Kohdemaa: Suomi (Maahanmuutto ja pakolaisuus)

[1936]

Asioista mitään ymmärrä, mutta tähän kohtaan pitää sanoa, että on. Poikani lähtee opiskelemaan Turkuun ja minun vanhempani ostavat hänelle kerrostalokaksion sieltä. Kaksio ostetaan noin 1.5 km päästä yliopistolta ja vastaavan matkan päästä olisi löytynyt n. 15.000 € halvemmalla vastaava asunto. Asunnonvälittäjä sanoi suoraan, että syynä on suuri maahanmuuttajien määrä kyseisellä alueella.

Onnea pojallesi. Kyseessä on todennäköisesti Varissuo, jossa on muistaakseni kolmannes asukkaista maahanmuuttajia. Varmasti on vaikuttanut hintoihin.

 

[finnjewel]

Meille on tullut näitä ihmisiä 20 vuotta. Haluaisin tietää minkälaisia ongelmia on syntynyt? Olisi hienoa saada vielä vertailua vaikka kantaväestön lähiöihin?

Perusongelman tiedän kyllä ja olen sitä mieltä, että sopeutuminen ja kotoutuminen tapahtuu parhaiten kantaväestön kanssa, ei ainoastaan maahanmuuttajien kesken.

Tässä yksi ongelmaksi koettu maahanmuttajakeskittymistä johtuva seikka:

Opettajat: Koulut jakautuvat

 

[Olkku]

Onnea pojallesi. Kyseessä on todennäköisesti Varissuo, jossa on muistaakseni kolmannes asukkaista maahanmuuttajia. Varmasti on vaikuttanut hintoihin.

Kiitos ja oikein. Asunto ostetaan Pääskyvuoresta ja todellakaan eroa matkoissa ei juurikaan ole, hinnoissa on.

 

[Vellihousu]

Asioista mitään ymmärrä, mutta tähän kohtaan pitää sanoa, että on. Poikani lähtee opiskelemaan Turkuun ja minun vanhempani ostavat hänelle kerrostalokaksion sieltä. Kaksio ostetaan noin 1.5 km päästä yliopistolta ja vastaavan matkan päästä olisi löytynyt n. 15.000 € halvemmalla vastaava asunto. Asunnonvälittäjä sanoi suoraan, että syynä on suuri maahanmuuttajien määrä kyseisellä alueella.

Tällaiset esimerkit pitävät varmasti paikkansa, mutta herättävät väistämättä yhden kysymyksen: onko varsinainen ongelma maahanmuuttajien määrä vai heidän tuottamansa ongelmat? Olen usein kyllä kuullut väitettävän että henkilö x ei halua asua alueella y, koska siellä on niin paljon mamuja; vähän tulee mieleen ovatko mamut ongelma sinänsä, jo olemassaolollaan.

Ja kyllä, tiedän kaikki prosentit, mutta niiden alueellisesta jakautumisesta minulla ei ole tietoa.

 

[1936]

Tässä yksi ongelmaksi koettu maahanmuttajakeskittymistä johtuva seikka:

Opettajat: Koulut jakautuvat

Kyllä, esittämäni kuntien aktivoitumen estäisi mamu-luokkien synnyn ja tämänkaltaiset ongelmat. Usein törmää myös siihen, että mamuja laitetaan oppimisvaikeuksien (ei ole oikean tason opetusta) vuoksi erityiskouluihin, joissa on paljon käytöshäiriöisiä. Ei hyvä yhdistelmä.

Paras keino oppimiseen on pienet määrät yhdessä koulussa ja siellä valmistavat luokat, joista integroidutaan pikkuhiljaa perusopetuksen pariin.

 

[Vellihousu]

Kyllä, esittämäni kuntien aktivoitumen estäisi mamu-luokkien synnyn ja tämänkaltaiset ongelmat. Usein törmää myös siihen, että mamuja laitetaan oppimisvaikeuksien (ei ole oikean tason opetusta) vuoksi erityiskouluihin, joissa on paljon käytöshäiriöisiä. Ei hyvä yhdistelmä.

Paras keino oppimiseen on pienet määrät yhdessä koulussa ja siellä valmistavat luokat, joista integroidutaan pikkuhiljaa perusopetuksen pariin.

