Kyllä voisi laittaa muutama ässäkirjoittaja käden sydämelle ja kysyä rehellisesti itseltään, että hyväksyy Nickersonin jatkuvat suihkuunlentämiset muine lieveilmiöineen. Itse en hyväksy.
Pitemmän päälle, eli tästä eteenpäin, samanlainen tekeminen kääntyy varmasti Nickersonia, Ässiä ja lajia vastaan. Pahennus lisääntyy, pelikiellot pitenee ja meidän profiilipakki istuu katsomossa syömässä popcornia. Viimesintä ulosajoa tuskin on nähty, mutta yksipuolisten kilahtamisten seurauksia täytyy kyetä rajoittamaan. Joukkuetta ja omaa pelaajauraa ei ole järkeä vahingoittaa - eikä kyllä vastustajaakaan, oli kaverin naama kuinka tuttu tahansa. Mutta Nickerson on moniulotteinen pelaaja ja fyysinen läsnäolo, tietynlaisen pelotteen rooli ja omien olkapäiden yli kurkkiminen kuuluu asiaan. Parhaassa tapauksessa onnistuu peruspakin roolissa ja lietsoo samalla positiivista uhoa omiin pelaajiin. Meillä on kuitenkin reservissä jonkun verran fyysisyyttä ja äijää, joka täytyisi saada näkymään myös jäällä. Tokikaan pelkkä uho ja Sirkus Finlandia ei riitä vaan pelillinen puoli täytyy myös olla tasapainossa.
Noin muuten...ässälasien takana sijaitseva fanaattisuus ja puusilmäisyys on tietynlainen vakio. Onneksi vastapainona on myös turenkilaisten, raumalaisten, hämäläisten ja muiden nysvääjien vastaava ässäläisyyttä kohtaan. En tiedä kumpi oli ensin, muna vai kana, tai kumpi on osaavampi hommassaan. Juoksuhaudat on kuitenkin kaivettu ja tästä eteenpäin pyrittään verbaalisilla taidoilla ja nokkeluudella-pokkeluudella etsiä heikkouksia ja herkkää kohtaa. Faktoista sen erityisemmin piittaamatta.
Do you feel stupid? Mind if I do? Me vs. muut -asetelma on ihan jees, etenkin jos joukkue menestyy - ja väliin vaikkei menestyisikään. Laput silmille ja suu vaahdolle. Siinä on omat vaaran paikkansa, mutta toisaalta, oikealla tavalla annosteltuna siitä voi saada niin paljon. Ja kyllähän Isomäen seisomakatsoja on valmis palvomaan suosikkipoikiaan fyysisyyden alttarilla. Mielikuvat ei aina vastaa todellisuutta, mutta in my dreams Ässät on ikävä vastus ja Isomäessä asustaa Pahuus, jonka kanssa vierasjoukkue joutuu tekemisiin. Ässillä on osaaminen ja työkalut, parhaimmillaan loistava yleisö antaa virtaa ja lietsoo jääkiekon parhaat puolet esiin. Rapatessa roiskuu ja koirat haukkuu - mutta kuten edellä mainitsin, tuota räksyttämistä ilmenee joka tapauksessa ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa, eli on varmasti ihan terveellistä sulkea välillä korvansa ja keskittyä itse asiaan: kiekkoon, kannattajuuteen ja sen mukanaan tuomiin tunne-elämyksiin.