Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[ndal88a]

No sinulta nyt ei kannata edes lusikalla pyytää, niin heikkoa antisi on. Laskeskelin hieman mitä tuo lomarahan puolittaminen tarkoittaisi rahassa valtio- ja kuntasektorilla. Vuonna 2014 valtion palkkalistoilla oli noin 81.000 työntekijää ja kunnilla noin 440.000. Jos ajatellaan että palkkamediaani olisi noin 3500 euroa kuukaudessa viikon palkka eli puolet lomarahasta tekisi valtiolla noin 71 miljoonaa euroa ja kuntapuolella noin 386 miljoonaa. Onhan tuokin jotain mutta paljon lisää pitää julkisen sektorin menoja karsia jotta velanotto saataisiin taittumaan.

Onko arvioita siita minkalainen lovi valtion/kuntien tuloihin tulee Jos lomaraha puolitetaan? Palkkojen maara kansantuotteesta noin 50%, 100 miljardia, lomarahat noin 4 Miljardia Eli puolitus, 2 miljardia. Verojen osuus mika? Valtiolle meneva vero ylimman henk.koht. progression mukaan, kaikki eivat tietenkaan maksa valtionveroa, kunnille +/- 0 (20% kunnallisvero).

JOL

 

[Aurinkotuuli]

J...........Totuushan on tietenkin se, että palkanleikkuut yms tuottavuushypyt vientiteollisuuteen tulee tehdä heidän omissa tes-neuvotteluissa.......Sen sijaan väitän tässä ja nyt ettei hallituksen pakkolakileikkaus tuossa muodossa hyödytä vientiteollisuutta juuri ollenkaan, mutta leikkaa täydellä voimalla kotimaista kysyntää. ..... ettei Suomen ongelmat(=yrittämisen esteet) johdu liian korkeista palkoista, vaan monien tekijöiden summasta, joista merkittävimmät ovat verotus, normisto ja sääntely. Myös brandaamisen, myynnin ja innovoinnin puolella on kilpailukyvyn puutetta suhteessa kilpailijamaihin. Joillain yksittäisillä aloilla palkat voivat toki olla liian korkeat, mutta kokonaisuutena ajatellen suurimmat ongelmat johtuvat edellä mainitsemistani seikoista. Nyt vain selvästikin halutaan lähteä woodoo-opin tielle, joka ei tule auttamaan vaan pahentamaan tilannetta........

Arvon Edustaja. Viestisi on harvinaisen selväjärkistä tekstiä tässä keskustelussa. Toivottavasti muutkin palstalaiset malttavat lukea sen (kokonaan myös muilta kuin lainatuilta osin) ajatuksella läpi. On helppoa yksinkertaistaa asioita, mutta vaikeaa nähdä punainen lanka ja ymmärtää, mistä Suomessa todella mätttää. Runsaasti peukkua!

 

[Cobol]

Sen sijaan väitän tässä ja nyt ettei hallituksen pakkolakileikkaus tuossa muodossa hyödytä vientiteollisuutta juuri ollenkaan, mutta leikkaa täydellä voimalla kotimaista kysyntää. Siinä on todellinen aivopieru Sipilältä, joka paljastaa joko sen ettei mies edes ymmärrä mitä tekee tai mistä puhuu, tai vielä ikävämpää, ymmärtää varsin hyvin ja silti tekee ja puhuu. Ainoastaan täysin woodoo-talousoppiin hurahtanut hörhö voi nähdä noissa toimissa sellaisen vientiä piristävän vaikutuksen, joka kumoaa kotimarkkinoita kuristavan ja supistavan vaikutuksen. Kannattaa pitää mielessä, että Otto Wille Sipilä perustelee toimiaan jatkuvasti kilpailukykyloikkana suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin eli Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Jos Sipilä lopettaisi valehtelun ja puhuisi asioista niiden oikeilla nimillä, niin hänen kannattaisi perustella toimiaan jollain muulla kuin viennin kilpailukyvyllä.

