Koulukiusaajat

[Paitselo]

Onko teistä kukaan joutunut koulussa kiusatuksi?
MINÄ OLEN. Olin käynyt koulua viisi vuotta ja kaikki meni ihan jees. Sen jälkeen alkoi painajainen.
Kuudennella luokalla eräs ääliö, joka oli siihen mennessä jo TUPLANNUT kaikki käymänsä luokat, osui minun kohdalleni. Tämä ääliö kiristi minulta esim. rahaa välituntien aikana ettei olisi minua hakannut. Noh, minulla oli köyhä koti ja köyhät vanhemmat, joten en pystynyt tälle kiusaajalle rahaa antamaan.
Sen takia menin äidilleni valehtelemaan, että meillä koulussa on niin kamalaa ruokaa ettei sitä voi syödä, ja sen takia pyysin äitiä laittamaan minulle EVÄSRUOKIA, jotka sitten luovutin sille kiusaajalle siitä hyvästä ettei hän lyönyt minua joka päivä.

Tätä jatkui kaksi vuotta. Samainen isokokoinen terroristi kiusasi monia muitakin koulun nuorempia oppilaita, ja opettajat TAKUULLA tiesivät sen! Välituntivaljovat eivät vaan jostakin syystä menneet väliin... olisko johtunut siitä että tämän idiootin ISÄ oli koulun JOHTOKUNNASSA!

Noh, sitten taas meni yksi kesä, ja kesäloma... ja sama paskianinen lähestyi minua syyslukukauden ensimmäisenä koulupäivnä. Lähestyi... ja pysähtyi... kesän aikana oli luokan tytöille kasvanut rinnat, ja minä huomasin olevani PITEMPI JA ROTEVAMPI kuin kaksi vuotta minua piinannut paskiainen (tämä on tietenkin nyt kerrottu vähän liioitelen)... mutta tuo paskiainen tulikin JUTTELEMAAN jostakin jota en enää muista. Minä en kuunnellut, vaan LÖIN äijjää nyrkillä päin turpaa. JA SITTEN LÖIN VIELÄ UUDESTAAN!..... JOUDUIN TOISTAMAAN KÄSITTELYN LUKUKAUDEN AIKANA VIELÄ kolme KERTAA, ennekuin se idiootti uskoi että meikäläiseltä ei enää saa ilmaisia lounasannoksia.
MInä siis selvisin riesastani väkivallalla. Ja näinhän se EI PITÄISI OLLA, VAI?:confused:

 

[Skeletor]

Noh, noh, älä yhtään ihmettele, jos kohta erittäin isoja silmälaseja käyttävät tädit ottavat sinuun yhteyttä ja haluavat keskustella rauhallisesti :D....

 

[Paitselo]

Erno hei...

.... niin, minähän olen HIFK-fani, joten löysin "itseni" taistelemalla väkivaltaa vastaan väkivallallallallaallaaaallaaa.... tästähän saisi hyvän kertosäkeen Suomen Euroviisuunn.....:D ... ja varmuuden vuoksi viel toinen:p ... ja vielä yksi kiellon päälle...:cool:

 

[BigRedBob]

Itseäni joskus ala-/ylä-asteella yritettiin kiusata, mutta minä (Jo silloisena IFK-fanina) olin (ja olen ehkä edelleenkin) sen verran väkivaltainen luonne, että selvisin kiusaajistani lyömällä, varsinkaan kun en ole niitä maailman pienimpiä miehiä ollut ikinä.

nimim. "nyrkillä turhat luulot pois"

PS. väkivalta ei oikeasti ole ratkaisu mihinkään, mutta joskus se auttaa.

 

[Ruutiveijari]

Ala-asteen elin koulukiusattuna (laiha ja pieni, sairauksista johtuen olin). Kyllä siinä vaan sisälle kasvoi sellainen antipatia koko koululaitosta kohtaan, että... Ja typerintähän siinä on se, että kun opettaja huomaa jotain tapahtuvan, niin siitä seuraa se "ei tuollaista saa tehdä" -puhuttelu. Ja sitten kiusaaminen jatkuu. Puhuttelu. Kiusaamista. Puhuttelu... Jos ne perhanat hakkaa 40 cm itseään lyhyempiä, niin tepsiiköhän niihin se "ei saa petteri, ei saa" -toruminen? Ei.

Noh. Itse selvisin tilanteesta tyylillä; siirryin yläasteelle. Kiusaajat (kaksi kappaletta) eivät.