Tähän lisäyksenä myös positiivinen diskriminointi (jota jotkut tosin aktiivisesti vastusvat) so. mamu-taustaisten opettajien/koulunkäyntiavustajien palkkaaminen kouluihin joissa mamu-lapsia on jo paljon. Toki tiedän että tätä on aika paljon jo tehtykin.

En voi sietää Jussi Halla-ahon näkemystä siitä että "maahanmuuton synnyttämillä työpaikoilla" so. tulkeilla, opettajilla yms. ei olisi mitään arvoa ja että ne olisivat muka "perusteluja maahanmuutolle".

 

[dana77]

Ghettoutuminen on pitkälti tietyn sosiaaliluokan ihmisten keskittyminen samalle alueelle samalla kuin muiden sosiaaliluokkien ihmiset muuttavat sieltä pois.

Esimerkiksi Eira on tästä oiva esimerkikki. Kaikki pieni- ja keskituloistet ovat muuttaneet alueelta pakoon.

 

[BitterX]

Listaan tässä vielä omat toiveeni muutoksille:

1. Karkoituskäytäntö tulee muuttaa siten lähtökohtaisesti kaikki vakaviin rikoksiin (esim. kaikki rikokset joissa minimituomio on vankeus, ehdoton tai ehdollinen) syyllistyneet ulkomaalaiset karkoitetaan tuomion suorittamisen jälkeen. Tämä siis lähtökohta, poikkeukset vain painavin perustein.

2. Kaikki ei-pysyvän oleskeluluvan saaneet palautetaan lähtömaahansa kun ko. alue todetaan turvalliseksi.

3. Toissijaisilla perusteilla oleskeluluvan saaneet saavat vain väliaikaisen oleskeluluvan. Jatkuvan oleskeluluvan saa siinä vaiheessa kun pystyy osoittamaan että osaa kielen ja pystyy elättämään itsensä ja perheensä normaalilla työnteolla.

4. Päätökset pitää tehdä huomattavasti nykyistä nopeammin eli resursseja lisätään niin paljon kuin niitä tarvitaan nopean päätöksenteon saamiseksi.

5. Pikakäännytykset (onko se sitten 24h, 48h tai jotain muuta) pitää saada käyttöön

6. EU-maiden kansalaiset joilla ei ole edellytyksiä oleskella turisteina palautetaan lähtömaahansa välittömästi. Koskee lähinnä itä-Euroopan romaneja. Mitään luvatonta leiriytymisiä ei sallita vaan leirit puretaan välittömästi ja ihmiset ohjataan laivalle.

7. Ghettoutuminen estetään levittämällä maahanmuuttajat ympäri Suomea.

Kutsuttakoon tätä Daespoon Kuivaksi Manifestiksi.

Kommentoidaanpas hieman Daespoon Kuivaa Manifestia:

1. Periaatteessa vakavaan rikokseen syyllistyminen tulisi olla peruste karkoitukselle. Lähtisin kuitenkin siitä, että nämä käsiteltäisiin tapauskohtaisesti. En näkisi, että esimerkiksi murtokeikan pakoauton kuljettaja olisi välttämättä täysin toivoton tapaus. Toisen ihmisen henkeen tai terveyteen kohdistuvat vakvat rikokset ovatkin sitten eri juttu.

2. Näinhän sen kuuluisi mennä, mutta monimutkaisempi homma on "todeta joku alue turvalliseksi". Siihen ei voi riittää muutaman henkilön "päätös" asiasta. YK:n rooli?

3. Periaatteessa ihan hyvä lähtökohta. Muistuttaisin kuitenkin, että esimerkiksi Nokialla on Suomessa töissä insinöörejä, jotka eivät osaa Suomea. Kielen opiskeluun pitää silti ehdottomasti patistaa - se kun paitsi helpottaa sopeutumista yleisellä tasolla, lisää myös merkittävästi mahdollisuuksia töiden löytämiseen. Olen lukenut myös tapauksista, joissa maahanmuuttajat eivät ole halustaan huolimatta päässeet kielikursseille. Näin asia ei missään tapauksessa saa olla.

