Kyllä on jäätävä kontrasti tuossa Ässien hyökkäyspään pelaamisessa verrattuna esimerkiksi Pelicansiin, jonka perjantaista Saipa-peliä tuli sivusilmällä tiirailtua. Kiekollista pelaajaa pyritään kokoajan auttaa tekemällä itsensä pelattavaksi. Jos kiekollisella ei syöttöpaikkaa kuitenkaan ole, hän laittaa jalat liikkelle ja suojaa kiekkoa viimeiseen asti, että syöttöpaikka omalle pelaajalle on löytyy. Missään tapauksessa kiekosta ei luovuta turhaan ja jokainen pelaaja tuntuu tietävän seuraavan ratkaisunsa jo ennen kuin kiekko on omassa lavassa.
Ässät taas nakkelee kiekkoa sokkona ränniin ilman mitään punaista lankaa. Rännikiekko varmasti toimii ajoittain, mutta ei se hyökkäyspeli sitä voi olla 100% ajasta. Variaatiota kiitos!
Ei tuo joukkue paperilla ole noin kädetön etteikö sillä voisi pelata myös muunlaista hyökkäyspeliä. Eniten tästä pelitavasta kärsii varmasti Graber, Järvinen, Erholtz ja Myllymaa. Isoin ongelma tuossa rännikiekottelussa mielestäni on, että vastustajan on helppo pelata sitä vastaan. Mitään yllätysmomenttia ei saada aikaan, kun vastustaja on tasantarkkaan scoutannut jo ennen peliä mitä tuleman pitää ja Ässillä ei löydy minkäänlaista kania hatusta, jolla vastustajan pakka saataisiin sekaisin. Vai onko Karri niin mastermind että säästelee näitä pleijareihin?
Hienoa toki, että on saatu raavittua voittoja tuolla hyökkäyspelillä, mutta pitkässä juoksussa tuo ei näytä olevan kovin kestävä vaihtoehto. Ylivoimapeli tuntuu olevan koko Ässien hyökkäyspeli kiteytettynä ja siinä eritoten ne ongelmat korostuvat.
www.mtvuutiset.fi