Ja ei, en ole nykyään kääpiö taikka sairaaloinen. Tekisi itseasiassa mieli kohdata nuo tyypit nykyään... (kovaa puhetta, turpiini saisin kuitenkin ;))

 

[Malla]

Samoin ilmoittaudun joukkoon...

Tosin minun kiusaamiseni oli pientä ja lähinnä henkistä laatua.

Pahaksi onnekseni paras likkakaverini silloisessa keskikoulussa oli hieman erikoinen tyyppi(hieman kanamainen, kävi ratsastamassa --> haisi hevoselle, mutta todella kiva kaveri, jota en olisi vaihtanut toiseen enkä myöskään vaihtanut!)
Siinä sivussa sain kanamaisia kommentteja: esim. joku saattoi tunnilla kuiskata minulle jotain ja kun käännyin katsomaan, sieltä tuli :"Kot,kot..." Tätä jatkui n. vuoden..

Ja mitenkä selvisin siitä..? Lähinnä välinpitämättömyydellä, koska huomasin itse, miten toisia otti päähän, kun en reagoinut mitenkään - enkä hölmö edes vaihtanut kaveria!

 

[finnjewel]

Koulukiusaajat uhkaavat usein uhrejaan ties millä jos nämä kertovat kovasta kohtelustaan aikuisille. Usein olen ihmetellyt, että mikä ihmeen psykologinen voima tässä on takana kun tämä uhkailu vuosikymmenestä toiseen tuntuu toimivan. Omakohtaisissa kokemuksissa nimittäin nämä kiusaajat ovat lähes aina osoittautuneet itkua vääntäviksi mammanpojiksi heti kun aikuiset ovat puuttuneet asioihin.

Tosin itse lopetin oman (koulun vaihtamisesta johtuneen) kiusaamiseni väkivallalla. Pistin yhtä pukaria harpilla käsivarteen ja toista heitin tuolilla päähän.

Joka tapauksessa: lapsille pitäisi kotona tehdä selväksi, että huolimatta kaikenlaisista kostopuheista pitäisi kiusaamisesta ja uhkailuista uskaltaa kertoa.

 

[King]

Minua nyt ei oikeastaan ole kukaan kiusannut, johtuen varmaan isosta koostani. Sitten aikoinaan 7.luokalla oli sellainen älypää joka kiusasi jokaista joka ei kuulunut häneen kaveripiiriinsä

Eipä se meikäläistä kiusannut pahemmin, mutta jotain vittuilua sieltä tuli, mutta eipä se minua pahemmin napannut. Sitten kerran otin kaveria riveleistä kiinni ja heitin seinälle, niin yllättäen loppui se vähäinenkin kiusaaminen. Nykyään tunnen kaverin ihan hyvin.

 

[Rocco]

Viestin lähetti Predator

Noh, sitten taas meni yksi kesä, ja kesäloma... ja sama paskianinen lähestyi minua syyslukukauden ensimmäisenä koulupäivnä. Lähestyi... ja pysähtyi... kesän aikana oli luokan tytöille kasvanut rinnat, ja minä huomasin olevani PITEMPI JA ROTEVAMPI kuin kaksi vuotta minua piinannut paskiainen (tämä on tietenkin nyt kerrottu vähän liioitelen)... mutta tuo paskiainen tulikin JUTTELEMAAN jostakin jota en enää muista. Minä en kuunnellut, vaan LÖIN äijjää nyrkillä päin turpaa. JA SITTEN LÖIN VIELÄ UUDESTAAN!..... JOUDUIN TOISTAMAAN KÄSITTELYN LUKUKAUDEN AIKANA VIELÄ kolme KERTAA, ennekuin se idiootti uskoi että meikäläiseltä ei enää saa ilmaisia lounasannoksia.
MInä siis selvisin riesastani väkivallalla. Ja näinhän se EI PITÄISI OLLA, VAI?:confused:

No, tässä tapauksessa se pitäisi olla näin.

Hieno temppu ja toimi se mullakin.

