Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Eikka86]

Olen hieman jäävi ottamaan kantaa erilaisten lisien heikennyksiin tai TES yleissitovuuden poistoon mutta mielestäni näillä toimilla olisi iso merkitys työllistymisen kannalta.

Olen yrittäjänä alalla, jossa työskennellään jokaisena tuntina vuorokautena ja yritys työllistää tällä hetkellä 10-15 hengen väliin sesongista riippuen. Kaikki työntekijät tekee pääsääntöisesti täyttä työviikkoa (pl. opiskelijat, jotka omasta halusta tekee heidän aikatauluihin sopivia tuntimääriä) ja vuorokaudenaikoihin liittyvät lisät alkavat alkuillasta. Tällä hetkellä 80% tuntityöntekijöiden tunneista sijoittuu näille lisällisille ajoille ja työntekijälle rahassa tämä on noin 100-200e luokkaa per kuukausi. Lauantailta TES mukaan tulee jokaiselle tunnille tietty lisä ja sunnuntailta / pyhiltä 100% korotus perustuntiin ilman muita lisiä. Sunnuntaitöiden palkkavaikutus on 200-400e väliin, hieman työnkuvasta riippuen. Kuukausitasolla työtunteja on tarjolla työntekijöille 1000-2000h väliin hieman riippuen sesongista ja yrittäjät tekee 400-700h kuukaudessa.

Yleissitovien työehtosopimuksien mukaan palkkojen minimit lähtee 1600e kuukaudessa ja esimiestehtävissä palkat ovat alle 2500e ilman lisiä. Ymmärrän oikein hyvin lisien merkityksen palkanmuodostumisessa ja en ole varsinaisesti työskentelyaikoihin sidottuja lisiä vastaan, ainoastaan toivoisin paikallisen sopimisen mahdollisuutta.

Työntekijämme ovat pääsääntöisesti sitoutuneita ja halutut työvuorot sekä mahdolliset muutokset onnistuu kohtuullisen hyvin. Tällä hetkellä yritys tekee liikevoittoa 4-9% väliin eli hyvin normaali suomalainen pienyritys.

Mikäli paikallisesti olisi mahdollisuus sopia työehdoista, tämä mahdollisesti hieman parantaisi yrityksen kannattavuutta mutta työllistymisvaikutukset olisivat heti yhden miestyövuoden verran. Esimerkkinä työskentyaikaan perustuvista lisistä voitaisiin sopia könttisumma per kuukausi, sunnuntailisien pienentämisen vastineena voisimme sopia tiettyjen tehtävien (ennustamattomat) suorittamisesta euromääräinen summa per suorite tai jokin prosentti liikevoitosta jaettavaksi jollakin tietyllä tavalla. Tällä hetkellä uskoisin työntekijöiden pitävän edellämainittuja esimerkkejä heidän kannaltaan ihan kohtuullisina mutta mikäli tuommoisia asioita sovittaisiin ja joku joskus kuitenkin pahoittaisi mielensä, joutuisimme maksamaan kaikki lisät takautuvasti. Luonnollisesti voisimme lisätä ko. asioita TES määräämän palkan päälle mutta liiketaloudellisesti tämä on mahdotonta.

Mikäli esimerkiksi 50000 pienyritystä pystyisi palkkaamaan yhden työntekijän paikallisen sopimisen höllennyksellä, ei tällä maalla hirveän suuri hätä olisi.

 

[Chambza]

Mikäli esimerkiksi 50000 pienyritystä pystyisi palkkaamaan yhden työntekijän paikallisen sopimisen höllennyksellä, ei tällä maalla hirveän suuri hätä olisi.

Kaunis ajatus, mutta Suomessa on kaikkinensa 260-280 tuhatta yritystä, joista noin 20.000 työllistää yli kymmenen ihmistä. Tuossa 50.000:ssa taitaisivat olla mukana jo kaikki kahden miehen firmatkin. Mutta jos nyt vaikka muutamia tuhansia työpaikkoja, niin eteenpäin olisi sekin.

Luottamusmiehenä olen ehkä itsekin melkein jäävi kommentoimaan, mutta minusta paikallinen sopiminen olisi ihan tervetullutta, tosin onhan sitä tehty koko ajan tähänkin asti. Sekin kelpaa, että ihmisillä olisi vapaus sopia itselleen niin huonot ehdot kuin on valmis ottamaan vastaan, kunhan jotenkin voitaisiin estää hyväksikäyttötilanteet.

 

[godofthunder]

Luottamusmiehenä olen ehkä itsekin melkein jäävi kommentoimaan, mutta minusta paikallinen sopiminen olisi ihan tervetullutta, tosin onhan sitä tehty koko ajan tähänkin asti. Sekin kelpaa, että ihmisillä olisi vapaus sopia itselleen niin huonot ehdot kuin on valmis ottamaan vastaan, kunhan jotenkin voitaisiin estää hyväksikäyttötilanteet.

Sama vika täälläkin. Myös meillä tuo paikallinen sopiminen toimii hienosti, jopa silloin kuin on kyse tt:n edusta. Juuri viimeksi sovittii mm. työaikojen muokkaamisesta, sekä työaikapankista. Tosin, meillä ta ei näe tt:ä peikkoina, sekä päinvastoin. Voin helposti kyllä kuvitella, että kaikissa työ-yhteisöissä tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Mitä sivusta seurannut, niin aikamoista sanelupolitiikkaa harrastetaan isommilla työpaikoilla.

