiltä. Jos se toimii jollekin, niin hyvä.

 

[Dennis]

Ratkasukaavana on oikeat ravintosisällöt omaavat ateriat, joita nautitaan tarpeeksi usein (about 6 ateriaa päivässä itellä) ja sitä kautta aineenvaihdunta pysyy kiivaana eikä kroppa mene "säästöliekille".

Olennaisinta ruokavalion rukkaamisessa on juuri se, että jos muutoksia tekee, niin tekee ne hallitusti, eikä kertarysäyksellä. Lähtökohtaisesti paras ja terveellisin vaihtoehto on syödä päivässä 2-4 ateriaa, mutta jos on opetellut vähän väliä työntämään jotain suuhunsa, niin pidempään ateriaväliin totutteleminen voi viedä aikansa - niin fyysisesti kuin henkisesti.

Ihmisen aineenvaihdunta ei tarvitse jatkuvaa syömistä toimiakseen optimaalisesti, pikemminkin päinvastoin, joten ateriavälillä ei pidemmän päälle ole mitään merkitystä ns. säästöliekkiefektin kanssa.

 

[Prof. Puck]

Nyt on paha ongelma.

Olen tässä pari kuukautta pudotellut painoa, jota oli taas kerran päässyt kertymään ja alkuun kaikki menikin hyvin, kahdeksan kiloa tipahti ihan vanhasta tottumuksesta, mutta sitten painonpudotus jumahti, vaikka ruokamäärä pysyi samana kuin aiemmin ja liikuntaa jopa lisäsin. Joku fiksu taho ehdotti, että kroppani on säästöliekillä, mutta tietääkö joku miten tuosta pirulaisesta pääsee eroon?..

Mä hakkasin aikanaan päätä betoniseinään pitkään ja hartaasti painonhallinnan kanssa. Kaikki piti opetella uudestaan, kun entisenä kilpaurheilijana ei ollut tarvinnut miettiä kuinka paljon suuhunsa ruokaa pisti, kaikki kulutettiin mitä suuhun pistettiin. Kilpaurheilun loputtua paino lähti nousemaan vauhdilla (tunnetaan alan piireissä ns. jutila-ilmiönä...) ja jossain vaiheessa metamorfoosi alkoi vituttamaan itseäkin, vaikken viimeksimainitun mittoihin onneksi ehtinytkään.

Tilanteen korjaamiseksi opiskelin todella paljon tietoa ruokavaliosta ja muutin ja korjautin ruokailutottumuksia terveelliseempään suuntaan. Silti tulokset painonhallinnan suhteen olivat aika huonot. Pääasiassa siksi, että ruokien annoskoot (vaikka ne olivat puolittuneet aktiiviurasta) olivat siltikin aivan liian isoja harrastelija-liikkujalle. Mutta homman teki kummalliseksi se, että muutaman laihdutuskuurin kokeilleena (ei ole mun juttu...) törmäsin vastaavan "jumiin tai säästöliekkiin" eli jokusen kilon jälkeen paino ei laskenut millään.Aloin jossain vaiheessa (lue parin vuoden tuskailun jälkeen) epäillä, että mulla on niin helvetin hidas aineenvaihdunta (kilpirauhasen vajaatoiminta, äidilläni se on diagnisoitu), että se olisi syynä. Kävin asian testauttamassa ja tuloksena tuli, että se totta tosiaan on hidas, mutta normaalin 'alarajoilla', eli ei tarvetta lääkitykseen siltä osin. Ei siis löytynyt syy sieltäkään...

Lopulta minulla homma lähti toimimaan (ja paino laskemaan) siten, että lisäsin pitkäkestoisen liikunnan määrää. Siinä missä esim. kuntosalitreeni (sis. juoksua, soutua ja kevyen ja lyhytkestoisen puntin) kesti aiemmin 45min - tunnin, nostin sen kestoksi 1h 15 min - 1 1/2h. Tehon pyrin pitämään samalla tasolla, eli alkuun homma oli hiukan kidutusta. Ja se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan mun salaisuus. Paino alkoi laskemaan kunnolla (20 kiloa lähti pois, tosin puolessatoista vuodessa, kun en varsinaisella laihdutuskuurilla ollut, vaan "opettelin" syömään ja liikkumaan, niin ettei laihdutuskuureille olisi edes tarvetta jatkossa), vaikka syötyä tuli varmasti paljon enemmän kuin aikaisemmin pelkkään ruokavalioon huomion kiinnittäessäni. Ruokavaliokin muuttui matkan varrella elämänmyönteiseksi 'ranskalaiseksi dieetiksi', eli kaikki on sallittua, mutta herkut kohtuudella ja annoskokoja edelleen pienentäen.

Ilmeisesti minun kohdallani kyse oli/on siitä, että oma elimistö on sen verran laiskaa sorttia, että ainoastaan tarpeeksi tehokas ja pitkäkestoinen liikunta pitää koneiston käynnissä paljon pidempään, eli treenin vaikutukset ulottuvat kiihtyneenä aineenvaihduntana pitkälle treenin jälkeenkin, näin asian olen järkeillyt? Mainitsit viestissäsi toki, että olet lisännyt treeniä, mutta oletko lisännyt kertoja vaiko pituutta?

En tiedä, onko tästä apua sun kohdalla, mutta jos tuollainen säästöliekki yllättää, niin voisiko sinun(kin) kohdalla treenin (ajallinen) pidentäminen saada jumin pois? Paremmin asiasta tietävät korjatkoon...? Minä harrastin ihmiskokeita omalla kropalla niin monta vuotta ja niin monta kertaa seinään törmäten, että uskallan väittää tuon em. olleen omalla kohdallani merkittävä syys sille, miten homma alkoi lopulta toimimaan.