Itse olin aina luokkani nuorin. Yleensä olin ns. hangaround tapaus kaikissa piireissä ja tietysti aina muhun kohdistui kaikki pienetkin aggressiot. Onneksi ei mitään vakavaa. Sitten kerran kun pyysin röökistä jämiä yhdeltä 195 pitkältä koripalloilijalta, hän tiputti sen maahan ja otti niskalenkin kun kumarruin sitä nostamaan. Mitäs siinä sitten muuta voi tehdä kuin tarttua kaveria jalasta ja vetää jalat alta. Siihen kaveri muksahti keskelle katua ja mulla oli vielä sen jalka kainalossa ja kaveri pyysi armoa... :confused: No, annoin armoa mutta vasta hetken kuluttua, nautin tuosta tilanteesta sen verran paljon että nöyryytin kaveria hetken aikaa asfaltilla :D

Kaikki muuttui lopullisesti kun olin käynyt intin 18 vuotiaana ja sain kuittailla kaikille entisille ns. kiusaajille.

P.S. Miten nuo naisten rinnat liittyy koko juttuun.. Oliko tämä kaveri ostanut kaikille naisille silikonioperaation sun lounasrahoillasi?!?! :confused:

 

[juntti]

Mä olin itse ala-asteella koulukiusaaja. Meillä oli muutaman "tosi viileen" jätkän klubi, johon kaikki halusivat messiin (en ymmärrä edelleenkään miksi) No se tietysti nousi vähän päähän ja alkoi aika armoton vittuilu kaikille muille luokkalaisillemme jätkille. Ei me mitään kiristetty tai fyysisesti kajottu. Kunhan vaan oltiin yhdessä eikä päästetty muita mukaan, vittuiltiin vielä päälle. Oltiin kuitenkin luokan parhaat poika oppilaat, vaikka iltarientoja harrastettiin vanhempana aika rankalla kädellä.

Vittuilu me lopetettiin ennen yläastetta, mutta "klubi" jatkoi lukionon asti. sen jälkeen vähän hajos. Lähettiin eri paikkoihin inttiin ja opiskelemaan. Pidetään vieläkin yhteyttä ja käydään pari kertaa vuodessa kalassa/metsällä ja jossin laskettelemassa.

Meille kaikille kävi ainakin helvetin hyvin. Yksi on Ekonomi, minä olen DI ja kolmas tekee lisuria oikeustieteelliseen. Toivottavasti me ei ajettu ketään toivottomuuden partaalle, jälkeenpäin katsottuna hävettää aika runsaasti.

 

[Pitkä]

Viestin lähetti juntti
minä ole DI

Paha sai palkkansa.

 

[Andrej]

Kyllähän tuota sai oman osansa täyteen peruskouluaikana. Kun olin rillipäinen, pullea, kohtalaisen hyvä oppilas ja ikävä kyllä vielä himpun verran pikkuvanha kakara, lopputulos oli melkoisen selvä. Jostain syystä en osannut itseäni puolustaa ennen kuin toisella luokalla oli pakko (eli siis kun viisi heppua yritti vähän muksia). Sen jälkeen ongelmat vähenivät.

Ja yläasteella oli toinen, n. vuoden mittainen sessio, joka päättyi omia aikojaan. Kaipa ne heput kasvoivat vähän aikuisemmiksi. Heistä muutama on nykyään erittäin hyviä ystäviäni, outoa kyllä.

Jälkeenpäin olemme asiasta pariin otteeseen jutelleet, ja kaiketi kyseessä oli paljolti murrosiän epävarmuuden purkaminen siihen erilaiseen heppuun.

On tuosta kai ollut jotain hyötyäkin. Voin vannoa, että enää minua ei kukaan pompota tai kohtele muuten epäasiallisesti.

 

[Viikate]

Ilmoittaudun mukaan kiusattujen jatkoaikalaisten klubiin... Minua ei kiusattu kovinkaan pitkään: intensiivisesti puolisen vuotta, vähän vähemmän vielä vuoden-pari, mutta tämä ajanjakso sattui varsin ikävään kasvuvaiheeseen ja kiusaaminen oli luonteeltaan varsin tehokasta... Niinpä jokapäiväisessä käytöksessäni on edelleen, liki 10 vuotta myöhemmin, jälkiä tästä vaiheesta. Sieltä ne pahimmat ahistukset kumpuavat edelleen, ja jokaiseen uuteen ihmiseen suhtautuu enemmän tai vähemmän varauksellisesti, usein jopa hieman pelokkaasti.

Toisaalta olen katkera kiusaajilleni, en edelleenkään halua olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Ehkä kuitenkin jäljellä oleva ahdistus joskus purkautuu johonkin, joka tekee minusta kunnioitetun (ja rikkaan... ja naisten varauksettomasti ihaileman) sukupolveni äänitorven, eikä enää ole syytä katkeruuteen...