En sen enempää ota palopuheeseesi kantaa, mutta äkkiäpä on unohtunut mitä hallitus esitti. Yhteiskuntasopimusta. Moneen kertaan. Esitys oli tarkalleen (lainaus halltuksen esityksestä):

Suomen kilpailukyky on heikentynyt suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaatii kilpailukyvyn merkittävää parantamista yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa. Hallitus tavoittelee yhteiskuntasopimuksella 5 prosentin kilpailukykyhyppyä. Yhteiskuntasopimuksen ja tehtyjen palkkaratkaisujen nettovaikutuksen täytyy vahvistaa julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka on vähintään puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2019 tasolla näihin kytketyt veronkevennykset huomioiden.

Hallitus pyrki siis siihen, että työllisten määrä työikäisestä ja -kykyisestä väestöstä nousee, julkisen talouden tasapaino edistyy ja 5 prosentin ns. kilpailukykyhyppy tehdään. Kun ay-liike (viime kädessä kaiketi SAK) ei suostunut sopimaan, hallitus joutui tekemään päätöksiä niissä rajoissa joita hallituksella Suomen lakien mukaan on käytettävissä. Jos palataan yhteiskuntasopimukseen, varmasti olisi löytynyt täydellinen yksimielisyys muiden osapuolten kanssa jos SAK olisi suostunut vaikkapa työantajien sivukulujen leikkaamiseen em. kilpailukykyhypyn tekemiseksi.

Ylipäätään hallitus jätti yksityiskohdat ay-liikkeen ja työnantajaosapuolen päätettäväksi ohjeenaan ainoastaan se, että tavoite saavutetaan. Kriisi voidaan tiivistää hieman pensselillä siten, että SAK sai vallan käsiinsä, mutta sen käyttämisen sijasta SAK jätti päätökset muiden tehtäväksi varaten itselleen kriitikon osan.

Mitä tulee hallituksen tavoitteeseen (kursivoitu yllä), niistä on vaikea olla eri mieltä. Työllisten määrän nostaminen on välttämätöntä. Suomen väestöllinen huoltosuhde on yksinkertaisesti liian huono. Kyse ei ole suhteessa liian suuresta määrästä yli 65-vuotiaita vaan siitä, että esimerkiksi Ruotsin Suomea parempi taloudellinen tilanne selittyy joko kokonaan tai isossa määrin työikäisten paremmalla työllisyydellä.

Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2) : Soininvaara

Pitää myös ymmärtää, että taloudellisessa mielessä Suomen ei monien Euroopasta ja eurosta täysin riippumattomien kuten amerikkalaisten taloustutkijoiden mukaan tulisi kuulua euroon. Euro on yksi keskeinen tekijä Suomen talouden osittaisessa tuhossa. Ainakaan toistaiseksi edes persut eivät ole vaatimassa Suomen euroeroa ehkä mm. syistä, että ero tässä vaiheessa ei välttämättä ole toimiva ratkaisu. Euro sitoo Suomen kuitenkin Eurooppaan ja koska Suomi ei ole NATO:n jäsen, antaa edes henkistä ja moraalista turvaa Venäjän mahdollisilta kasvavilta aggressioilta.

 

[Jymäkkä]

Mistä alasta mahdat puhua? Jos et saa ylityökorvauksia niin ylityö on joko ns. ilmaista (työnantajan kannalta) tai saat korvauksen vapaa-aikana.



...


Onko? Siis noin laajassa kuvassa.

Opetusalalla saamme peruspalkan, ja opetusvelvollisuuden ylittävän työn osalta lisäkorvauksen. Tuo lisäkorvaus on opetettavaa kurssia kohden alempi, mitä peruspalkka, eli siis tuo lisätyö tulee tehtyä halvemmalla. Mutta en halua tästä varsinaisesti valittaa, työsopimuksissa on hyvät ja huonot puolensa, kuten olen sanonut.

Tuo toinen lainaus liittyi siihen, onko julkisen säästöt näkyneet työntekijöiden palkkapusseissa. On ne, palkkoja ei ole leikattu, mutta työn määrää on. Esimerkiksi meidän koulussa on säästetty opettajien palkkarahoja 4 opettajan verran verrattuna viime vuoteen. Käytännössä kukaan ei, vielä, saanut fuduja, mutta keskimäärin yhden opettajan työmäärä tippui 1,4 kurssia. Eihän tuo kaikille tasaisesti jakautunut, omalla kohdallani työmäärä lisääntyi äitiysloman ja yhden lyhyemmän virkavapaan johdosta, kun nämä työt jaettiin koulun opettajien kesken. Mutta aloja ja työpaikkoja on erilaisia, en pysty tietenkään faktana puhumaan kuin omasta yksiköstäni.