4. Agree. Nopeammat päätökset olisivat kaikkien etu.

5. Suomi on oikeusvaltio ja peräänkuulutan oikeusvaltion periaatteen mukaisia päätöksiä myös näissä asioissa. Pikakäännytykset lisäävät virhepäätösten ja mielivallan riskiä merkittävästi.

6. En ota tähän kantaa, koska mielestäni nykyinen romanialaisongelma liittyy enemmän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen taisteluun, kuin maahanmuuttoon. Inhimillisen ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisen kohtelun tulee kuitenkin koskea kaikkia ihmisiä, jotka Suomessa syystä tai toisesta ovat.

7. Se, että maahanmuuttajat eivät keskity pelkästään suurimpiin kaupunkeihin, on hyvä asia. Muistuttaisin kuitenkin, että tähän suuntaan ollaan menossakin. Ainakin Etelä-Suomen pienemmissäkin kaupungeissa maahanmuuttajien määrät ovat kasvaneet siinä, missä isoissakin kaupungeissa. Ongelma on, että myös pienemmissä kaupungissa esiintyy ghettoutumista. Toisin kuin Daespoo, minä näen, että maahanmuuttajien kannustaminen asunnon hankintaan vapailta markkinoilta vähentäisi ghettoutumista ja kuntien vuokra-asuntoihin sijoittaminen lisää sitä. Tämä siksi, että skandinaavisen tavan mukaan kuntien vuokratalot sijaitsevat aina samoilla seuduilla toisin, kuin vaikkapa Itävallassa, joissa kunnallisten vuokratalojen ja erilaisten asuntoloiden sijoitus on hoidettu eri tavalla.

 

[Daespoo]

3. Periaatteessa ihan hyvä lähtökohta. Muistuttaisin kuitenkin, että esimerkiksi Nokialla on Suomessa töissä insinöörejä, jotka eivät osaa Suomea.

Esittämäni kohta ei koske työperäistä maahanmuuttoa.

 

[sampio]

Toisin kuin Daespoo, minä näen, että maahanmuuttajien kannustaminen asunnon hankintaan vapailta markkinoilta vähentäisi ghettoutumista ja kuntien vuokra-asuntoihin sijoittaminen lisää sitä.

Enää pitäisi löytää se vuokranantaja, joka vuokraa kolmionsa viisilapsiselle somaliperheelle, kun vaihtoehtona on kolme opiskelijatyttöä tai pieni suomalaisperhe. Idean tasolla olen kyllä samaa mieltä kuin sinä.

 

[BitterX]

Esittämäni kohta ei koske työperäistä maahanmuuttoa.

Tarkoitin ainoastaan, että työskentelyyn ja perheen elättämiseen, ja siten jopa erinomaiseenkin sopeutumiseen saattaa pystyä ilman kielitaitoakin ja siten en näkisi kielitaitoa aivan välttämättömäksi kriteeriksi muutettaessa väliaikaista oleskelulupaa pysyväksi. Tässäkin varmasti tapauskohtainen tarkastelu lienee paikallaan.

Siitäkin huolimatta, kielen opettelemiseen pitää patistaa ja kielikursseille pääseminen pitää turvata.

 

[BitterX]

Enää pitäisi löytää se vuokranantaja, joka vuokraa kolmionsa viisilapsiselle somaliperheelle, kun vaihtoehtona on kolme opiskelijatyttöä tai pieni suomalaisperhe. Idean tasolla olen kyllä samaa mieltä kuin sinä.

Tämä tosiaan saattaa olla suuri ongelma. Sama homma, kuin joissakin tapauksissa työhönottamisen kohdalla.

Asennekysymys. Ja asennekysymykset ovat niitä vaikeimpia.

 

[kristian]

pk-seudulle on syntynyt pahoja maahanmuuttokeskittymiä.

Tämä kartta kertoo karua kieltään tiettyjen alueiden slummiutumisesta:
HS.fi - Kuva

"Rikkaus" punaisella, vauraus sinisellä.

Maahanmuutolla on selvä korrelaatio korkeaan työttömyysprosenttiin. Tosin samat alueet olivat varmaan "punaisella" jo ennen turvapaikkaturismia.