Onneksi meillä on myös herätty siihen faktaan, että hyvinvoiva työntekijä on nyös tehokkaampi työntekijä, eikä pidetä työhyvinvointia minään "vihervasemmistolaisena puunhalailuna". Tätäkin nimittäin on ilmoilla yllättävän paljon. Olisi kiva tietää, että minkälainen loikka voitaisiin saavuttaa pelkästään sillä, että panostettaisiin työhyvinvointiin. Tälläkin saralla liitoilla olisi paljonkin annettavaa kentälle. Mutta aika pientä osuutta tuo tuntuu kiinnostavan.

 

[bebeto]

Suomen venevienti kovassa kasvussa alkuvuonna: +68 % | Yle Uutiset | yle.fi

Vähän positivisia uutisiakin kaiken negan keskellä. Kolmanneksi suurin vientimaa on Malta, jonne vietiin kaksi venettä, rahalliselta arvoltaan yli 30 miljoonaa euroa. Ilmeisesti Swaneja. Mitä tulee paikalliseen sopimiseen niin uskon että se toimii pienissä yrityksissä oikein hyvin jo nyt, ainakin meillä, koska työnantaja ei ole mikään kasvoton taho vaan touhuaa siellä seassa muiden mukana.

Asiaan, kaikki merkit viittaavat siihen että vielä tänä syksynä meidän täytyy tehdä myös yövuoroja jotta saamme toimitettua kaikki tilaukset edes suurin piirtein ajallaan. Ruotsissa on myönnetty tälle vuodelle muistaakseni 44% enemmän rakennuslupia kuin viime vuonna, viimeksi noin paljon vuonna -91, eli sinne menee tavaraa paljon. Myös Suomessa rakentaminen on melko vilkasta joka indikoi hyvin talouden nousua, nyt mennään ylöspäin vaikka kone- ja laitevienti vielä kangertelee.

Ruotsin asuntorakentaminen kiihtyi nopeimmilleen 25 vuoteen | Yle Uutiset | yle.fi

 

[godofthunder]

Suomen venevienti kovassa kasvussa alkuvuonna: +68 % | Yle Uutiset | yle.fi

Vähän positivisia uutisiakin kaiken negan keskellä. Kolmanneksi suurin vientimaa on Malta, jonne vietiin kaksi venettä, rahalliselta arvoltaan yli 30 miljoonaa euroa. Ilmeisesti Swaneja. Mitä tulee paikalliseen sopimiseen niin uskon että se toimii pienissä yrityksissä oikein hyvin jo nyt, ainakin meillä, koska työnantaja ei ole mikään kasvoton taho vaan touhuaa siellä seassa muiden mukana.

Asiaan, kaikki merkit viittaavat siihen että vielä tänä syksynä meidän täytyy tehdä myös yövuoroja jotta saamme toimitettua kaikki tilaukset edes suurin piirtein ajallaan. Ruotsissa on myönnetty tälle vuodelle muistaakseni 44% enemmän rakennuslupia kuin viime vuonna, viimeksi noin paljon vuonna -91, eli sinne menee tavaraa paljon. Myös Suomessa rakentaminen on melko vilkasta joka indikoi hyvin talouden nousua, nyt mennään ylöspäin vaikka kone- ja laitevienti vielä kangertelee.

Ruotsin asuntorakentaminen kiihtyi nopeimmilleen 25 vuoteen | Yle Uutiset | yle.fi

Hyviä uutisia kyllä. Muistaakseni luin jostain, että suomalainenkin rakentaminen alkaa nousta ihan hyvää vauhtia; elementtitehtaat vetää aika kovalla käyttö-asteella tällä hetkellä...

 

[bebeto]

Hyviä uutisia kyllä. Muistaakseni luin jostain, että suomalainenkin rakentaminen alkaa nousta ihan hyvää vauhtia; elementtitehtaat vetää aika kovalla käyttö-asteella tällä hetkellä...

Nuo kaksi asiaa eli venemyynti ja rakennuslupien myöntäminen kertovat aika paljon talouden tilasta ja suunnasta. Taantumassa tingitään ylellisyystavaroista joihin uudet veneet eittämättä kuuluvat, samoin rakentaminen hiipuu taantumassa. Ainakin rakennusliikkeet esittivät jokin aikaa sitten huolensa siitä että rakennustuoteteollisuus ei pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään joka rakennustuoteteollisuuden taholta kiistettiin. Ruotsissa elementtitehtaat eivät pysty toimittamaan tavaraa kysynnän vaatimaa määrää joten osa laivataan Virosta. Hyvältä näyttää myös täällä, elementtitehtaiden tilauskirjat ovat täynnä pitkälle vuodenvaihteen tienoille.

 

[godofthunder]

Nuo kaksi asiaa eli venemyynti ja rakennuslupien myöntäminen kertovat aika paljon talouden tilasta ja suunnasta. Taantumassa tingitään ylellisyystavaroista joihin uudet veneet eittämättä kuuluvat, samoin rakentaminen hiipuu taantumassa. Ainakin rakennusliikkeet esittivät jokin aikaa sitten huolensa siitä että rakennustuoteteollisuus ei pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään joka rakennustuoteteollisuuden taholta kiistettiin. Ruotsissa elementtitehtaat eivät pysty toimittamaan tavaraa kysynnän vaatimaa määrää joten osa laivataan Virosta. Hyvältä näyttää myös täällä, elementtitehtaiden tilauskirjat ovat täynnä pitkälle vuodenvaihteen tienoille.