 

[Euro71]

Ei ole pahemmin kiusattu ja omassa kiusaamisessakin olen (muistaakseni) rajani pitänyt. Ei johdu kyllä koosta, meikäläinen kun on aina ollut kohtuullisen pieni ja laiha, enemmän luonteesta, sillä yleensä tulen toimeen ihmisen kuin ihmisen kanssa.

Väkivaltaan on tarvinnut harvoin turvautua, mutta vaarallisiakin paikkoja on ollut, joista yleensä olen jollain tuurin ja puolittain toimineen järjen sekoituksella päässyt luistelemaan. Muistuu mieleeni vitsi viimeisistä sanoista ("Te ootte kaikki homoja, Hell's Angelsin klubilla sanottuna") ja kaikissa vitseissähän on puoli totuutta. Kävi nimittäin kerran näin: paikallisessa baarissa humalassa ollessani istui tiskillä vieressä kavereita, joiden selässä luki "Niskantalli". No, minä terävänä kaverina ajattelin, että ne on varmaan hevosmiehiä tai ravi-ihmisiä enkä huomannut lukea pienellä präntillä painettua "mc":tä. Oli kuulkaas kavereiden naamat näkemisen arvoisia, kun aloitin kontaktin tekemisen suurin piirtein: "Taidatte olla hevosmiehiä?" - eivät tienneet, oottaakko vittuiluna vai onko tuo "kääpiö" oikeasti noin tyhmä... :-)

 

[TwilightZone]

Muakin on kiusattu.
Yleensä kun joku kyselee yläasteiästä, niin äiti/iskä kertoo aina kuinka vaikeeta mulla oli kun mua kiusattiin jne. Itse aina vähättelen sitä, vaikkei oikeasti olisi syytä.
Eli mä muutin 7.luokan alussa Saksaan. Alussa kaikki meni hyvin, mä opin puhumaan saksaa ja sain kavereita. Sitten vaan yhtäkkiä eräät alkoi kiusata mua. Johtui varmaan pulskuudesta ym. erilaisuudesta. Yksi äijä löi usein nyrkillä selkään/olkapäähän . Raukkamaista, kun ei sitä osannut ikinä odottaa .
No sitten kerran se tuuppas mua seinää päin, niin että mä löin takaraivoni ja multa sammu valot hetkeksi. No sitten tietenkin opettaja tuli katsomaan ja jätkälle tuli kauhea kiire " sori emmä tarkottanu se oli vahinko" ja semmosta bullshittiä siinä kun mä "heräilin". Sitten se kiusaaminen loppuikin aika nopeasti, tais heppu ja sen kaverit vähän säikähtää väkivallan mahdollisia seurauksia.

 

[Pelisilmätön]

Eipä minua juuri ole kiusattu, mitä nyt välillä pientä vittuilua on tullut, mutta nekin ole aina yrittänyt ottaa huumorilla tai heittänyt itse jotain samanlaista kuittia.

Joskus ala-asteella luokallini ollut "jätti" (muita melkein päätä pidempi) yrtitti leikillään potkasta minua kylkeen. No väistin nopeasti ja annoin hänen pyristellä siinä hetken ennen kuin hän menetti tasapainonsa. Sen jälkeen kukaan minun luokaltani ei viitsinyt ainakaan fyysisesti yrittää kiusata minua.

 

[heikkik]

Jep, kyllä sitä on aikanaan joutunut kiusatuksi. Kiusaaminen ei useinkaan ollut nimenomaan yksilönä minuun kohdistuvaa, vaan pikemminkin luokan kovisten (kaksi aitoa kusipäätä + pari-kolme perseennuolijaa) muihin oppilaisiin kohdistamaa yleistä vittuilua ja uhkailua.

Kouluaikana jouduin kolme kertaa tappeluun juuri tälläisten "kovisten" kanssa. Kaksi kertaa meni ihan kunnialla, mutta yläasteella toinen näistä aidoista kusipäistä löi minulta silmän mustaksi. Tuon tappelun jälkeen en enää joutunut tämän tyypin - luokan kakkoskovis - kanssa kahnauksiin.

