Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[sinikettu]

En itsekkään sanonut että vain "inssiaineisiin", vaan pari kolme eri linjaa, joista nuo "inssiaineet" olisi yksi. Jos oikeasti tähtäys on siinä että ollaan joka asiassa parempia kuin nyt, mutta sitten vielä tietyllä alueella helvetin kovia, niin eipä tuo oikein koulun penkiltä onnistu. Ellei sitten opettajia tahdota tehdä? Tuntuu että hieman yliarvostat koulua tai koulutusta tässä asiassa.

Pari-kolme linjaa olisi ehkä liian kapea-alainen jako, ellei linjojen sisällä olisi vielä paljoa valinnanvaraa. Yksi jako voisi mielestäni olla esimerkiksi taideaineet, tekniikka, luonnontieteet ja filosofia/psykologia/yhteiskuntatieteet/ynnä muut vastaavat. Tosin tuokin on aika pelkistetty jako. Tässäkin kohtaa olisi ehkä vähän se pelko, että lukiot alkaisivat erikoistua aika vahvasti eri ainesuuntiin ja täten porukka alkaisi vahvasti eriytyä erilaisiin lukioihin. Tuloksena oliskin sitten todella vähäinen opiskelijadiversiteetti lukioissa, mikä ei olisi kovinkaan positiivinen asia.

 

[MPN]

Tottakai linjojen sisällä olisi valinnanvaraa tuossa omassa ehdotuksessa, tuota lukioiden erikoistumista en tosin ottanut huomioon. Tuon taideaineet voisi mielestäni ympätä tuohon viimeiseen kategoriaan, kun ei niitä taiteta loppujen lopuksi niin kauheasti opeteta (itsellä taisi 2+1 pakollista ja koko tarjonta 3+2 kurssia) ja niillä ei koko lukion oppimäärää voi saada kasaan. Mutta joo, en ole tämän asian expertti, niin en ota kantaa enempää. Toki tuo koko homma onnistuisi myös karsimalla pakollisten kurssien määrää ja pitämällä kokonaissuoritusten määrän ennallaan. En nyt ihan tarkkoja lukuja muista mutta olisiko itsellä ollut 8 äidinkielenkurssia (tai 6 tai 7) ja ruotsia se helvetin viisi kurssia (+alkeet). Toki joudun höttöntöttön-kursseja muistaakseni vielä pari ottamaan, mutta olisi nuo kurssit saada oikeaan hyötykäyttöön.

 

[Tuamas]

Nähdäkseni tuossa nyt hiukan yliarvostetaan opiskelumenestystä ja opiskelun merkitystä ylipäätään työelämässä.

Ainakin kaupallisella alalla opiskelu antaa vain tietyt peruseväät työelämään ja tietyn kyvyn tiedonhankintaan ja kriittiseen ajatteluun, kaikki muu pitää opetella työn kautta.

Itse nyt toistakymmentä jannua ja jannutarta palkanneena ja/tai perehdyttäneenä en ole juuri nähnyt korrelaatiota työssä (kohtuullisen haastava asiantuntijatyö) pärjäämisen ja yliopiston arvosanojen välillä.

 

[varjo]

Ehkä omalta kannaltani vaarallisin ratkaisu on poistaa käytännössä pakolliset luonnontieteet pois lukiosta, lopputuloksena iso kasa tulevia korkeakoulutettuja joille sähkö tulee töpselistä, nörtit tekee tietokoneet ja geenit ovat vaarallisia. Näinhän on nyt tehty ja lopputuloksena lukio alkaa olla jenkkityyppinen highschool/college jossa lähinnä fiilistellään -> tasovaje niihin varsinaisiin korkeakouluopintoihin kasvaa mikä näkyy sitten valmistumisajoissa, opintojen takkuilussa jne. Vastaavasti taas jotain ilmaisutaitoa, puhetaitoa yms. pitäisi olla pakollisena enemmän vaikka kuinka hippihörhöilyksi sen voisikin nähdä :)
Aloin juuri miettimään että olenkohan peruskoulu-yliopistovuosina (perustutkintoon asti rajaten) pitänyt edes yhteensä niin montaa esitystä tai esiintymistilaisuutta kun taas myöhemmässä elämässä on saattanut tulla eteen normaalin työkuukauden aikana? Sen sijaan aika monta kertaa on tullut mieleen silmien kaivaminen irti peukalolla ja työntäminen korvakäytävän täytteeksi kun "kokee" sen keskimääräisen suomalaisen korkeakoulutetun pitävän esitystä.

