Ei mikään mutta kun prosentteja vertaillaan niin syytä on tajuta että työnmyyjäpuolen järjestöjä on moninkertainen määrä verrattuna työnostajiin. Jokaisen nakkikioskin äänellä ei samaa painoarvoa ole.
Ei mikään mutta kun prosentteja vertaillaan niin syytä on tajuta että työnmyyjäpuolen järjestöjä on moninkertainen määrä verrattuna työnostajiin. Jokaisen nakkikioskin äänellä ei samaa painoarvoa ole.Mikä tekee työantajapuolesta yhtään sen puolueettomamman kommentoijan? Molemmilla osapuolilla oma lehmä ojassa.
Ei mikään mutta kun prosentteja vertaillaan niin syytä on tajuta että työnmyyjäpuolen järjestöjä on moninkertainen määrä verrattuna työnostajiin. Jokaisen nakkikioskin äänellä ei samaa painoarvoa ole.
En tiedä, onko Kirkon työmarkkinalaitos työntekijän edustaja (ei oikein siltä kuulosta), mutta menee silti samaan sarjan kuin Ateistit ja Invalidit eli osastoa evvk eli minun puolesta voidaan karsia.Putsaa sinä pois kielteisesti suhtautuvista työntekijäpuolen toimijat (kuten huomaat, kielteisissä on työnantajapuolen edustajia - tee niille mitä haluat). Minä poistan myönteisesti suhtautuvista työnantajapuolen edustajat. Jäljelle jää:
- Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Aika kova)
- Valtiovarainministeriö (Yllättävää)
En tiedä, onko Kirkon työmarkkinalaitos työntekijän edustaja (ei oikein siltä kuulosta), mutta menee silti samaan sarjan kuin Ateistit ja Invalidit eli osastoa evvk eli minun puolesta voidaan karsia.
Vähintään 14 noista 22 oli selvästi työntekijöiden edustajia (parista en tiedä, enkä viitsi selvittää), eli jäljellä jää Aalto yliopisto, VTTK. Lapin yliopisto, Etla ja Aluehallintovirasto.
Lopputulos on siis että ylivoimaisesti suurimmalla ryhmällä ei ole selvää kantaan puoleen eikä toiseen ja kielteisesti suhtautuvia on pari enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.
Se että onko tällaisissa laskutoimituksissa mitään järkeä onkin sitten eri juttu, vai olisiko järkevintä kuitenkin katsoa niitä esitettyjä perusteita.
Pakkolaki ei ole erityisen hyvä keino tilanteen korjaamiseksi ja ymmärrän että siitä on helppo löytää kritisoitavaa. Kuitenkaan realistisia vaihtoehtojakaan ei ole, eli vaihtoehtona on käytännössä olla tekemättä mitään. Uskoisin että nämä samat asiantuntijat ovat sitä mieltä että sekään ei ole hyvä vaihtoehto.Esitettyjä perusteita on katsottu ja kovasti siltä näyttää, että tämä pakkolaki ei toimi. Eikä nyt ole kyse minusta ja minun mielipiteistäni, vaan alan johtavista puolueettomista asiantuntijoista.
Pakkolaki ei ole erityisen hyvä keino tilanteen korjaamiseksi ja ymmärrän että siitä on helppo löytää kritisoitavaa. Kuitenkaan realistisia vaihtoehtojakaan ei ole, eli vaihtoehtona on käytännössä olla tekemättä mitään. Uskoisin että nämä samat asiantuntijat ovat sitä mieltä että sekään ei ole hyvä vaihtoehto.
Mielellänihän minä korjaan, vaikkakaan en ymmärrä että miksi tämä sama keskustelu pitää käydä uudestaan. Kyse ei ollut koko työntekijäpuolesta, vaan ainoastaan SAK:sta, josta siitäkin tärkein osa eli AKT oli sopimuksesta irtisanoutunut. On vaikea tehdä aselepoa jos vihollisen desanttiosasto on jo etukäteen irtisanouttaa, että he meinaavat iskuja laajalle alueelle siviilikohteisiin jatkaa, ellei heidän omiin vaatimuksiinsakin suostuta.Korjaa jos olen väärässä, mutta työntekijäpuoleltahan oli lyöty pöytään nollakorotukset parille vuodelle ja 2018 vienti määrittää palkankorotusten tason. Eikö näin? Ongelmaksi taisi muodostua EK:n luotto Suomen hallituksen tarjoamaan selkänojaan.
Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.