Kyllähän tuo rakentamisen kiihtyminen näkyy mm. Tampereen katukuvassa. Kovasti jokapaikassa väsätään jotain pytinkiä. Siitähän se itku sitten taas alkaakin, kun joku keskii, että elementtejä tehdää virossa, koska suomesa ei kapasiteetti riitä :D Mitä olen kuullut, niin myös talotehtailla menee ihan kivasti, mm. LapWall hakee miltei jatkuvasti lisää työntekijöitä. Että jotain täällä on tehty ihan oikeinkin...

 

[Action Bronson]

Valtio velkaantuu yhä ennätystahtia – eikä se johdu työttömyydestä | Taloussanomat

Mielenkiintoinen juttu.

 

[Cobol]

Mielenkiintoinen juttu.

Hyvä huomio. Joskus tosin toivoisi, että taloustoimittajia leikkivillä kirjoittajille olisi sen verran kykyä, että osaisivat käsitellä asiaansa. Onhan se mielenkiintoista, että samaan aikaan kun eläkemaksut eläkeläisille ovat lisääntyneet 4.5 miljardia euroa ja tätä kaupataan yhtenä pääsyynä velkaantumiseen, eläkevarallisuus on kasvanut yli 100 miljardia euroa.

Eläkevarojen sijoitustoiminnan kehitys - Tela
Eläkevarat ovat kertyneet vasta viime vuosina — Juhani Kähärä

Eläkemaksuja peritään liikaa. Oikea ratkaisu oli pienentää työntekijöiden ja työnantajien maksamaa pottia, sekä tarvittaessa myös eläkkeitä. Myös eläkekatto tulisi toteuttaa. Sen taloudellinen merkitys yhteiskunnalle ei tietenkään ole suuri, jos se ulotettaisiin vain huippueläkkeisiin.

Velkaantuminen johtuu vastuuttomuudesta. Esimerkiksi viime vuonna palkat nousivat valtiolla noin 2 prosenttia ja kunnissakin noin prosentin. Myös erilaiset tuet ovat käsittämättömiä. Ei yksin asumistuki. Toimeentulotuki ei sisällä samanalaista vuokran rajoitusta kuin asumistuki, joten toimeentulotukea nauttiva perhe voi elää esimerkiksi Helsingin keskustassa.

 

[KiVi]

@Cobol

Olen käsittänyt, että sijoituspuskuria kerätään paikkaamaan tulevien sukupolvien eläkkeiden rahoituspuutteita, koska väestöpyramidimme ei ole pyramidi. Miten tulevat eläkkeet hoidetaan, jos puskuri syödään jo nyt?

 

[Cobol]

Olen käsittänyt, että sijoituspuskuria kerätään paikkaamaan tulevien sukupolvien eläkkeiden rahoituspuutteita, koska väestöpyramidimme ei ole pyramidi. Miten tulevat eläkkeet hoidetaan, jos puskuri syödään jo nyt?

Eläkkeiden pienentäminen - jota yllä esitin - ei syö puskuria. Kun puskurin voidaan nyt arvioida olevan noin 30-40 prosenttia tulevista eläkeoikeuksista, ollaan huomattavasti keksimääräistä paremmassa tilanteessa, jos verrokkina on EU:n vanhat jäsenmaat, muistaakseni 27 maata. Suomi on jossain TOP-5 tarkastelutavasta ja lähteestä riippuen. Työntekijöiden ja työnantajien maksuosuuden vähäisen pientämisen mahdollistasi jo se, että Suomen noin 40 erillistä eläkeyhtiötä koplattaisiin esimerkiksi kahteen yhtiöön.

Merkittäviä parannuksia saataisiin kuitenkin työllisyysasteen parantamisella. Iso merkitys olisi a) työnantajan eläkemaksuosuuden pienentämisessä ja tämän osuuden sopimisessa pääosin investointeihin ja b) kannustinloukkujen poistamisessa työnteolta.

 

[dana77]

vaikka toimittaja oli ansiollisesti laskenut että työttömyydestä johtuvat suorat menot olivat nousseet ainoastaan 3 miljardia, niin olisi varmaan voinut mainita että jos työllisyys olisi parempi niin vastaavasti tulopuolikin olisi voinut jonkun miljardin kasvaa . Ja eläkkeiden määräkin voisi ilman työttömyysputkia olla pienempi ja sosiaalimenot samaten. Köyhällehän tuollainen viisikin miljardia on iso raha.

sinänsä huoltosuhde on tärkeä asia eikä se nyt puskista ole voinut tulla kenellekään joka keskustelua seuraa. Silti sille on vaikeampi ongelman syyn korjaavia toimia keksiä. Oireiden hoitoon cobolin lista on kannatettava.

 

[Tuamas]

Eläkepuskurissahan on se, että Suomi on lähes ainutlaatuisen heikossa tilanteessa ikärakenteensa kanssa. Japani taitaa olla ainoita maita joissa ollaan yhtä heikossa tilanteessa väestörakenteen suhteen.

Eläkerahastojen syöminen olisi toki se nuorempien sukupolvien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu, koska suuret ikäluokat eivät ole keränneet riittävästi rahaa järjestelmään rahoittaakseen omat eläkkeensä, vaan sluibaillut tehokkaasti eläkevastuista luomalla järjestelmän jossa eläkkeet rahoitetaan työssäkäyvien ikäluokkien voimin.