Lahjakkuudet (nyt siis toim. huom. että itse olen juuri sitä porukkaa) tottakai pärjäävät aina, mutta jos sitä tietä yritetään, hävitään satavarmasti kun meitä nyt on vain niin vähän ja globaalissa kilpailussa paukut loppuvat kesken nopeasti. Tähän asti Suomen menestysresepti on ollut se että se harmaa massakin on hyvin koulutettua, perustaso vakaa ja laatuun voi luottaa. Tämä pitää tietenkin säilyttää mutta jos kilpailuetua halutaan kasvattaa, pitää pystyä muuhunkin kuin ns. prosentuaalisiin parannuksiin keskiarvossa, käytännössä tarvittaisiin selkeä siirtymä mediaanin sijainnissa mikä painottuisi erityisesti juuri kärjen tuntumaan (koska tosiasiassa absoluuttiseen kärkeen päätyy vain lahjoilla ja oikealla valmisteluiden yhdistelmällä) jotta saataisiin leveyttä keskiportaaseen. Oman kokemuksen valossa yritysten johtoryhmät ovat yleensä kohtalaisen terävää väkeä täynnä mutta sitten jo keskiportaassa alkaa tulla vastaan ihmisiä jotka ovat vain "riittävän hyviä" mutta eivät välttämättä enää varsinaisesti vie asioita uusiin suuntiin. Mutta erityisesti itseäni on entistä enemmän alkanut huolestuttamaan miten heikolla kyvykkyystasolla oikeasti monellakin työpaikalla toimitaan ruohonjuuritasolla, harvassa ovat ne asiantuntijatason tyypit (ts. sen kilpailuedun varsinaiset tuottavat osat) jotka joko osaisivat yhtä aikaa kommunikoida, kehittää tai sitten vielä hallita substanssinsa vähän laajemminkin. Yritä siinä sitten tehdä suomalaista maailmanvalloitusta jos porukka kommunikoi "lähetin meilin viime viikolla naapurihuoneessa istuvalle tyypille, ei oo vastannut mitään joten en ole tehnyt mitään"-metodilla.

Ehkä nyt varmentaen että kyse ei ole siitä että automaattisesti opiskelumenestys nykymallissa merkitsisi automaattisesti jotain, päinvastoin tosiaan nykytilanne voi olla hieman vääristynyt jos ulkoaopettelulla voi pärjätä turhankin hyvin. Mutta olennaista on se että osaamisvaje koulun penkin ja sitten kansainvälisen kilpailun välillä on herkästi varsin suuri jos jo koulutusvaiheessa ei satsata tarpeeksi oppilaiden haastamiseen. Jos nyt ajatellaan että valtiovallan tavoite olisi saada lisää työvuosia työväestölle, mikä on sinänsä ihan ok, niin herkästi unohtuu se että ihan sama montako työvuotta on numeerisesti jos ne ovat sikäli saman arvoisia. Entä jos koulutusputki mahdollistaisi sen että koulun penkiltä töihin lähtevä olisi heti alusta vaikkapa "vuoden kokeneempi" eli tuottavuus olisi heti alussakin parempi ja vielä lopulta piikittäisi jonkun pykälän korkeammalle tasolle kuin vanhaan malliin ennen kuin väistämättä sitten tasaantuisi. Mutta tämä ei välttämättä onnistu työntämällä narulla sitä isoa massaa eteenpäin (tai ainakaan helpolla) mutta voisi olla helpompaa antaa pieniä tönäisyitä jo hyvin suoriutuville ulosmittaamaan potentiaaliaan.

 

[Cobol]

Tiivistänpä eiliset pari kirjoitustani näin: jos avointen työpaikkojen määrä ja työttömyys kasvavat samaan aikaan ja tästä tulee trendi, koulutuksessa on todennäköisesti isoja puutteita. Digitalisaatio ja automaatio vaativat sitä, että Suomi lisää panostuksia tutkimukseen, tuotekehittelyyn ja koulutukseen.