Luokan kingin kanssa jouduin kunnolla hakaukseen vain kerran. Tyyppi kulki pitkin käsityöluokkaa mukanaan puupalikka, millä napautteli ohimennessään muita päähän. Mennessäni minun ohitseni hän "asiaankuuluvasti" napautti minua päähän, jolloin minä löin vaistomaisesti häntä kädessäni olleella puukolla kevyesti vatsaan. Siis nimenomaan kevyesti, paitaan tuli pieni jälki ja vatsaan pienehkö juomu. Opettaja ei huomannut tapausta, joten koulun taholta ei tullut mitään, mutta kingi lupasi vetää minua turpaan koulun jälkeen. Kuitenkin ihmeekseni sain poistua tunnin jälkeen aivan rauhassa. Myöhemmin tyyppi sanoi minulle, että ei viitsinyt hakata minua koska serkkuni oli hänen hyvä kaverinsa.

En vieläkään tiedä mikä oli pelastumiseni todellinen syy, sillä ei tuo "serkkusi on kaverini"-syy estänyt muutoin tätä korstoa vittuileimasta tai tönimästä minua tai kaksosveljeäni. Itse olen ajatellut että syynä oli vanha ystävyytemme, sillä kingi oli ala-asteella paras kaverini. Vietimme paljon aikaa yhdessä aina neljänteen luokkaan asti, mutta sen jälkeen kaveri alkoi muuttua.
Minua ei innostanut myymälävarkaudet, autojen putsaus tai kaljan vetäminen, joten ystävyytemme hiljalleen lopahti.

Meidän luokallamme oli luokkakokous parisen vuotta sitten, 20 vuotta peruskoulun päästötodistuksen saamisen jälkeen. Kumpikaan näistä kusipäistä ei saapunut luokkakokoukseen. Kingin siskolta kuulin, että tämä on nykyisin jonkinlainen kokki - siis sellainen kokki, joka kiertää toreilla ja markkinoilla ja myy valtavista rautapaistipannuista ruoka-annoksia. Toinen kusipää on nykyisin sähkömies, joka harrastaa punttisalilla käyntiä ja nakkikiskalla tappelemista. Toivon hartaasti että kakkoskingi osuu joskus samalle nakkikiskalle erittäin pahalla tuulella olevan Toni Halmeen kanssa ...

 

[Timbit]

Minuakin kiusattiin jonkun verran koulussa. Ala-asteella jouduin 5. ja 6. luokalla opettajan kiusaamaksi. Oli vallan mukavaa käydä koulua, kun henkilö, johon tulisi luottaa ja jonka sanomisia tulisi uskoa osoitti halveksuntaansa avoimesti ja suoraan. Luonnollisesti kiusaaminen näkyi myös arvosanoissa, mutta ei suinkaan siksi että olisin ollut huono oppilas. Nykyään tuo m****u mieheksi on eläkkeellä ja kokopäiväinen deeku. Jokainen tekee työelämässä sitä mihin on opiskellut, ja eläkkeellä sitä mitä parhaiten osaa.

Yläasteen kahdeksannella luokkani pojat alkoivat kiusata minua. En vieläkään tiedä, miksi. Kiusaaminen tapahtui aina porukalla, yksikään ei koskaan tullut kiusaamaan yksin. Kiusaaminen loppui, kun eräällä liikuntatunnilla vedin itseäni aika paljon suurempaa kiusaajaa turpaan. Opettaja katsoi vieressä vähän hölmistyneenä, mutta ei kummemmin puuttunut tapaukseen. Myöhemmin opettaja kertoi, että oli aiemmin huomannut kiusaamisen ja oli aikeissa puuttua siihen tilaisuuden tullen. Hän myös kertoi, että oli antanut tappelun jatkua siksi, että näki minun voittavan. Kiusaaminen loppui siihen. Yhdeksännellä suhteet luokkakavereihin olivat melko normaalit, mutta yhdenkään kanssa en enää lukiossa ollut tekemisissä.

Olin pari vuotta sitten luokkakokouksessa, jossa näin osan näistä kiusaajista. Myönnän, että olin salaa tyytyväinen siihen, että heillä menee kenellä enemmän ja kenellä vähemmän huonosti. Osa työttömänä, osa pätkätöissä, vain muutama töissä. Kukaan kiusaaja ei koskaan pyytänyt anteeksi, joten en potenut kovinkaan vahvaa moraalista krapulaa vahingonilostani.

