Robin Big Snake
Jäsen
Kyllähän tässä nyt ihan turhanpäiten vietiin Kärnän Mikolta eläimen ampumisen nautinto kun kuoli muutenkin.
Oli oikea ratkaisu ensin odottaa, mutta oli myös oikea ratkaisu yrittää lopulta pelastaa ja siirtää eläin. Olen tehnyt paljon töitä eläinten kanssa, eikä niitä aina voi pelastaa, vaikka mitä tekisi. En syytä heitä. Se tapahtui, mitä tapahtui.
Hän sanoo, että Haminassa otetuissa kuvissa mursu vaikutti vielä olevan ihan kunnossa. Suurin osa kuvista ei kuitenkaan näyttänyt eläimen selkää kunnolla.
– Eläinlääkäritkin arvioivat, että mursu näytti voivan hyvin. Sitten hän siirtyi Kotkaan ja jäi matkalla kalastajan rysään. Ilmeisesti hän ei ole saanut lainkaan ruokaa sillä välillä. Hän oli todella laihassa kunnossa, kun pääsi kotkalaisen Jukan talolle.
Mursu ei siis ollut saanut tarpeeksi ruokaa. Itämeressä Suomen edustalla ei oikein ole mursuille ravintoa. Rune Aae sanoo, että villieläimen ruokkiminen on vaikeaa, eikä se kannata oikein muutenkaan. Kyse ei ole sorsista tai joutsenista.
– Normaalisti mursut häipyvät, jos yritämme ruokkia niitä. Normaali toimenpide on vain odottaa. Kun mursu ei löydä ruokaa, se siirtyy itse uuteen paikkaan.
Aae uskoo, että yksi selitys Stenan kohtalolle oli mursun korkea ikä. Jo Ruotsissa ja Saksassa otetut kuvat kertoivat, että kyseessä on ”vanha rouva”.
Mutta olisiko Haminan mursu voitu pelastaa? Aae uskoo, että todennäköisesti ei.
– Joskus on vaikea tietää, milloin toimia ja milloin ei. Ilmeisesti nyt oli liian myöhäistä. Meressä ei oikein ole mursuille ravintoa Suomen ympärillä. Seuraavalla kerralla voi harkita, että yritätte toimia aiemmin.
Käsittääkseni oli nälkiintynyt yksilö tämä. Luontodokumenttien hyvinvoivat yksilöt ovat pyöreämpiä, joten niillä lienee kymmeniä kiloja enemmän rasvaa nahkansa alla.Kyllä, apu ajoissa olisi pelastanut sen. Nyt eläinlääkärit, joilla ei ole mitään käsitystä kyseistä lajista antoivat ristiriitaisia näkemyksiään eläimestä.
Ei todellakaan ole varmasti helppo tehtävä auttaa oikein 25 vuotta täysin erilaisessa elinympäristössä kasvanutta luonnonvaraista eläintä. Avun tarpeen ja eläimen tilan tunnistaminen on tuossa varmasti ollut erittäin vaikeaa. Ihan hyvin on mahdollista sellainenkin myöhempi ” paljastus” että armollisinta alun alkaenkin olisi ollut unohtaa tunteellisuus ja lopettaa mursu jo Haminassa. Mun mielestä ihmisellä on asemassaan välillä myös velvollisuus toimia näinkin.Iltalehti jatkaa vittuilulinjaa irrottamalla yhden lauseen norjalaisen asiantuntijan viestistä ja kääntää positiivisen viestin negatiiviseksi. Voisin haistattaa paskat, mutta en viitsi. Kannattaa lukea otsikkoa pidemmälle tämä artikkeli.
Olisiko Haminan mursu voitu pelastaa? Norjan mursuguru: ”Seuraavalla kerralla voi harkita, että yritätte toimia aiemmin”
Norjan väitöskirjatutkija Rune Aae sanoo, että Suomen viranomaiset toimivat oikein sekä odottaessaan että siirtoyrityksessään.www.iltalehti.fi
Eli norjalaisen asiantuntijankin mielestä suomalaiset toimivat oikein.
Alkuperäinen arvio eläimen kunnosta saattoi mennä pieleen. Kuitenkin Haminassa saatujen tietojen valossa asiantuntijakin arvioi eläimen olleen hyvävoivainen.