 

[MPN]

Tuohon @varjo tekstiin liittyen, koska Suomessa mahdetaan oivaltaa se että tuolle asiantuntija-portaalle (jotka mahdollistavat kilpailuedun) ruvetaan maksamaan kunnolla? Olen monelta tutulta (osa on jopa erittäin päteviä, sitten osa vain "riittävän hyviä") että palkka seuraa aika suoraan urakehitystä, etkä voi päästä siihen huippu-asiantuntijan rooliin ilman että tingit palkastasi (eli urakehityksestä). Eli aina on pakko vain edetä-edetä-edetä. Eräässä firmassa jossa joskus työskentelin pienoisen pätkän, oli eräs tyyppi joka oli varmaan koko tehtaan paras tietyssä asiassa, sitten "yleni" jotta sai lisää palkkaa. Tuohon tilalle otettiin sitten uusi tyyppi, joka ei ollut läheskään yhtään hyvä kyseisessä tehtävässä, eikä tuo entinen tyyppi ilmeisesti kauhean hyvin pärjännyt porrasta ylempänä. Jenkeissähän nuo huippu-asiantuntijat saavat kohtalaista liksaa eikä kukaan kauhean helposti käy ehdottamassa että jos vähän ylenisit, kun firmalle ja monesti työntekijällekkin on parasta olla juuri siinä hommassaan, tekemässä sitä missä on hyvä.

Ja sitten koulutuksen tavoitteet on aika usein perseestä, englanniksi harjoitellaan sitä kielioppia ihan saatanan paljon ja sitten työelämässä tulee eteen viestejä ihan englantia äidinkieleltään puhuvilta jotka eivät pääsisi meidän koulujen kielioppi-kokeista läpi. Jotenkin tuli silloin koulun penkillä tunne että vähän suunnataan opiskelua vääriin asioihin.

 

[Cobol]

Tuohon @varjo tekstiin liittyen, koska Suomessa mahdetaan oivaltaa se että tuolle asiantuntija-portaalle (jotka mahdollistavat kilpailuedun) ruvetaan maksamaan kunnolla? .

Pätevälle asiantuntijalle maksetaan Suomen mittapuulla hyvin yksityisellä sektorilla. Oikeassa elämässä ongelma on se, että niitä päteviä asiantuntijoita ei juuri ole. Edes sellaisella 8 000 - 9 000 euron lähtöpalkalla + reilusti lisää työsuorituksesta riippuen ei tahdo saada edes pätevää projektipäällikköä kansainvälisen konsernin tehtäviin pääosin Suomessa ulkomaiden matkustusvaatimuksella. Hakemuksia tulee valtavasti - jopa satoja - ja joukossa 10-20 tohtoritason kaveria, 30 dippainssiä jne. Silti projektin johtaminen esimerkkinä Nokia-nimisessä firmassa ei onnistu. Haastattelujen jälkeen jää käteen ehkä 1-2 sopivaa ja pätevää. Usein ei sitäkään. Kriteerit toki on kohtuulliset (en avaa tarkemmin), mutta ei mahdottomat. Suomessa kyllä koulutetaan, mutta tästäkin huomaa, että ei aivan onnistuneesti.

En enempää tästä aiheesta kuin vielä kerran sen, että koulutukseen tulee panostaa. Se ei tarkoita välttämättä määrärahalisäyksiä (vaikka uskon, että ilman niitä ei onnistu), mutta ainakin se tarkoittaa parempaa laatua työelämän tulevat vaatimukset kuten digitalisaatio ja automaatio huomioiden. Vanhat työt putoavat, samoin niiden tekijät. Mitä tilalle? Ja miten työllisyysaste saadaan nousuun?

 

[MPN]

Itse en kyllä lue projektipäällikköä asiantuntijaksi. Itse käytän perinteistä jaottelua, eli asiantuntija-polku ja esimies-polku. Projektipäällikkö menee näistä jälkimmäiseen. En kyllä ymmärrä että miten projektipäälliköitä pitäisi kouluttaa, eri firmoilla on aika erilaiset toimintatavat, koulunhan on tarkoitus antaa valmiudet vain tuohon, ei tuottaa valmista ammattilaista (joka tosin olisi hienoa jos onnistuisi). Vai oliko tuo projektipäällikkö-case vaan etäisesti asiaan liittyen mukana?

 

[varjo]

Pätevälle asiantuntijalle maksetaan Suomen mittapuulla hyvin yksityisellä sektorilla. Oikeassa elämässä ongelma on se, että niitä päteviä asiantuntijoita ei juuri ole. Edes sellaisella 8 000 - 9 000 euron lähtöpalkalla + reilusti lisää työsuorituksesta riippuen ei tahdo saada edes pätevää projektipäällikköä kansainvälisen konsernin tehtäviin pääosin Suomessa ulkomaiden matkustusvaatimuksella. Hakemuksia tulee valtavasti - jopa satoja - ja joukossa 10-20 tohtoritason kaveria, 30 dippainssiä jne. Silti projektin johtaminen esimerkkinä Nokia-nimisessä firmassa ei onnistu. Haastattelujen jälkeen jää käteen ehkä 1-2 sopivaa ja pätevää. Usein ei sitäkään. Kriteerit toki on kohtuulliset (en avaa tarkemmin), mutta ei mahdottomat. Suomessa kyllä koulutetaan, mutta tästäkin huomaa, että ei aivan onnistuneesti.