Tuleva pk-seudun asunnonostaja (tai asunnonvaihtaja, kuten itse olen) voisi olla kiinnostunut näistä lukemista (luvut tosin vanhoja, vuodelta 2009... mutta suhteet alueiden välillä ovat varmaan pysyneet melko samoina)

Tietysti kaikki eivät ole pakolaisia, vaan vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä. Esimerkiksi Viikin Tiedepuiston ja Otaniemen prosentti selittyy ulkomaalaisilla opiskelijoilla.

ESPOO. Eniten äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia:

Espoon Keskus Suvela 18.4%
Espoon Keskus Kirkkojärvi 17.5%
Otaniemi 15.5%
Otaniemi 15.5%
Kanta-Espoo 14.1%
Matinmetsä 14.0%
Perkkaa 13.7%
Tiistilä 13.0%
Kuninkainen 12.5%
Nuijala 11.9%
Matinkylän keskus 11.6%
Espoonlahden keskus 11.3%
Matinkylä 10.8%
Kilo-Karakallio 10.6%
Ymmersta 10.6%
Vanha-Espoo 10.4%
Lakisto 10.2%
Lintumetsä 9.8%
Pohjois-Leppävaara 9.4%
Kivenlahti 9.2%
Kanta-Leppävaara 9.1%
Etelä-Leppävaara 8.9%
Hannus 8.5%
Lintukorpi 8.3%
Suur-Matinkylä 8.3%


ESPOO. Vähiten äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia:

Velskola 1.4%
Suvisaaret 1.4%
Suvisaaristo 1.4%
Kurttila 1.5%
Vanha-Nuuksio-Nupuri 1.6%
Espoonkartano 1.9%
Kattilalaakso 2.0%
Nuuksionpää 2.2%
Nuuksio-Nupuri 2.2%
Veininlaakso 2.2%
Soukanniemi 2.3%
Tillinmäki 2.6%
Jupperi 2.6%
Perusmäki 2.7%
Kurttila-Vanttila 2.7%
Lintulaakso 2.8%
Laaksolahti 2.8%
Siikajärvi 2.8%
Lippajärvi 3.1%
Kunnarla 3.1%
Haukilahti 3.2%
Latokaskenmäki 3.2%
Niittykumpu 3.2%
Järvenperä/Högnäs 3.4%
Vanha-Mankkaa 3.4%
Vanttila 3.6%
Haukilahti-Westend 3.7%


HELSINKI. Eniten äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia:

Meri-Rastila 25.0%
Viikin tiedepuisto 23.5%
Kivikko 23.0%
Kallahti 21.5%
Itäkeskus 21.4%
Jakomäki 21.0%
Jakomäen peruspiiri 21.0%
Kurkimäki 19.4%
Vesala 18.8%
Itä-Pasila 17.5%
Mellunkylän peruspiiri 17.0%
Kontula 16.3%
Pihlajisto 16.0%
Myllypuro 15.4%
Myllypuron peruspiiri 15.4%
Itäinen suurpiiri 14.4%
Pihlajamäki 13.9%
Vuosaaren peruspiiri 13.8%
Ala-Malmi 13.4%
Ylä-Malmi 13.3%
Koskela 13.0%


HELSINKI. Vähiten äidinkielenään vierasta kieltä puhuvia.

Santahamina 1.5%
Pirkkola 1.6%
Paloheinä 1.7%
Tattarisuo 1.7%
Itä-Pakila 2.0%
Itä-Pakilan peruspiiri 2.1%
Tuomarinkylän peruspiiri 2.1%
Länsi-Pakila 2.2%
Länsi-Pakilan 2.2%
Suomenlinna 2.4%
Tahvonlahti 2.6%
Torpparinmäki 2.9%
Viikinranta 3.0%
Käpylä 3.0%
Kuninkaantammi 3.0%
Tapaninvainio 3.0%
Munkkivuori 3.3%
Pajamäki 3.5%
Puistola 3.7%
Hakuninmaa 4.0%
Maununneva 4.1%
Metsälä 4.2%
Vanha Munkkiniemi 4.2%
Tammisalo 4.3%
Kivihaka 4.3%
Tuomarinkartano 4.3%
Pohjoinen suurpiiri 4.3%