 

[Jymäkkä]

Eläkerahastojen syöminen olisi toki se nuorempien sukupolvien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu, koska suuret ikäluokat eivät ole keränneet riittävästi rahaa järjestelmään rahoittaakseen omat eläkkeensä, vaan sluibaillut tehokkaasti eläkevastuista luomalla järjestelmän jossa eläkkeet rahoitetaan työssäkäyvien ikäluokkien voimin.

Ei nuorempien sukupolvien kannalta ole oikeudenmukaista ratkaisua, jos suuret ikäluokat saavat kuitenkin eläke-etunsa pitää. Silloinhan syödään vain juuri nuorempien osuutta rahastoista. Joku Kiljunen vielä ilkeää jatkuvasti narista, kuinka paljon eläkeläisiltä muka varastetaan, kun eläkkeet ei seuraa täysin palkkaindeksiä, vaan osa on sidottu hintoihin.

 

[Tuamas]

Ei nuorempien sukupolvien kannalta ole oikeudenmukaista ratkaisua, jos suuret ikäluokat saavat kuitenkin eläke-etunsa pitää. Silloinhan syödään vain juuri nuorempien osuutta rahastoista. Joku Kiljunen vielä ilkeää jatkuvasti narista, kuinka paljon eläkeläisiltä muka varastetaan, kun eläkkeet ei seuraa täysin palkkaindeksiä, vaan osa on sidottu hintoihin.

Siis ei toki sinänsä, jos samassa yhteydessä ei tehdä rakenteellista muutosta eläkemaksuihin ja -järjestelmään.

Nuoremmat ikäluokat häviävät lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä joka tapauksessa, mutta eläkejärjestelmän räjäytys rahastojen turvin voisi pidemmällä aikavälillä koitua nuorempien eduksi.

 

[Daespoo]

Se etteivät vasemmistoniilot näkisi tätä, on olkiukko. Nythän puhuttiin siitä, mitä järjestelmämme puitteissa on tapahtunut rikkaimpien maiden köyhille. Tietysti aasialaisen pikulapsen on parempi painaa 12h tehtaassa ja tienata kaksi kertaa se mitä vanhemmat pellolla.

Katson ne nyt vielä läpi mutta muistaakseni muut viime yön 12 vastaustasi eivät ansaitse kommenttia.

Vähän myöhässä vastaus kesäbreikin (tällä kertaa ihan omasta tahdosta heh) takia mutta todettakoon tähän että valumaefekti toteutuu edelleenkin, se vain menee eri osoitteeseen kuin aikaisemmin.

Btw, olisi älyllisesti rehellistä kertoa jos et jaksa/pysty vastaamaan sinulle osoitettuihin kommentteihin sen sijaan että heität jotain epä-älyllistä "eivät ansaitse kommenttia". Sinänsä hyvä että huomioit yleensä nämä sen sijaan että vain jättäisit ne ilmaan roikkumaan, joskus toki jää vastaukset huomaamatta (mulla on varmaan useita viimeisen kuukauden ajalta).

Ennemmin näkisin sijoitettavan uusiin yrityksiin, mutta yrityksen perustaminen nykyisillä rakenteilla ei monia potentiaalisia yrittäjiä houkuttele. Suuritysten edunvalvojat kuten Perheyritysten liitto ja EK, joiden taskuissa porvaripuolueet ovat, tuskin antavat mahdollisuutta muutokseen, niin kuin kokoaikatyöntekijöiden edunvalvojatkaan eivät suostu parantamaan freelancereiden, silpputyöläisten ja työttömien asemaa oman suhteellisen asemansa kustannuksella.Kaikki tiedostavat rakenteellisten uudistusten tarpeen, niitä vaan ei voida tehdä.

Olet osittain oikeassa EK:n suhteen mutta Perheyritysten liiton kohdalla menee metsään. Yrityksen perustaminen on Suomessa suhteellisen helppoa ja jopa menestyäkin voi mutta suurin ongelma on aivan järjettömän joustamaton työlainsäädäntö yleissitovuuksineen joka ei ole oikeastaan kenenkään työnantajan (edes EK:n jäsenien) etu mutta häiritsee suuryrityksiä vähemmän kuin pk-yrityksiä joissa esim. paikallisesta sopimisesta on kaikkein eniten hyötyä.

Siitä 100% samaa mieltä että rakenteet pitäisi räjäyttää täysin uusiksi.

Kirsikkana kakussa vielä kädetön perskeko jossa mm. insinööri, paperimies ja populisti ehdottelevat vain lähinnä toteuttamiskelvotonta huonosti valmisteltua paskaa.

En tiedä miksi nuo nimesit kun opposition vaihtoehto ay-jyrä, järjestöaktiivi ja populisti ovat vielä paljon pahempia yritystoiminnan ja rakenteellisten uudistusten suhteen?

Jahas, julkishallinnossa KIKYn lisätyöaika on siis kääntymässä siihen, että vastaava määrä henkilöstöä irtisanotaan(Päivän HS, laskettu jo valtiolla uudet määrärahat ja henkilöstövähennystarve). Meneeköhän yksityisellä samoin, toivottavasti ei sillä työllisiä me nyt tarvitsemme vielä enemmän kuin säästöjä.