En enempää tästä aiheesta kuin vielä kerran sen, että koulutukseen tulee panostaa. Se ei tarkoita välttämättä määrärahalisäyksiä (vaikka uskon, että ilman niitä ei onnistu), mutta ainakin se tarkoittaa parempaa laatua työelämän tulevat vaatimukset kuten digitalisaatio ja automaatio huomioiden. Vanhat työt putoavat, samoin niiden tekijät. Mitä tilalle? Ja miten työllisyysaste saadaan nousuun?

Sanoisin kyllä että noilla määreillä et enää juuri puhu asiantuntijasta as is, noilla spekseillä vastuunoton taso on aika eri skaalassa kuin jonkun suorittavan linjaorganisaation alimman tason esimiehillä. Kyllähän toisaalta sitten niitä kovantasoisia asiantuntijoitakin löytyy, oikeasti hyvät ovat tosin sitten konsulttifirmoissa ja hinta (sekä vastaavasti palkkaus) sen mukainen, jos joku McKinsey laskuttaa senioriasiantuntijasta 5000€/pv niin saa se asiantuntijakin oman osuutensa siitä. Ja sama toki alakohtaisilla konsulttifirmoilla, mutta toki, aika vähissä ovat ne konsultit joista esim. pk-seutu-asteikolla tahtoo maksaa 1500+/päivä.

Mitä toiseen kappaleeseen tulee, projektiluontoisuuttahan kyllä voisi jo hyvin kouluttaa koulutuksen aikana mutta tämä tosiaan vaatisi ehkä jo ihan koulutuksen luonteen muuttamista, ei pelkästään investoimalla vaan strukturoimalla koulutusta uusiksi ja mahdollisesti lopettamalla vanhaa.

 

[Cobol]

Vai oliko tuo projektipäällikkö-case vaan etäisesti asiaan liittyen mukana?

Oli. Esimerkkinä mainituissa tapauksissa haettiin todellisuudessa keskitasoa kovempia asiantuntijoita yksityisen ja julkisen sektorin isoille toimijoille. Lopulta ratkaistiin niin, että pari juuri eläkkeellä jäänyttä houkuteltiin takaisin työelämään ja useampi asiantuntija tuli sitten Suomen ulkopuolelta, jonka takia jouduttiin vähän fiksaamaan töitä.

Pointti on siinä, että Suomen kilpailukyky vaatii koko koulutusjärjestelmämme uudistamista. Hassua vain, että asiasta ei puhuta mitään tai juuri mitään.

 

[pernaveikko]

Ja sitten koulutuksen tavoitteet on aika usein perseestä, englanniksi harjoitellaan sitä kielioppia ihan saatanan paljon ja sitten työelämässä tulee eteen viestejä ihan englantia äidinkieleltään puhuvilta jotka eivät pääsisi meidän koulujen kielioppi-kokeista läpi. Jotenkin tuli silloin koulun penkillä tunne että vähän suunnataan opiskelua vääriin asioihin.

Ymmärtääkseni tähän ollaan jo puututtu tai ainakin asia on tiedostettu ja muutossuunnitelmat ovat menossa. Kentis opettajien ketjussa asian konkreettisesta puolesta tiedetään enemmänkin.

Natiivipuhujien kanssa hommien tekemisessä ei tosiaan koskaan lakkaa yllättämästä kuinka he eivät vain äidinkieltään osaa.

 

[Cobol]

Mitä toiseen kappaleeseen tulee, projektiluontoisuuttahan kyllä voisi jo hyvin kouluttaa koulutuksen aikana mutta tämä tosiaan vaatisi ehkä jo ihan koulutuksen luonteen muuttamista, ei pelkästään investoimalla vaan strukturoimalla koulutusta uusiksi ja mahdollisesti lopettamalla vanhaa.

Jotain tällaista. Ensin pitäisi kuitenkin tutkia ihan kunnolla, mikä on tilanne ja mitä tavoitellaan tulevaisuudessa ja miten globalisoituminen vaikuttaa työelämään yhdessä jo moneen kertaan mainittujen muuttujien kanssa. Henkilökohtaisesti uskon aika vahvasti, että koulutus erkanee jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän, koska vaihtoehtoa ei enää ehkä ole.