 

[BigRedCat]

Taas joku hurahtanut talousproffa puhuu sekavia. Lienee kommunisti tai natsi, vaikka onkin Aalto-yliopistolla hommissa. Näissä tiedemiehissä on se ero meihin taatelin tallaajiin, että he tekevät johtopäätöksensä asioista yleensä faktojen, ei korruptiohallituksen tai propaganda-valtamedian väitteiden perusteella:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/haaparanta-tuottavuusloikka-on-jo-toteutunut/NyjVZSSR

Mutta tuskin oikeamielinen mamuttaja-kiva-Juha kamalasti korvaansa lotkauttaa tällaisille vajakkipuheille. Palkanleikkaus tarvitaan ja sillä selvä, koska investoinnit, työllisyys ja kilpailukyky, mutta ei pääomatuotot ja osingot.

Rakenteelliset muutokset ovat asia erikseen ja niitä kyllä tarvitaan.

Tähän on pakko puuttua. En tiedä mikä missio Haaparannalla on, kun hän ei viitsi tekstejään korjailla ja ilmeisen huolimatonta kirjoitustyötä tekee. Alkuperäinen blogikirjoitushan löytyy täältä Hypyt on jo hypätty « Akateeminen talousblogi Tarkemmin en ala ruotia, mutta yksi suorastaan hävytön virhe Haaparannan tekstissä, jonka hän on itsekin myöntänyt kommenttiosiossa, mutta ei ole virhettä korjannut huolimatta kyseisen lauseen saamasta suuresta julkisuudesta. Sen sijaan hän on ehtinyt tyrkkäämään uuttakin kirjoitusta blogista ulos. Miksiköhän? Todellista faktaa siis tämäkin suuri tiedemies levittää.

Kauppalehden jutusta: "Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksan teollisuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet, kirjoittaa Aalto-yliopiston taloustieteiden professori Pertti Haaparanta"

Ei, eivät tietenkään ole puolittuneet. Tämän voisi valveutunut toimittaja ja jatkoaikalainenkin tajuta hetken miettimisellä, että todellisuudessa Suomen teollisuuden yksikkötyökustannusten ero Saksan vastaaviin on puolittunut. Ja kyllä, tuo on aivan totaalisen eri asia kuin yksikkötyökustannusten puolittuminen suhteessa johonkin.

Tässä tuon kirjoituksen kommenttiosiosta Juha Tervalan, joka puolestaan on ekonomisti Helsingin Yliopistossa, kommentin osa: "Jukka Pekkarinen kirjoitti samasta asiasta, että ”seuraavan politiikka-postulaatin olisin kuitenkin itse valmis hyväksymään: Suomen talous on perinteisesti keskeisten vientialojemme näivetyttyä niin suuren rakennemuutoken edessä, että kustannuskilpailukyvyn merkittävä parantaminen on tarpeen - sellaisin keinoin, jotka lyhyellä ajalla heikentävät kotimarkkinoita mahdollisimman vähän.” Rohkenen väittää, että suurin osa suomalaisista ekonomisteista hyväksyy näiden pohjalta Pekkarisen muotoileman talouspoliittisen ohjeen, huolimatta muutamista eriävistä mielipiteistä. Joten näkemys sisäisen devalvaation tarpeesta ei ole kiistanalainen. - See more at: Hypyt on jo hypätty « Akateeminen talousblogi"


Jyväskylän Yliopiston professori Roope Uusitalo puolestaan kommentoi mm. seuraavasti:

"Pertti,

Tuottavuus on kai myöstäsyklistä lähinnä mikrodatassa. Makrodatassa tuottavuus voi kasvaa myös kun työllisyys pienenee. Sinun käyttämäsi taulun mukaan tähänastinen Suomen ennätys tuottavuuden kasvussa oli vuonna 1992 (11.3%). Samana vuonna teollisuuden työllisyys laski 9.2% ja tehdyt työtunnit suunnilleen saman verran. Ihan tämäntapaista tuottavuusloikkaa tuskin kukaan toivoo.
- See more at: Hypyt on jo hypätty « Akateeminen talousblogi"