 

[ELÄKELÄINEN]

Predatorin kiusaaja on aika heppu ollut.Pikaisella laskemisella lopetti ala-asteen 19-vuotiaana ja jatkoi kiusaamista yläasteella 21-vuotiaaksi.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti ELÄKELÄINEN
Predatorin kiusaaja on aika heppu ollut.Pikaisella laskemisella lopetti ala-asteen 19-vuotiaana ja jatkoi kiusaamista yläasteella 21-vuotiaaksi.

>>> Olihan se aika heppu juu. Kuten sanoin niin tyypin isä oli koulun johtokunnassa ja omisti yhden Suomen suurimmista maansiirtoyrityksistä. Ilmeisesti tuon koulun "kingin" annettiin koheltaa juuri sen takia kun isänsä löi nyrkkiä pöytään johtokunnan kokouksissa. Se tyyppi muuten joutui jättämään koulunsa kesken armeijaan menon takia. Ja pitihän se arvata että intissä nyt varsinkin tulee vaikeuksia. Kuulin että tyyppi oli sitten armeijassa pahoinpidellyt esimiehiään ja viettänyt putkassa useammankin yön. Ja 1980-luvun puolivälissä tämän häirikön elämä sitten päättyi... ajoi kännissä varastetulla autolla poliisia pakoon ja kuoli tömätessään siltapilariin. Siitä ei rikas ja vaikutusvaltainen isukkikaan enää pystynyt pojuansa pelastamaan...

 

[OneBigRed]

Aika paljon kiusattuja täällä.

Itselläni ei ikinä ollut koulussa ongelmia, olen melko sosiaalinen. Itse koulussa joitain "kiusasin", mutta samat kundit oli koulun ulkopuolella ihan kavereita. Kun jälkeenpäin miettii, toiminta on saattanut näyttää ulospäin pahaltakin. Tosin tiedän että mitään kaunaa ei kundit kanna, ollaan vieläkin kavereita kun tavataan.

Jos nykypäivän vauhko koulukiusaamisesta olisi silloin jo ollut yhtä herkkää, olisin varmaan ollut henkilökunnan silmissä iso paha kiusaaja.

 

[Ex]

Itsekin kuuluin sarjaan kiusatut, olen aina ollut laiha kuin mikä enkä aluksi kovinkaan pitkä. Nykyään tilanne on toinen, mittaa on 190 cm ja painoa about 83 kg, eli en vieläkään mikään läski mutta mittatilanne on selvästi kohentunut (kuin myös mm. penkkitulos).

Vaan en puuttunut tähän vistiketjuun omien kokemusteni takia. Toivottavasti kaikki lukevat tämän viestiketjun ainakin tähän viestiin saakka ja mahdollisesti välittävät sitä eteenpäin jotta se joskus tavoittaisi ja pysäyttäisi mahdolliset kiusaajat.

Tapahtumasta on jonkin verran aikaa, enkä muista muuta kuin kuulopuheet sattuneesta, mutta jotenkin näin se meni:

Harjavallassa about 12-vuotias poika hirtti itsensä kotinsa autotalliin (tai ulkorakennukseen?), josta hänet löysi hänen pikkuveljensä. (Vieläkin itkettää.) Poika oli jättänyt jälkeensä viestin jossa hän kertoi itsemurhan syyksi epäinhimillisen koulukiusaamisen. Hän mainitsi myös nuo kiusaajat nimeltä (muistaakseni viisi kappaletta).

Tapaus herätti suurta kohua tuolla seudulla, ja muistotilaisuuteen saapui uskomaton määrä ihmisiä. En tiedä kiusaajien kohtaloita, mutta en perkele soikoon olisi halunnut olla yhdenkään housuissa. Ihmettelen suuresti josko ovat enää koskaan kiusanneet ketään.

Tapauksen opetus: Edes hetkellinen asettuminen kiusatun asemaan voisi estää monta ikävää asiaa.

En haluaisi enää koskaan elämässäni lukea/kuulla vastaavasta tapauksesta.

 

[Smoerrebroed]

Itseasiassa...luulen, että taidanpa olla nuorimpia kirjottajia Jatkoajassa. Ja koulussa kun olen edelleenkin, sekä kaiken lisäksi tämä asia koskee minua aika vahvasti päätin nyt sitten tähän vastata.