 

[MPN]

Oli. Esimerkkinä mainituissa tapauksissa haettiin todellisuudessa keskitasoa kovempia asiantuntijoita yksityisen ja julkisen sektorin isoille toimijoille. Lopulta ratkaistiin niin, että pari juuri eläkkeellä jäänyttä houkuteltiin takaisin työelämään ja useampi asiantuntija tuli sitten Suomen ulkopuolelta, jonka takia jouduttiin vähän fiksaamaan töitä.

Pointti on siinä, että Suomen kilpailukyky vaatii koko koulutusjärjestelmämme uudistamista. Hassua vain, että asiasta ei puhuta mitään tai juuri mitään.

Ja niitä asiantuntijoita ei koulun penkiltä tule, vaan vaatii sitä työkokemusta. Työssä taas helpoin keino on edetä, jolloin välttämättä ei pääse kehittymään siksi erityisasiantuntijaksi. Ainakaan jos hyppää tuolle esimies-polulle alussa. Tuttu puheli että jenkeissä saattaa projektissa mukana olevat kovimmat työntekijät (koodari, inssi jne) tienata huomattavasti enemmän kuin projektipäällikkö. Suomessahan oli tämä "kesäpojasta-johtajaksi -työuran aikana"-ilmiö kauan vahvana, en tiedä heijastuuko tämä juuri siitä.

Toki sitten kun firma etsii ulkopuolelta näitä oikeasti kovia asiantuntijoita, on palkkakin kohtuullinen. Tässä on kyllä firmoilla että työntekijöilläkin peiliin katsomisen paikka, firmojen pitäisi kannustaa tuohon tutkimiseen ja oppimiseen, sekä yleisesti mahdollistaa että keskitasoa parempaa asiantuntemusta syntyy ja maksaa siitä myös käypää korvausta. Työntekijöiden taas täytyisi osata ajatella asioita myös pidemmällä tähtäimellä eikä vain rynnätä uraputkessa eteenpäin. En näe miten koulu voisi tähän vaikuttaa.

Tämä siis jos kysymys on oikeasti asiantuntijuuden heikosta tasosta tai määrällisestä puutteesta.

Natiivipuhujien kanssa hommien tekemisessä ei tosiaan koskaan lakkaa yllättämästä kuinka he eivät vain äidinkieltään osaa.

Sitten taas niiden kanssa joiden äidinkieli tuo ei ole, riittää huonompikin englanti, mitä itse olen huomannut niin kaikki "sivistyneemmät" sanat voi suosiolla jättää pois ja koittaa selittää vaikka sillä "ralli-englannilla" asiansa. Tuo "ralli-englanti" menee kyllä natiivipuhujienkin kanssa, ei heitä yleensä tunnu kiinnostavan se että muodostatko lauseen kaikkien sääntöjen mukaan vai et, heitä kiinnostaa että saadaan asiat selväksi. Mutta helvetin hyvä että tuo on koulutuksessa otettu (tai tullaan ottamaan) huomioon. Tosin 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet taitavat voittaa aika kevyesti vanhemmat ikäpolvet englannissa, kiitos pelin ja elokuvien/sarjojen, sekä yleisesti internetin takia. Ellei sitten lauserakenteissa, niin ainakin sujuvuudessa ja sanavarastossa.

 

[Tadu]

Pointti on siinä, että Suomen kilpailukyky vaatii koko koulutusjärjestelmämme uudistamista. Hassua vain, että asiasta ei puhuta mitään tai juuri mitään.

Koska Suomessa on maailman paras koulutus.

Oikeastihan Suomessa on vain maailmaan parhaat huonot opiskelijat.

 

[B4rre]

Pointti on siinä, että Suomen kilpailukyky vaatii koko koulutusjärjestelmämme uudistamista. Hassua vain, että asiasta ei puhuta mitään tai juuri mitään.

Ehkä meidän koko koulutusjärjestelmä ei vaadi uudistamista sen takia, että johonkin tehtävään, joita on alle promillen luokkaa kaikista työpaikoista, ei tunnu löytyvän kotimaasta rekrytoijan mielestä sopivaa osaajaa. Tosiasiahan on se, että tuollaisten suurten projektien vetäminen vaatii sen koulutuksen lisäksi käytännön osaamista, jota ei kyllä missään koulun penkillä istumalla kartuteta.

