Lämäri
Sehän on aina niin näyttävä tapa tehdä maali. Maila ylös kello kahteentoista, nenä jäätä hipaisten, rystyset valkoisina mailaa puristaen - kovaa.. niin kovaa että kiekko lentää soikeana ja mieluiten ylämummoon.
Nämä maalit jäävät parhaiten mieleen ja itse maalin iskijästä tulee jeesus jäällä luistimet jalassa.
Moni täällä vetoaa juuri puolustajan lämäriin ja halventavat vetoa tai sipaisua.
Yllättävän moni paljon pisteitä tekevät pelaaja laukoo kevyesti. Moni jopa sanoo, että mahdollisuus iskeä kiekko verkkoon on paljon suurempi, jos mukana on hieman malttia. Hampaat irvessä ammutulla laukauksella kun on tapana yleensä mennä ohi.
Niinimaa teki hienon maalin Sloveniaa vastaan. Makea täysosuma siniviivalta, voimalla tupaan. Ihmettelen milloin hän teki viimeksi samanlaisen ja luulen että kestää taas jonkun aikaa ennen kuin tulee yhtä makea täysosuma.
Petteri Nummelin teki monta maalia pelatessaan Frölundassa juuri sipaisemalla kiekon sisään. Pakkopelissä hän otti aina pari vetoa lähemmäksi maalivahtia, veto - ja verkko heilui.
Kiprun maaleja ja peliä en ole nähnyt niin paljoa, että voisin puhua. Mutta sen verran voin sanoa kuitenkin, ettei sillä ole merkitystä kuinka paljon voimaa laukauksessa on. Paljon tärkeämpää on MINNE kiekko menee.
Kirpun peluutus pakkopelissä on voinut johtua myös siitä, että he ovat harjoitelleet yhdessä tiettyjä kuvioita ja niitä yritettiiin saada sisään ottelussa Tsekkejä vastaan. Ei onnistunut, eikä siitä voi syyttä yhtä miestä.