Niin, julkisella työajan lisäys näkyy joko 1) palveluiden parantamisena/lisäämisenä ja/tai 2) työpaikkojen vähentämisenä. Riippuen kohteesta, molemmat vaihtoehdot perusteltuja. Peruspalvelut (mm. poliisi, pelastustoiminta, SoTe-sektori) toivoisi hyödyntävän vaihtoehtoa 1, hallinnon puolella taas vaihtoehtoa 2.

Yksityisellä varmaan mikrotasolla sekä että ja lisäksi vaihtoehto 3) työvoiman lisääminen, makrotasolla vaikutus pitäisi olla pitkällä tähtäimellä työpaikkapositiivinen.

Ja koulutukselta ja tutkimukselta taas lisää pois. Alkaa usko mennä oikeistohallituksen kykyyn ymmärtää se, mitä Suomi saataisiin nousuun. .

Tästä keskusteltu aikaisemminkin. Meillä on koulutukseen lisätty varoja joka vuosi tähän asti, miksi meillä on mennyt 8 vuotta päin helvettiä? On varsin vasemmistopopulistinen näkemys huutaa koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta ilman että katsoo yhtään syvemmälle asiaan.

Tämän hallituksen tekemät leikkaukset koulutukseen on lopullisilta vaikutuksiltaan kohdistunut juuri sinne mihin pitikin eli hallintoon.

Yliopistojen tekemät säästötoimet näkyvät tulevana lukuvuotena lähinnä hallinnon puolella, kertovat Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot. Myös tukihenkilöstöstä säästetään ja tilakuluja aiotaan karsia. Esimerkiksi Oulun yliopisto siirtää arkkitehtuurin tiedekunnan keskustasta Linnanmaan kampukselle vuoden loppuun mennessä.


Turun yliopisto ei ole irtisanonut henkilöstöä, vaikka säästöt vaikuttavat hallintoon ja tukitoimeen.


– Digitalisaation käyttöönotto on helpottanut sitä, että voimme käyttää eläköitymisen hyödyksi emmekä ole juuri rekrytoineet uutta henkilöstöä, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Myös Itä-Suomen yliopistossa keskitytään hallinnon tehostamiseen, sanoo rehtori Jukka Mönkkönen. Hänen mukaansa on tärkeää, ettei opetuksen määrä tai laatu heikkene

Yliopistojen säästötoimet tuntuvat hallinnossa - ESS.fi

Voidaanko jo vihdoin puhua asioista oikeilla nimillä? Suomen koulutusjärjestelmästä on vuosikymmenten jatkuvasti lisääntyneen rahoituksen myötä tullut, noin yleisesti ottaen, täysin pöhöttynyt häkkyrä jossa on helvetisti tehostamista. Nyt tätä tehostamista tehdään pakolla, jos oltaisiin oltu fiksuja tämä oltaisiin tehty 10v sitten hyvän sään aikaan mutta eihän silloin Suomessa mitään tapahdu, tämä tiedetään laajalti.

Nyt joudutaan funtsimaan että mitä koulutetaan, kuinka paljon ja missä, missä

Hesarissa eiliseltä hyvä artikkeli miten tämä funtsiminen on jo pakon edessä aloitettu

Vuosi sitten ministeri Grahn-Laasonen patisti yliopistoja keskittymään vahvuuksiinsa – näin ne ovat reagoineet paimenkirjeeseen | Yliopistot | HS

Tuosta nousee muutamakin kysymysmerkki mutta otetaan tämä nyt esiin

Kaikkiaan taideaineiden koulutusta ja tutkimusta on tarjolla kymmenessä yliopistossa.

Minä ainakin kysyn että onko tähän mitään tarvetta tai perusteita?

Samaten kysyn miksi Suomessa koulutetaan liian vähän lääkäreitä ja juristeja, näiden alojen työttömyys käytännössä nolla ja se näkyy kustannuksissa, niin julkiselle kuin yksityiselle sektorillekkin.

Missä on kokoomuslainen koulutukseen, tutkimukseen, työpaikkatason sopimiseen sekä savupiippujen sijasta digitalisaatioon uskova talouspolitiikka?
.

Se on juhlapuheissa. Uskallus ei vaan riitä.

Sitä minä olen aina ihmetellyt, että Suomessa tuntuu olevan kansalaisoikeus saada asua Helsingissä keskikaupungilla, tulotasosta riippumatta.

Asumistukijärjestelmä on mätä ja se tulee vaiheittain purkaa.

Tätä odotellessa. Se on sillä samalla rakenneuudistusten listalla työmarkkinoiden, aluepolitiikan yms. uudistusten kanssa.

Poliittinen tahto ei riitä, Suomi ei ole vielä tarpeeksi kusessa.

Luottamusmiehenä olen ehkä itsekin melkein jäävi kommentoimaan, mutta minusta paikallinen sopiminen olisi ihan tervetullutta, tosin onhan sitä tehty koko ajan tähänkin asti. Sekin kelpaa, että ihmisillä olisi vapaus sopia itselleen niin huonot ehdot kuin on valmis ottamaan vastaan, kunhan jotenkin voitaisiin estää hyväksikäyttötilanteet.

Vastaus on laki minimituntipalkasta ja muista työsuhdeasioista (työterveys, lomat yms.). Kaikki muut vapaasti paikallisesti sovittavissa, ilman ulkopuolisia. Jos näitä rikkoo, sanktiot mallia riittävä.[/QUOTE]

 

[Cobol]

Tästä keskusteltu aikaisemminkin. Meillä on koulutukseen lisätty varoja joka vuosi tähän asti, miksi meillä on mennyt 8 vuotta päin helvettiä? On varsin vasemmistopopulistinen näkemys huutaa koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta ilman että katsoo yhtään syvemmälle asiaan.