Mursun hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin moni kuvittelee. Tästä on nyt ihan norjalaisen asiantuntijankin lausunto.
Kyseessä on ollut iäkäs mursu, joten sen hoitaminen olisi ollut erittäin haasteellista. Mursun korkea ikä ja nälkiintyminen ovat varmasti olleet suurimpia syitä lopputulokseen.
Ehkä aikaisemmin toimiminen olisi voinut auttaa, ehkä ei. Kokonaisuutena kuitenkin minulta puhtaat paperit suomalaisille. Ei norjalainen asiantuntijakaan löydä mitään moitittavaa. Olosuhteet olivat armottomat.
Eli ehkä nämä suomalaisten toimia haukkuvat nimimerkit voisivat miettiä vielä kantaansa uudelleen...
Kyllä, apu ajoissa olisi pelastanut sen. Nyt eläinlääkärit, joilla ei ole mitään käsitystä kyseistä lajista antoivat ristiriitaisia näkemyksiään eläimestä.
En osaa sanoa mikä olisi ollut oikea ratkaisu näin jälkeenpäin tai osaako kukaan sanoa. Jälkiviisastella voi.Ei todellakaan ole varmasti helppo tehtävä auttaa oikein 25 vuotta täysin erilaisessa elinympäristössä kasvanutta luonnonvaraista eläintä. Avun tarpeen ja eläimen tilan tunnistaminen on tuossa varmasti ollut erittäin vaikeaa. Ihan hyvin on mahdollista sellainenkin myöhempi ” paljastus” että armollisinta alun alkaenkin olisi ollut unohtaa tunteellisuus ja lopettaa mursu jo Haminassa. Mun mielestä ihmisellä on asemassaan välillä myös velvollisuus toimia näinkin.
Samaa olin kirjoittamassa jotta nälkä näköjään vei uutisten mukaan. Aika luonnollinen seuraus siitä että valitettavasti harhautui omasta elinympäristöstään pois. Ja vaikea tai mahdoton enää täällä estääkään tuota kohtaloa. Tuo Lanki varmaan on enempi kartalla asiasta kuin meikäläinen joten vaikea hänen kirjoitusta on kritisoida.Ja nälkäänhän se mursu kuoli. Seuraavaksi odotamme sitä, kuinka kaikkitietävät kansalaiset ihmettelevät, miksei eläimelle annettu simpukoita tai miksei sitä nesteytetty. Ja todennäköisesti jossain kohdassa joku alkaa epäillä salaliittoa, ja "tietää", että mursu todellisuudessa lopetettiin...
Mursun kuolinsyy selvisi
Ruumiinavauksessa selvisi, että Haminan mursu kuoli nälkään. Mursu painoi alle 600 kiloa, kun täysi-ikäinen naarasmursu painaa keskimäärin tuhat kiloa.www.is.fi
Ja eläintieteelliseen museoonhan mursu sitten pääsi. Varsin kunniakas paikka pitkän matkan tehneelle eläimelle. Never forget.
Mursun lopullinen sijoituspaikka paljastui
Valtavasti kiinnostusta herättäneen mursun tarina tullaan esittelemään Luonnontieteellisen museon yleisönäyttelyssä.www.is.fi
Tuossa oli yhden meribiologin kirjoitus aiheesta Facebookista linkitettynä. Siinä käsiteltiin tuota ruokkimista. Simpukoita olisi varmaan pitänyt olla melkoinen kasa ja siltikään ei olisi ollut varmaa olisiko edes syönyt niitä. Itse en tiedä mursuista mitään (ennen tätä uutisointia en edes tiennyt mitä syövät).En väitä olevani mursutietäjä. Silti ihmettelen yleisesti paria asiaa. Alussa sitä kasteltiin. Siellä metsän reunassa ei kai enää kasteltu. Tarjottiinko sille ikinä kaloja tai simpukoita? Koko Suomi lääkäreineen ja asiantuntijoineen seuraa viikon mursun köllöttelyä ja söpöä tuhinaa eikä kellekään tullut kai mieleen ettei se ole syönyt viikkoon.
Vaikea kirjoittaa mursusta kuulostamatta iltaseiskojen kommenttiosioiden mursutietäjältä. En siis väitä miten olisi pitänyt toimia vaan kysyn ihan tietämättömyyttäni näitä kastelu & ruokinta -asioita.