Vaikkei edes mentäisi siihen norsun kokoiseen kysymykseen, että miten tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät sopimukset estävät nyt tekemästä pitkiä sopimuksia (eikö silloin juuri kannattaisi tehdä pitkä keskitetty sopimus jos keskitetyistä sopimuksista tykkää?).Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.
Ja toinen oleellinen komponentti oli aikataulu. Työnmyyjien piti antaa yhteinen esitys syyskuun lopussa, mutta sitä ei taaskaan tapahtunut. Ihan aiheellista on miettiä, että oliko kyseessä vain ajan pelaaminen ja pakkolakien viivästyminen vaan aito halu. Ja edelleen korostan, että tuo olisi ollut hyvä pohja minusta sopimukselle.Akt oli mukana tuossa SAK:n nollakorotus (+ jatkossa vientialojen määrittämät palkankorotukset) tarjouksessa. Se on melko oleellinen komponentti tässä yhteydessä.
Kai sinä nyt kuitenkin ymmärrät, että ei tässä teoriassa ole mitään kantavaa logiikkaa. Kotimarkkinayritykset ovat ihan samalla tavalla EK:n jäseniä kuin vientiyrityksetkin. Niinpä teorian motiivi puuttuu / on väärä.Ja mitä tulee EK:n irtaantumiseen keskitetyistä ratkaisuista, niin oman tulkintani mukaan kyse on siitä, ettei heille kelpaa nollakorotusvuosien jälkeen tulevat vientialojen kilpailukyvyn mukaan määriteltävät palkankorotukset, vaan palkkoja olisi päästävä nimenomaan laajasti leikkaamaan monilla aloilla kotimarkkinoilla. Ja koska kotimarkkinayritykset elää viime kädessä kuluttajien palkkoina ja sosiaalitukina saamilla rahoilla, ei näiden yritysten liikevaihdon pakkosupistaminen auta tilannetta vaan pahentaa sitä. Viennin yksikkötyökustannuksen alentuminen muutamalla prosentilla ei kompensoi edes vähää alusta niistä tuhoista, joita palkanleikkuut tekevät kotimarkkinoille ja sitä kautta myös kansantaloudelle. Sipilän ja ek:n tavoitteina on vain kasvattaa pääomatulojen osuutta kansantulosta palkkojen kustannuksella. Se toki tarkoittaa vähäksi aikaa muhkeampia osinkoja, mutta sekin hauskuus loppuu jollain aikajänteellä, todennäköisesti lyhyellä.
Minä en niin hirveän huolissani ole EK:sta ja heidän pärjäämisestään. Aika monista muista enemmänkin.Aiemmin vuosien ajan itkettiin Ruotsin mallia ja nyt kun sak(sis. akt) olisi tarjonnut sen hopealautasella, niin päätettiin luikkia maanpetturihallituksen selän taakse ja vaarantaa työrauha ensi syksystä eteenpäin. Mutta eipä siinä mitään. Ahneella on usein paskainen loppu ja se pätee sak:n lisäksi myös sinne EK:n suuntaan.
Korjaa jos olen väärässä, mutta työntekijäpuoleltahan oli lyöty pöytään nollakorotukset parille vuodelle ja 2018 vienti määrittää palkankorotusten tason. Eikö näin? Ongelmaksi taisi muodostua EK:n luotto Suomen hallituksen tarjoamaan selkänojaan. Lisää oli saatava, koska mahdollisuus oli.
Taisi vain EK ennen tuota irtautua keskitetyistä palkkaratkaisuista(ensi keväästä alkaen), jollaisena vientialojen määrittämät palkankorotukset voitaneen tulkita.
En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?Forbes listaa parhaimmat maat yrityksille ja siellähän Suomi on ihan kärjessä kuudentena 144 maan joukosta. Edellä on Skandinavian maat, Uusi-Seelanti ja Irlanti.
En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?
Eihän tuossa lehden asiantuntemusta tarvi kyseenalaistaa, vaan listojen tekijöiden. Ei tarvi olla kovinkaan suuri neropatti tahi talousasiantuntija, jotta kykenee arvioimaan tuon olevan ainakin Suomen osalta täyttä huttua. Tuollaiset analyysit ovat muutenkin todella vaikeita tehdä absoluuttisesti, periaatteessa oikeasti tarkkaan lopputulokseen päästäkseen pitäisi olla useampi asiantuntija, joka olisi erikoistunut kunkin maan talouteen. Siellä ei ole varmaankaan viitsitty hirveästi päivittää näiden syrjäseutujen muutoksia taloudessa, yritysmaailmassa jne, ja lyöty karkea loppuarvio viime vuosien tilanteesta. Lopputuloskin on sitten täyttä utopiaa.En haluaisi kyseenalaistaa kyseisen lehden asiantuntemusta, mutta minkä takia suomalaiset yritykset siirtävät kirjoja Viroon kiihtyvällä tahdilla? Ovatko yrittäjät siis tyhmiä?