 

[Tuamas]

Nähdäkseni tässä puhutaan hiukan ristiin, kuten jo B4rre totesi, noissa vaativimman luokan hommissa se osaaminen hankitaan jostain aivan muualta kuin yliopiston lehtereiltä.

Yliopistokoulutus antaa asiantuntijatyössä tietyn peruskompetenssin, mutta on koulutuksen yliarvostamista väittää, että koulutuksella saataisiin merkittävää määrää lisää tekijöitä terävimpään kärkeen. Enemmän tässä tulee kyseeseen in-house kouluttaminen ja elinikäinen oppiminen ylipäätään.

 

[dana77]

Työssä taas helpoin keino on edetä, jolloin välttämättä ei pääse kehittymään siksi erityisasiantuntijaksi. Ainakaan jos hyppää tuolle esimies-polulle alussa. Tuttu puheli että jenkeissä saattaa projektissa mukana olevat kovimmat työntekijät (koodari, inssi jne) tienata huomattavasti enemmän kuin projektipäällikkö. Suomessahan oli tämä "kesäpojasta-johtajaksi -työuran aikana"-ilmiö kauan vahvana, en tiedä heijastuuko tämä juuri siitä.

Esimiestehtävissä ei tietenkään kehity teknisenä asiantuntijana, mutta etenemistä on monenlaista. Jenkeissähän (isoissa firmoissa) organisaatiot ovat hierarkisia ja monitasoisia ja siellä todellakin pyritään etenemään. Siinä vaiheessa kun kaverit ovat vuoden-puolitoista tehneet samaa hommaa olisi jo päästävä etenemään. Se että kummassa oppii paremmin, siinä että vaihtaa hommia tiheään tahtiin ja tekee monenlaista vai siinä että syventyy samaan hommaan useammiksi vuosiksi onkin sitten vaikeampi kysymys,

Itseäni kaduttaa, etten joskus aikaisemmin lähtenyt vaihtamaan paikkaa aikaisemmin vaan jäin tekemään hommia jotka olivat jo "helppoja" eli joissa ei enää tarvinnut opetella uutta, vaan jotka sujuivat rutiinilla (paitsi ettei aidosti kaduta, sillä ei kuulu luonteeseen)

 

[adolf]

http://www.libera.fi/blogi/keskustan-puolivillainen-norminpurku/

Voi jessussaatana että on ympäripyöreetä. Niin tyypillistä poliitikon puhetta. Puhutaan paljon, mutta ei sanota mitään. Varsinkin tuo Ala-Nissilän kommentti koko kirjoitukseen.

Kyllä on aivan naurettava pykäläviidakko saatu aikaiseksi.

Linkki vie jonkinlaiseen analysointiin kepun politiikasta.

 

[varjo]

Nähdäkseni tässä puhutaan hiukan ristiin, kuten jo B4rre totesi, noissa vaativimman luokan hommissa se osaaminen hankitaan jostain aivan muualta kuin yliopiston lehtereiltä.

Yliopistokoulutus antaa asiantuntijatyössä tietyn peruskompetenssin, mutta on koulutuksen yliarvostamista väittää, että koulutuksella saataisiin merkittävää määrää lisää tekijöitä terävimpään kärkeen. Enemmän tässä tulee kyseeseen in-house kouluttaminen ja elinikäinen oppiminen ylipäätään.

Näkisin että nyt mennään vähän harhaan siinä että ajatellaan asiaa polaarisesti yliopistokoulutuksen kautta, itse olen alusta asti puhunut juuri koko putkesta peruskoulusta yliopistoon jonka tavoite olisi, jos niin tahdotaan, tuottaa korkeampaa kilpailuetua suomalaisesta asiantuntijatyöstä.
Ehkä nyt viestini on jääneet täysin väliin kun aika suoraan olen jo todennut että ei koulutus itsessään tuottaisi parempaa laatua, mutta koulutuksen reformilla olisi varmasti mahdollista saada ne lopputuotteet paremmiksi kuin nykytilassa juuri satsaamalla jo peruskoulusta asti (ja viimeistään lukiossa) siihen että ne "semihyvät" oikeasti haastetaan mittaamaan potentiaaliaan. Suomen väestönpohja huomioiden ei meillä ikinä millään menetelmällä tule kovinkaan paljoa enempää huippuyksilöitä mutta kansainvälistä kilpailuetua saataisiin jo sillä että tyypit sijoituksilla 2-5 olisivat lähellä toisiaan.