Eri mieltä ollaan, ja ilmeisen pysyvästi. Jos vihervasemmistopopulistit vastustavat 100 asiaa, tilastollisesti arvioituna ne osuvat joskus oikeaankin. Koulutuksen leikkaus on yksi suurimpia virheitä, mitä Suomessa voidaan tehdä. Ja en puhu hallinnon leikkauksista. Se on aivan eri asia, ja siitä tulee leikatakin. Kansainvälisessä koulutusvertailussa Suomi sijoittuu suhteellisen kehnosti, kun mittarina pidetään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää ikäryhmässä 25-34. Linkki alla, laatija Tilastokeskus.

Tilastokeskus - Suomen sijoittuminen kansainvälisessäkoulutusvertailussa riippuu tarkastelutavasta

Suomen oikeastaan ainoa mahdollisuus taloudelliseen nousuun ei ole bulkki, vaan erikoistuminen. Se vaatii osaamista ja koulutusta. Vaikka usein näkee työttömyyden supistumisesta kertovia juttuja mediassa, todelllisuudessa työttömyys kasvaa ja esimerkiksi HS:n mukaan (alla linkki) työttömyys kosketti etuisuuksina viime vuonna jo 700 000 suomalaista. Kustannukset ovat vähintään seitsemän miljardia + vällilliset kustannukset.

Lähes 700 000 suomalaista sai viime vuonna työttömyysetuuksia – HS selvitti, paljonko työttömyys maksaa julkiselle taloudelle | Työmarkkinat | HS

Suomen talous ei juuri kasva, vaikka muualla Euroopassa kasvu on kohtuullista. Jos verrataan naapurimaahan Ruotsiin, jonka kanssa Suomi oli ei kovinkaan kauan sitten suhteellisen samalla tasolla, ero alkaa olla luokkaa suuri. Se mikä erottaa Suomen ja Ruotsin on verotus, työmarkkinoiden joustavuus sekä tutkimus- ja koulutusmäärärahat.

Näkemykseni sama kuin ennenkin. Suomen tullisi vähentää henkilöverotusta, mahdollistaa paikallinen sopiminen sekä lisätä tutkimus-, tuotekehittely- ja koulutusmäärärahoja.

 

[Jymäkkä]

Daespoo: Noita määrärahojen leikkauksia ei ole laskettu idealla, että jostain vähennetään ja jostain ei, vaan ihan suoraviivaisesti laskettu, että kaikkien työntekijöiden työajan lisäys antaa mahdollisuuden noin prosentin leikkauksiin määrärahoihin. Toivottavasti kohdennus painottuu tosiaan hallintoon. Siellähän esimerkiksi digitalisaatiostakin on enemmän hyötyä revittävissä.

Sipilä muuten totesi muutama päivä sitten, että julkisen lomarahojen leikkaukset pitää saada täysimääräisinä kuntarahoituksen hyväksi. Eikös noilla pitänyt kustantaa noita työnantajamaksujen muutoksia? Vai leikataanko tuo sitten julkisella tuplana? Jos Sipilä tarkoitti, että hyöty pitää saada kerättyä juuri tuohon mainittuun tarkoitukseen käytettäväksi, niin puhui totta kai asiaa.

 

[varjo]

Ongelma kyllä koulutukseen panostamisessa on se että se on fraasina tyhjä, periaatteessa peruskoulutukseen panostaminen on aika varmasti rahan laittamista pankkiin mutta sillekin on rajansa miten suuria tason nostoja saadaan aikaan miten suurella panostuksella. Ts. ne helpot prosentit on jo otettu kehiin nykymallilla, peruskoulu tuottaa hyvin "kasin oppilaita", mutta onko vaadittava panostus "ysin tasolle" sitten miljoonia vai miljardeja. Ryhmäkokojen yms. kautta voisi nostaa tasoa mutta jossain kohtaa rajoittajaksi tulevat ihan opettajatkin, löytyykö oikeasti riittävän kyvykkäitä opettajia tarpeeksi jos satsausten kautta opettajatarve kasvaisi?

Korkeakoulupuolella ihan sama, ei rahan kaataminen automaattisesti tuota tulosta jos opettaja-aines ei parane ja tutkija-aines vastaavasti kehity.
Alkaa jonkun Aallonkin kohdalla olemaan tiukkoja paikkoja lähivuosina, rahaa on kaadettu sisään suomalaisittain paljon mutta kaikki mittarit ovat menneet alaspäin. 10v kohdalla varmaan voidaan jo perustellusti kysyä että oliko Aalto onnistunut kokeilu suhteessa sijoitettuun rahaan.

 

[Cobol]

Eihän esimerkiksi koulutukseen kannata panostaa yksinään. Siinä ei ole mitään järkeä. Kyse on kokonaisuudesta. Tällä hetkellä Suomi panostaa mm.