En nyt jaksa tuota lukea läpi, mutta edellisellä kerralla kun tuontyyppiseen tutkimukseen tutustuin, niin siinä oli jätetty huomioimatta sellainen detaili kuin työn hinta. Arvioitiin siis todennäköisesti ihan ansiokkaasti infraa yms tekijöitä, mutta siitä helposti tuli kuva, että oikeasti oltaisiin mitattu sitä otsikosta voisi kuvitella.
Jos vertailussa on 144 maata niin ehkä sitä on syytä verrata muihinkin kun Saksaan ja Ruotsiin.Työn hintahan on kilpailukykyinen kuten on jo moneen kertaan osoitettu, jos verrataan siis pahimpiin kilpailijoihimme Saksaan ja Ruotsiin.
Itse en tiedä oikeastaan mitään taloudesta, mutta kaksi muuta mielenkiinnon kohdetta ovat psykologia ja epistemologia. Taloustiede on siitä vänkä aihe, että näyttää varsin vahvasti siltä, että parhaimmatkaan talousasiantuntijat eivät ole kovinkaan hyviä arvioimaan talouden kulkua. Itse asiassa monelta suuntaa näyttää siltä, ettei "talousasiantuntijoiden" analyysit taloudesta ole sen parempia kuin satunnaisen kadullakulkijan arvaukset.Jatkoaika on siitä ylivoimainen keskustelupalsta että täältä löytyy parempaa asiantuntemusta talouden ja yrittämisen saralta kuin esim. herroilta Korkman, Sailas, Piketty, Forbesin asiantuntijat etc. Juuri tästä syystä tätä onkin niin hauskaa ja valaisevaa lukea.
Jos vertailussa on 144 maata niin ehkä sitä on syytä verrata muihinkin kun Saksaan ja Ruotsiin.
Juuri hetki sitten julkaistiin tutkimus miten Suomi on Euroopan kallein maa, vaikka täällä voitetaan tutkimukset ja Ruotsi ja Saksa:
Lehti: Suomi on kallein euromaa – näiden elintarvikkeiden hinnat pomppasivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Ei tehdä siis mitään.
Tutkimuksessa oli mukana paljon muutakin kuin elintarvikkeet tai vähittäiskauppa.Se että Suomi on kallein euromaa ei kerro palkkatasosta välttämättä mitään. Käytännössä kahden kauppaketjun monopoli johon Lidl on mukautunut yllättävän hyvin selittää elintarvikkeiden hintoja paljon enemmän kuin palkkataso Suomessa.
Tutkimuksessa oli mukana paljon muutakin kuin elintarvikkeet tai vähittäiskauppa.
"Verrattuna muuhun euroalueeseen hintojen nousu on ollut nopeaa erityisesti hyödykkeissä, joissa työvoimakustannusten ja välillisten verojen osuus on suuri"
Mutta hyvin menee ja kilpailukykyisiä ollaan (se kilpailu vain jatkuvasti hävitään)
Työvoimakustannusten. Se on tuosta "myös" sanasta pääteltävissä:Kumpien sinä arvelisit nousseen viime vuosina enemmän, työvoimakustannusten vai välillisten verojen?
Kilpailuahan siihen tietenkin tarvittaisiin. Jos suomalaisista ei siihen ole niin pitää varmaan saksasta toinenkin halpis saada maahan.Sen jälkeen on menty monella alalla hyvin maltillisin palkkaratkaisuin. Jos nyt palattaisiin palkoissa 2006 tasolle, mikä takaisi että säästyneet palkkaeurot siirtyisivät täysimääräisinä lopputuotteiden hintoihin?
Työvoimakustannusten. Se on tuosta "myös" sanasta pääteltävissä:
"Myös välillisen verotuksen kiristyminen Suomessa viime vuosina on kiihdyttänyt inflaatiota enemmän kuin euroalueella keskimäärin, lehdessä todetaan"
Kilpailuahan siihen tietenkin tarvittaisiin. Jos suomalaisista ei siihen ole niin pitää varmaan saksasta toinenkin halpis saada maahan.