 

[Zamboni]

Sitten taas niiden kanssa joiden äidinkieli tuo ei ole, riittää huonompikin englanti, mitä itse olen huomannut niin kaikki "sivistyneemmät" sanat voi suosiolla jättää pois ja koittaa selittää vaikka sillä "ralli-englannilla" asiansa. Tuo "ralli-englanti" menee kyllä natiivipuhujienkin kanssa, ei heitä yleensä tunnu kiinnostavan se että muodostatko lauseen kaikkien sääntöjen mukaan vai et, heitä kiinnostaa että saadaan asiat selväksi.

Työnantaja on joskus toimittanut laitteistoja myös Englantiin ja siellä paikalliset britit kyllä rohkaisivat puhumaan. Sanoivat mullekin, että höpöttele vaan äläkä mieti kaikkia prepositioita ja aikamuotoja. He kyllä poimivat siitä vähän kehnommastakin puheesta asian selväksi. No kai ne siinä välillä päätä raapivat, kun ajatuksissani sanoin akselia kirveeksi, kun kaikki tekninen sanasto ei ihan lennossa aina mieleen tule. Ja tuosta kirjallisesta tuotoksesta tuli mieleen, kun yhdellä paikallisella oli hieman sanomista koneiden toiminnasta alkuun. Siinä sähköpostissa taisi olla aluksi kymmenen riviä asiaa ennen kuin löytyi ensimmäinen piste.
Mutta Länsi-Euroopassa pärjää suomalaisen keskinkertaisellakin kielitaidolla helposti. Eri juttu sitten tietenkin jos neuvotellaan rahasta ja sopimuksista. Silloin on parempi ymmärtää heti mistä puhutaan. Ja oon mää saanut koneet paikoilleen ja toimintaan sanoilla da ja njet ja hieman viittomakieltä siihen avuksi.

 

[tosiasia]

Valtio kyllä hukkaa valtavasti resursseja, kun ihmisiä koulutetaan "väärin". En kuitenkaan syyttäisi koulutuksen puutetta nykyisestä kilpailukyvyn rapautumisesta, vaikka siinä on paljon petrattavaa. Kaikista ei vain ole kaikkeen. Suurin kato on käynyt suorittavissa työpaikoissa, mitä ovat vähentäneet robotit, kiinaan siirrot yms. Näistä töistä lähteneille ei enää tahdo löytyä vastaavaa työtä, eikä osalle edes sopivaa jatkokoulutusta. Kaikista ei voi tulla osaajia kaikkeen, ei edes kaikista pitkälle kouluttautuvista.

Työpaikkojen ja työn kohtaaminen on kuitenkin pienehkö ongelma suhteessa työttömien kokonaismäärään. Työtä tarvittaisiin lisää varsinkin vientisektorille. Siellä olisi varmasti rahaa investoida, mutta ei halua, kun ei ole kysyntää. Tarvitaan todella järeitä toimia, jotta investoinnit lähtevät kunnolla liikkeelle. Ehkä jopa valtion pitäisi näyttää vahvasti suuntaa lähtemällä vetämään/luomaan, jotain uutta alaa tai aloja. Esimerkiksi voitaisiin lähteä kehittämään vaikka suomalaista automerkkiä, tai avaruusteknologiaa isolla vaihteella, minkä ympärille syntyisi myös paljon alihankkijoita. Kaikki pitäisi kuitenkin huolellisesti arvioida ja saada myös sitä yksityistä rahaa hankkeisiin.

 

[Cobol]

Ehkä meidän koko koulutusjärjestelmä ei vaadi uudistamista sen takia, että johonkin tehtävään, joita on alle promillen luokkaa kaikista työpaikoista, ei tunnu löytyvän kotimaasta rekrytoijan mielestä sopivaa osaajaa. Tosiasiahan on se, että tuollaisten suurten projektien vetäminen vaatii sen koulutuksen lisäksi käytännön osaamista, jota ei kyllä missään koulun penkillä istumalla kartuteta.

No, otin esimerkiksi sellaisen, minkä itse tunnen. Mutta kyllä mä kirjoitin & tarkoitin laajemminkin. Se mitä tarvitaan, on uudistuminen esikoulusta jatkuvaan kouluttautumiseen ammatissa ja kaikki siltä väliltä. Moneen kertaan mainitut digitalisaatio ja automaatio vievät vanhat työt, mutta tämä ei mahdollisesti näy riittävästi koulutuksessa. MIT-huippuyliopiston professori Erik Brynjolfsson tiivistää asian näin:

”Uusi talous vaatii uusia taitoja. Meidän ei missään tapauksessa pidä jarrutella teknologian kehitystä, vaan yhdistää se uudentyyppiseen koulutukseen, työllisyyspolitiikkaan ja yrityskulttuuriin. Oikein toteutettuna rikkaat, keskiluokka ja köyhät voivat kaikki vaurastua."