* työttömänä olemiseen (pitäisi panostaa itsensä työllistämiseen)
* alhaiseen työllisyysasteeseen (pitäisi panostaa uusiin työpaikkoihin)
* korkeisiin henkilöveroihin ja veroluonteisiin maksuihin (alas, kuten Ruotsissa)
* jättitukiin, jotka passivoivat (mm. toimeentulotuki, asumistuki) ja luovat tuloloukkuja
* työmarkkinajärjestöihin (pitäisi panostaa paikalliseen sopimiseen ja Suomen hallituksen valtaan)
* naisten ammattikorkea- ja korkeakouluopintoihin (naiset jo noin 67 %)

Jos koulutuksessa pysytään, esimerkiksi opettajankoulutus ja koko koulujärjestelmä olisi syytä arvioida tarkkaan ja tehdä sen pohjalta tarvittavia muutoksia. Sama koskee ammattikorkea- ja korkeakouluopetusta ylipäätään. Olisi hyvä pohtia kunnolla, onko Suomella mahdollisuutta suunnitella koko koulutusputkea nykyistä paremmin siten, että yhteiskunnan isot muutokset ja tulevan työelämän tarpeet huomioidaan paremmin.

Ja ihan nopeana uudistuksena, opiskelu ei tule pelkästään sallia työttömänä ollessa ilman korvauksen menetystä tai merkittävää pudotusta, vaan siihen tulee suorastaan kannustaa esimerkiksi antamalla lisää opintosuorituksia vastaan.

 

[varjo]

Kyllä karu tosiasia on että väittäisin että Suomessa ollaan hiljalleen siinä tilanteessa missä keskiarvoon panostaminen ei välttämättä enää tuota, vaan ainoa tapa hakea oikeasti tuottavuutta on satsata mediaanin yläpuolelle. Tämä toki sitten käytännössä väistämättä johtaa eriarvoistumiseen mutta voi olla hinta sille jos tahdotaan saada globaalia kilpailuetua, käytännössä kun kilpailijamaat alkavat ennemmin tai myöhemmin saada hilattua ne isot massatkin samalle viivalle Suomen kanssa ja huippupuolella Suomi on taas aina ollutkin jäljessä. Tai aina asian voi ilmaista numeropelinä, suomalaisia on niin vähän että ne kasin oppilaat vajoavat globaaliin massaan ja kympin oppilaita (siis ns. oikeasti "kympin väkeä) on määrällisesti aina liian vähän.

Koulutuksen reformissa puhuttaisiin siis käytännössä ehkä ratkaisusta missä lukion ympäripyöreä haahuilu korvattaisiin tiukemmin _yliopisto_-orientoituneella opetuksella ja ns AMK-linja hoidettaisiin muilla tavoin. Epäsuorasti siis paluuta vanhaan ja tasoryhmien käyttöönottoa valmistavana koulutuksena jo yläkoulussa.
Opetuksen resurssit sitten vastaamaan jakoa niin todnäk keskijoukko ei tipahda liikaa mutta luonnollisten lahjakkaitten rinnalle saataisiin hilattua lisää väkeä. Tämähän on siis se aito suomalaisen järjestelmän ongelma, fiksuja ei haasteta tarpeeksi kehittymään, ansiopuolella toki siis taas apua tarvitsevat keskitason alapuolen oppilaat saadaan pidettyä paremmin mukana menossa kuin maailmalla.

 

[MPN]

En siis tiedä mitä tarkoitat "kympin väellä", mutta tuo avaisi naisille huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ja huonontaisi miesten mahdollisuuksia. Tytöthän pärjäävät keskimäärin koulussa paremmin kuin pojat, varsinkin peruskoulussa. Johtuen ehkä siitä että koko peruskoulu on paremmin tytöille sopiva kuin pojille. @TosiFani voi varmaan tämän nollahypoteesin todistaa taikka sitten hylätä ja esittää vaihtoehtoisen hypoteesin? Lukion ekoillakin luokilla tuo vielä varmaan pitää paikkansa, ainakin mitä itse omaa kouluani muistelen. Siellä oli niitä usean laudaturin muijia ja tällä hetkellä meitä "8" (toki itsellä koko painotettu keskiarvo oli kasin alapuolella, johtuen ruotsista, äidinkielestä ja muusta hömpästä) oppilaita on muutama jo suhteellisen nuoresta iästä huolimattaan päällikkö-tehtävissä (siis vastaavat suoraan toimarille, eli ei mikään vuoropäällikkö yms "leikkipäällikköä").

Itsellänikin on siis tietyt taidot erittäin hyvällä tasolla (ns. "lahjakas") ja toiset taidot taas hyvinkin välttävät. Pari opiskelutoveria oli ihan samassa tilanteessa ja lähes kaikki ovat pärjänneet hyvin. Siitä olen samaa mieltä että lukion haahuilua voisi parantaa, pari isompaa linjaa joiden koulutus on enemmän suunnattua tiettyyn hommaan. Esim. ns. insinööri-linjalla voisi jotain pakollista musiikkia, kuvaamataitoa ja äidinkieltä vähentää ja vastaavasti lisätä sitten jotain muuta. Toki lisäys on ongelma, itsekkin suoritin jokaisen mahdollisen pitkän matikan ja fyssan kurssin, silti piti jotain täytettä ottaa. Eli ei tähdätä siihen että joka helvetin lukio-ikäinen mukula osaa "8:n arvosanalla" kirjoittaa esseen ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, laskea toisen asteen yhtälöitä, nimetä jokaisen euroopan maan kartalta jne, vaan tähdätään siihen että kaikkien yhteenlaskettu keskiarvo on hyvä, osa on helvetin hyviä jossain ja välttäviä. Eli lisää vaihtelua todistukseen, siten että keskiarvo pysyisi samana.