Suosittelen tsekkaamaan tuon keskustelun. Ihan turha kuitenkaan esittää Haaparannan kirjoituksia jonain tieteen viimeisenä totuutena. Hän ei ole Suomen ainoa eikä paras taloustieteilijä. Enkä tällä yritä sanoa ettenkö häntä ja hänen tietämystään arvostaisi. Nyt vaan saa halvoilla heitoilla suhteettomasti julkisuutta, etenkin kun tuon yksikkötyökustannuksen kohenemisen voi katsoa johtuvan siitä, että kallista tuotantoa on lakkautettu. Sekö nyt on sitä peräänkuulutettua hyvinvointia, jolla kaikki ongelmat ratkeaa?

 

[Tadu]

Luuleeko Sipilä, että AKT tulee antamaan periksi...

Ei AKT:n tarvitse antaa periksi.

 

[bebeto]

Tuottavuus ylös ja vaihtuvuus alas kuuden tunnin työpäivällä | Taloussanomat

Koska Suomessa uskalletaan ottaa näin rohkeita ja ennakkoluulottomia askelia?

 

[Fancy Jasper]

Moneen kertaan täälläkin todettu että kustannuskilpailussa olemme verrokkimaita (ruotsi,saksa,ranska) etulyöntiasemassa. Kilpailukyvystä puhuttaessa huomio tulisi kääntää laatukilpailuun. Ilman korkeaa laatua ei auta edes halpa hinta. Nokian virheiden myötä tapahtuneen romahduksen seurauksena tuotteen laadusta tuli niin kuranttia, ettei niitä enää kukaan ostanu. Vastaavasti telakkateollisuus voitti risteilijätilauksia juurikin laadulla, ei hinnalla.

 

[Trimmer]

"Suomi ryöstää lapsiltaan" – Nobel-voittaja ryöpyttää talouskuripolitiikkaa HS:ssä - Demokraatti.fi

Tässä puheenvuoro mitä kannattaa kuunnella.

Linkki vie totuuteen.

 

[Daespoo]

Jos olen jossain kohtaa puhunut siitä, että nimenomaan hallituksen tulisi tehdä nuo toimet vientisektorin kilpailukykyyn, niin kyseessä on tietysti aivopieru. Totuushan on tietenkin se, että palkanleikkuut yms tuottavuushypyt vientiteollisuuteen tulee tehdä heidän omissa tes-neuvotteluissa.

Entäs jos ay-liike ei tähän suostu?

Sen sijaan väitän tässä ja nyt ettei hallituksen pakkolakileikkaus tuossa muodossa hyödytä vientiteollisuutta juuri ollenkaan, mutta leikkaa täydellä voimalla kotimaista kysyntää.

Miksi ei hyödytä? Ja kuinka kauan meidän pitää pumpata kotimaista kysyntää velkarahalla? Niin kauan että väitetty suhdannelama on ohi? Nyt on jo 7v venattu tätä ja talous kasvaa kaikkialla muualla paitsi Suomessa?

Voisiko kuitenkin olla mahdollista että kyseessä on Suomen rakenteellinen ongelma joka ei sittenkään ratkea odottelemalla?

Ainoastaan täysin woodoo-talousoppiin hurahtanut hörhö voi nähdä noissa toimissa sellaisen vientiä piristävän vaikutuksen, joka kumoaa kotimarkkinoita kuristavan ja supistavan vaikutuksen.

Ainoastaan täysin vasemmistolaisen ay-opin omaksunut voi nähdä että kotimaisen kysynnän edelleen jatkuva velkadouppas auttaa Suomen taloutta.

Olen keskustellut näistä asioista moneen kertaan tuttavani kanssa, joka kuuluu tunnettuun yrittäjäsukuun, jonka businekset ja omaisuus ylittää Sipilän omat yritysviritykset ever monikymmenkertaisesti. Tämä tuttavani on siis moneen kertaan todennut argumentoiden, ettei Suomen ongelmat(=yrittämisen esteet) johdu liian korkeista palkoista, vaan monien tekijöiden summasta, joista merkittävimmät ovat verotus, normisto ja sääntely.