Digitalisaation huippututkija varoittaa teknologian vallankumouksesta: ”Vanhanaikaisia töitä ei voi pelastaa” | Teknologia | HS

Ja tämä myös @muti ja @Tadu

 

[pernaveikko]

Työnantaja on joskus toimittanut laitteistoja myös Englantiin ja siellä paikalliset britit kyllä rohkaisivat puhumaan. Sanoivat mullekin, että höpöttele vaan äläkä mieti kaikkia prepositioita ja aikamuotoja.

Suomessa tämä toimii loistavasti tummemmanväristen kanssa. Olkoon sitten kyse pitsatilauksesta tai jostain koneiden asennuksesta. Kohtuullisesti lausuttuja suomen kielen sanoja vain peräjälkeen ja ihan hyvin ymmärtää.

Suomalainen ei uskalla puhua, koska koulussa on opetettu prepositiot ja aikamuodot ja erheitä ei uskalla tehdä.

 

[B4rre]

No, otin esimerkiksi sellaisen, minkä itse tunnen. Mutta kyllä mä kirjoitin & tarkoitin laajemminkin. Se mitä tarvitaan, on uudistuminen esikoulusta jatkuvaan kouluttautumiseen ammatissa ja kaikki siltä väliltä. Moneen kertaan mainitut digitalisaatio ja automaatio vievät vanhat työt, mutta tämä ei mahdollisesti näy riittävästi koulutuksessa. MIT-huippuyliopiston professori Erik Brynjolfsson tiivistää asian näin:

”Uusi talous vaatii uusia taitoja. Meidän ei missään tapauksessa pidä jarrutella teknologian kehitystä, vaan yhdistää se uudentyyppiseen koulutukseen, työllisyyspolitiikkaan ja yrityskulttuuriin. Oikein toteutettuna rikkaat, keskiluokka ja köyhät voivat kaikki vaurastua."

Digitalisaation huippututkija varoittaa teknologian vallankumouksesta: ”Vanhanaikaisia töitä ei voi pelastaa” | Teknologia | HS

Ja tämä myös @muti ja @Tadu

No tälle vuodelle uudistetun ala-asteen opetussuunnitelman mukaan ihan ensimmäisiltä luokilta alkaen aletaan opettamaan mm. ohjelmointia koulussakin. Minun lapseni koulussa oli perinteisten kerhojen lisäksi mm. peliohjelmointikerho jo muutama vuosi sitten. Opetuksessa käytetään nykyään esim. iPadeja ja oppilaiden omia älypuhelimia (ihan kuin ne eivät niitä jo muutenkin tarpeeksi räpläisi) ja nykyään jo ihan ala-asteelta saakka opetetaan lapsia hakemaan tietoa sekä jalostamaan sitä jne. Todellisuudessa digitalisaatioon ja automaatioon on siis jo koulujärjestelmässä herätty.

Se onkin sitten kokonaan toinen asia, miten se päivittäistavarakaupan myyjä, taksikuski, paperimies tai pankkineiti, joiden työt nämä mainitsemasi kehityskulut vievät, saadaan motivoitua "päivittämään välittömästi" osaamisensa ja ennen kaikkea, mistä löytyy resurssit. Työttömän arki kai on nykyiselläänkin aika karu ja jostain TE-keskuksesta ei pahemmin kai apuja irtoa, joten se on monilta osin itsestä kiinni. Fakta on, että kaikista ei ole "välittömästi päivittämään" taitojaan, vaikka siitä toki olenkin samaa mieltä, että työmaailma on isossa murroksessa ja vastaavanlaisia eläketyöpaikkoja tai -virkoja ei samalla tavalla ole enää olemassa kuin ennen. Muistaakseni hesarissa oli kuitenkin juuri juttua siitä, että Suomi oli digitalisaation uhkaamien työpaikkojen määrän osalta maailman kärkikastia eli meillä tällaisia työpaikkoja oli suhteessa vähemmän kuin melkein missä tahansa muualla maailmassa.

 

[bebeto]

Rakennusteollisuuden ennuste meni mönkään – kasvuennuste pomppasi 3,5 prosentista 6,5:een | Yle Uutiset | yle.fi

Back to basics, hyvältä näyttää rakennuspuolella ja sisämarkkinakin elpyy pikku hiljaa. Meille tämä tietää kiireistä syksyä.