Kyllähän tuon näki laihaksi ihan maallikkokin. Selkäranka törötti nahkan läpi ihan niinkuin laihalla hevosella. Ilmeisesti eläinlääkäri vaan totesi, että se ei ollut varsinaisesti sairas ja vaikea se on varmaan mursusta sanoa, onko se vaan vähän laihtunut vai melkein kaiken rasvavarastonsa jo käyttänyt.Jos tuo ensimmäinen arvio mursun ”hyväkuntoisuudesta” ei olisi mennyt noin metsään, niin ehkä lopputulos olisi ollut toinen, jos täten mursu olisi saatu muutamaa päivää aiemmin hoitoon. Toki tämä nyt on jossittelua, mutta kyllähän tuo alkuperäinen arvio, että mursu olisi hyvässä kunnossa meni täysin puihin, ja tämä itseäni vähän ihmetyttää.
En väitä olevani mursutietäjä. Silti ihmettelen yleisesti paria asiaa. Alussa sitä kasteltiin. Siellä metsän reunassa ei kai enää kasteltu. Tarjottiinko sille ikinä kaloja tai simpukoita? Koko Suomi lääkäreineen ja asiantuntijoineen seuraa viikon mursun köllöttelyä ja söpöä tuhinaa eikä kellekään tullut kai mieleen ettei se ole syönyt viikkoon.
Tuskin menee kauaa siihen, kun jotkut raivoavat, että mursu tapettiin siksi, että se voidaan pistää täytettynä museoon. Ja raha ratkaisi tässäkin.
Eikö ihmisillä ole oikeasti mitään tärkeämpää tekemistä? Ylipäätänsä en yhtään ymmärrä miksi kaikki pitää aina vetää ihan överiksi. Jotkut itkee kirjaimellisesti jonkun mursun perään, jonka olemassa olosta he ovat olleet tietoisia muutaman päivän.Mursua auttaneiden niskaan sataa rajuja syytöksiä – neljä eläinlääkäriä julkaisi tiedotteen tapahtumista ennen mursun kuolemaa
Turun yliopiston tutkija arvelee, että mursun kuoleman jälkeisessä someraivossa on kyse mursua laajemmasta asiasta.yle.fi
Tässä vielä Yleltä pitkähkö juttu mursusta ja keskustelusta eläimen ympärillä.
Tuntuu kyllä hieman erikoiselta. Toisessa ääripäässä ollaan heti valmiina vetämään liikkuvat taakse ja päästämään tunkeilija päiviltä. Toki siinä mielessä Kärnä oli oikeilla jäljillää, että monelta vaivalta olisi säästytty, jos mursu olisi lahdattu välittömästi.Eikö ihmisillä ole oikeasti mitään tärkeämpää tekemistä? Ylipäätänsä en yhtään ymmärrä miksi kaikki pitää aina vetää ihan överiksi. Jotkut itkee kirjaimellisesti jonkun mursun perään, jonka olemassa olosta he ovat olleet tietoisia muutaman päivän.
Luulisi kaikkien ymmärtävän, että jos eläin liikkuu ihan väärällä seudulla, se ei tule selviämään kovin hyvin.
Luojan kiitos en ole jutellut koko mursusta kenenkään kanssa kasvotusten.
Kun asuin Itä-Helsingissä kulki kerrostalojen keskellä kerran vastaan kauris. Okei Meltsi on kaukana idässä, mutta silti oli odottamaton kohtaaminen. Ketun olen myös kerran nähnyt Pasilan lähistöllä kun olin 04:00 alkavaan aamuvuoroon matkalla Postikeskukseen. Taitaa olla yöeläin sekin.Jänis Helsingissä keskellä kaupunkia ei ole mitenkään harvinainen, mutta aina se tuntuu suurelta jutulta. Toivoo, että se selviää, kun autojen seassa loikkii. Tänään taas viimeksi täällä Haagan kulmilla.
Kovin on varmaan ollut kettu Pasilassa joku vuosi sitten. Saatoin joskus siitä tännekin kirjoittaa. Hyvin rauhallisesti hän toimi ja selvisi liikenteestä. Fiksu eläin.