Kyllä mua on kiusattu koulussa, vaikka nyt se on vähentynyt selvästi. Viime syksynä kun menin uuteen kouluun kaikki alkoi oikeastaan. No niin, tämä vähän ittellekin vaikea tätä kertoa, mutta enivei. Niin eräällä liikunnantunnilla sitten nämä kyseiset henkilöt kysyivät minulta jotain mitä jossain rastissa luki (metsässä suunnistamassa?) ja minä vastasin mitä siinä rastissa luki. Tässä vaiheessa kuvaan mukaan tuli puhevikani, joka vaikeuttaa erään kirjaimen lausumista huomattavasti. Ja sitten tätä jatkui koko kouluvuoden, kun kuljin käytävällä ohi sain kuulla tästä. Sitten asia rupesi ottamaan sen verran pannuun, että koulun rehtorille asia lopulta meni ja hän otti kyseiset tyypit puhutteluunsa. Se lieventyi selvästi muttei loppunut vieläkään. Vielä tämän alkaneen kouluvuoden alussakin on saanut kärsiä tästä ja muunlaisesta henkisestä kiusaamisesta. Mutta onneksi se on selvästi vähentymään päin.

Kyllä mä sen tiedän, että edelleenkin mun perääni käytävillä naureskellaan jne. Tätä on jatkunut jo pitkään. Tiedä sitten mistä se johtuu, siitä että olen erilainen kuin muut, en käytä samanlaisia vaatteita kuin muut. Sitä ei varmaan kukaan tiedä? Noh, elämä on mitä se on, ja sitä on välillä pakko vain kestää. Huh. Toivottavasti ei tullut hirveästi kirjoitusvirheitä.

 

[Qeuba]

Itse en varsinaisesti ole kokenut mitään järisyttävää koulukiusaamista, mutta toki sen verran, että tiedän mitä se on ja kuinka pahalta se tuntuu. Itse en kiusaamista harrastanut liiemmälti, pieni pirunkuri ja vittuilu mielestäni kuuluu kyllä kasvamiseen. Sen laajempi harrastaminen on kyllä omasta mielestäni täysin sairasta ja kertoo lähinnä siitä kuinka huonosti kiusaajalla itsellään on asiat.

Pikkupojat ja -tytöt osaa kyllä tarpeen tullen olla hemmetin ilkeitä toisilleen, varsinkin jos huomataan, ettei joku osaa/pysty puolustamaan itseänsä mitenkään. Ihme juttu, mutta näin se menee. Sääliksi kävi monesti eräitä tyyppejä, joihin tämä kiusaaminen järjestelmällisesti kohdistui ja monesti joutui oleen kiusaajaporukan puolella, jottei vain leimautuisi itse varteenotettavaksi rääkkäyskohteeksi.

 

[heikkik]

Viestin lähetti OneBigRed
Itse koulussa joitain "kiusasin", mutta samat kundit oli koulun ulkopuolella ihan kavereita. Kun jälkeenpäin miettii, toiminta on saattanut näyttää ulospäin pahaltakin. Tosin tiedän että mitään kaunaa ei kundit kanna, ollaan vieläkin kavereita kun tavataan.

Vau, reilu jätkä. Kiusaa kouluaikana, mutta kouluajan ulkopuolella kaveria. Olet varmasti ystäviesi silmissä todella kunnioitettava jätkä.

Nykypäivän vauhko koulukiusaamisesta? En minä usko, että todellisuudessa opettajien suhtautuminen koulukiusaamiseen olisi muuttunut viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana mihinkään. Nykyiseltä työpaikaltani avautui näkymä koulun yläasteen pihaan eikä tilanne näy muuttuneen entisestä miksikään. Yhä fyysisesti nopeimmin kasvaneet kurmuuttavat pienempiä ikätovereitaan ja välituntivalvojat, varsinkin nuoret naisopettajat, keskittyvät pelokkaasti vilkuilemaan muualle.

Enkä usko tilanteen muutuvan miksikään niin kauan kuin välituntivalvonta on vapaaehtoista, opettajat pitävät vain poikien leikkinä kun 185 senttinen 90 kiloinen tuleva nuorisorikollinen vääntää 20 senttiä lyhyempää ja 25 kiloa kevyempää luokkatoveriaan päästä, kun rehtorin mielestä sopivin rangaistus kiusaajalle on rehtorin pitämä tiukka puhuttelu (voisisitsä lopettaa sen muiden kiusaamisen kun se on niin ikävää muiden kannalta ...) ja kun yläasteella opettajista osa on parikymppisiä nuoria naisia, joilla ei ole lainkaan auktoriteettia oppilaiden silmissä.