Ja ei, en ottanut tekstiäsi loukkauksena itseäni kohtaan, enkä koita puolustella itseäni. Kerron vaan miten itse asian näen.

edit. Sitä siis koitan sanoa että keskitytään enemmän vahvistamaan oppilaiden vahvoja alueita, eikä vain tekemään kaikista hyviä kaikessa. Eikä koiteta luoda niitä jokaisen alan neroja, vaan tyydytään tekemään insinööri-henkisistä sellaisia että heidän tekniset ja matemaattiset taitonsa ovat helvetin kovia, vaikka sitten maantieto tai psykologiansa olisivat heikkoja taikka he eivät osaisi laulaa tai soittaa nokkahuilua.

 

[julle-jr]

No varmaan @varjo n esittämään ajatukseen voi liittyä myös arvosteluperusteiden muuttaminen jotenkin niin, että mitataan jo varhain juuri niitä globaalissa kilpailussa tarvittavia ominaisuuksia.

Kyllä varmaan niitä kasin oppilaita on nyt päällikkötehtävissä, mutta toisaalta, kuinka hyvin meidän yritykset keskimäärin pärjäävät maailmalla tällä hetkellä? Kasvatammeko me jatkuvasti osuuttamme markkinoilla yms.? Tai ovatko tutkijamme laajassa mittakaavassa maailman parhaita?

 

[varjo]

Ehkä arvosanapohjainen jaottelu vähän hämää, tarkoitus oli pikemminkin vain tuoda konkreettinen esimerkki ns. keskiarvotasoon. On juuri iso haaste että periaatteessa tekemällä tunnollisesti töitä voi saada paremman arvosanan kuin puhtaalla lahjakkuudella sluibaamalla, mutta noin käytännössä kyse ei siis nyt ole siitä minkälaisia arvosanoja on oikeastaan saanut vai ei, vaan että jos tahdotaan alkaa hakemaan sitä globaalia kilpailuetua, Suomi on liian pieni maa siihen että "tasokas keskiluokka" enää riittää mihinkään. Niitä perusinsinöörejä tulee Kiinasta ja Intiasta joka vuosi tehtaalta Suomen väkiluvun verran ja jos niistä edes 10% on tosi hyviä, sekin ylittää jo suomalaisen insinöörituotannon monelta vuodelta. Kilpailuetu syntyy lahjakkuuksien hiomisesta tuottamaan niillä lahjoillaan jotain mitä muut eivät pysty. Jos taas tahdotaan tosiaan satsata huippulaatuun, pitää varmistaa että ihmisiä jotka on hiotu timanteiksi on käytettävissä enemmän ja tämä onnistuu vain koulutusjärjestelmää muuttamalla vielä laajemmin tasoryhmäajattelua kohti, joko sisäisesti (eli juuri tasoryhmät, nopeampi raakkaus huonoista oppilaista pois ylemmän tason tasoryhmistä) tai ulkoisesti em. koulutusorganisaatiomalleilla yms.

Ei kukaan voi oikeastaan tietää mitä tarvitaan globaalissa kilpailussa, eli sinänsä yksipuolinen keskittyminen "vain" vaikkapa insinööriaineisiin koko valtion tasolla olisi omalla tavallaan virhe. Mutta toisaalta mutin lainaus "
Eli ei tähdätä siihen että joka helvetin lukio-ikäinen mukula osaa "8:n arvosanalla" kirjoittaa esseen ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, laskea toisen asteen yhtälöitä, nimetä jokaisen euroopan maan kartalta jne, vaan tähdätään siihen että kaikkien yhteenlaskettu keskiarvo on hyvä, osa on helvetin hyviä jossain ja välttäviä. Eli lisää vaihtelua todistukseen, siten että keskiarvo pysyisi samana." on sinänsä osin juuri vaarallinen. Tosiasiassa kyllä parhaiten Suomi voisi pärjätä siten että korkeakoulutetut oikeasti osaisivat laaja-alaisemmin asioita mutta olisivat entistäkin parempia siinä omassa erikoisalassaan. Käytännössä tämä onnistuisi realistisesti lähinnä siten että lukioista heitettäisiin 20-30% huonointa opiskelijaa pois (joko arvosanarajoja kiristämällä missä on omat haasteensa tiedostetusti) tai välikokeilla ensimmäisen lukukauden jälkeen yms. jonka jälkeen käytännössä lopputulos olisi se että ne "uudet kasin oppilaat" ihan oikeasti olisivat perustiedoiltaan jo entistä korkeammalla tasolla ja sitten voisivat paljon paremmin varautua poikkitieteelliseen verkostoituneeseen moderniin maailmaan
Vie tosiaan kohtuuttomasti yhteiskunnan resursseja kouluttaa paljon rimaa hipoen korkeakoulukelpoisia, toki aina löytyy käänteisiä esimerkkejä college dropout-miljardööreistä mutta kyllä väittäisin että aika harvassa ovat ne yksityisellä sektorilla menestyksekkään uran tehneet ihmiset joiden korkeakoulutodistus on ollut lähinnä ykkösiä.

 

[MPN]

En itsekkään sanonut että vain "inssiaineisiin", vaan pari kolme eri linjaa, joista nuo "inssiaineet" olisi yksi. Jos oikeasti tähtäys on siinä että ollaan joka asiassa parempia kuin nyt, mutta sitten vielä tietyllä alueella helvetin kovia, niin eipä tuo oikein koulun penkiltä onnistu. Ellei sitten opettajia tahdota tehdä? Tuntuu että hieman yliarvostat koulua tai koulutusta tässä asiassa.