Osaako tuttavasi kertoa kuinka suuri osa vientihinnoista on verotuksesta, normistosta ja säätelystä kiinni vrt. palkat? Kaikkia näitä pitäisi leikata.

Myös brandaamisen, myynnin ja innovoinnin puolella on kilpailukyvyn puutetta suhteessa kilpailijamaihin. J

On varmasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä näille?

Tästä seuraa tilanne, jota itse kutsun termillä "kilpajuoksu pohjalle". Se kuvastaa oikeastaan parhaiten sitä mihin globalisaatio pitkällä aikavälillä johtaa. Perinteiset ja vauraat kansantaloudet köyhtyvät/velkaantuvat kiihtyvällä tahdilla ja pääomat siirtyvät harvojen käsiin veroparatiiseihin. Toki vastapainona perinteiset kehitysmaat vaurastuvat, mutta eivät yhden suhteessa yhteen, vaan välistävetäjät(globaalit sijoittajat ja keinottelijat) ottavat provikat itselleen. Siitä syystä veroparatiiseissa lienee jemmassa pikemminkin satoja kuin kymmeniä biljoonia dollareita. Ja tahti vain kiihtyy.

"kilpajuoksu pohjalle" kuulostaa pelottavan paljon erään vasemmistolaisen blogin kirjoituksilta. Oletko varma että tämä on sinun oma ajatus?

Tuo toinen lainaus liittyi siihen, onko julkisen säästöt näkyneet työntekijöiden palkkapusseissa. On ne, palkkoja ei ole leikattu, mutta työn määrää on..

Eli se näkyy siten ettei sinun palkkapussisi ole paisunut. Voimia sinne, veikkaan että moni työtönkin on mukana kamppailussasi.

Tuottavuus ylös ja vaihtuvuus alas kuuden tunnin työpäivällä | Taloussanomat

Koska Suomessa uskalletaan ottaa näin rohkeita ja ennakkoluulottomia askelia?

Ranska on edellä kävijä tämän kaltaisten rohkeiden ja ennakkoluulottomien askelien otossa, lopputulos on se että päin helvettiä menee..

"Suomi ryöstää lapsiltaan" – Nobel-voittaja ryöpyttää talouskuripolitiikkaa HS:ssä - Demokraatti.fi

Tässä puheenvuoro mitä kannattaa kuunnella.

Linkki vie totuuteen.

Niin, nämä jenkkiläiset anti-austerity proffat olivat myös kaikkia Espanjan, Portugalin ja Irlannin talousohjelmia vastaan. Nyt näissä maissa talous kasvaa, työttömyys vähenee ja valtiontalous paranee.

Kannattaako muuten meidän kuunnella professoria joka kannatti Kreikan euroeroa tietäen että se olisi aiheuttanut todella suuren kärsimyksen normi kreikkalaisille? Sama proffa joka oli 2011 neuvomassa Kreikan hallitusta ja kertoi ettei velkaantuminen ole ongelma?

 

[bebeto]

@Daespoo , opettelisit nyt edes lainaamaan, ja edelläkävijä on yhdyssana. Se mikä toimii Ruotsissa ei välttämättä toimi Ranskassa mutta saattaisi hyvinkin toimia täällä. Paljon muutakin toimivaa on lainattu länsinaapurista, onko täällä rohkeutta moiseen. Veikkaan että ei vaikka kovasti vingutaan rakennemuutosten välttämättömyyttä. Nyt olisi paikka muuttaa niitä rakenteita ja kokeilla Ruotsin mallia ennakkoluulottomasti.

 

[Daespoo]

@Daespoo , opettelisit nyt edes lainaamaan, ja edelläkävijä on yhdyssana. Se mikä toimii Ruotsissa ei välttämättä toimi Ranskassa mutta saattaisi hyvinkin toimia täällä. Paljon muutakin toimivaa on lainattu länsinaapurista, onko täällä rohkeutta moiseen. Veikkaan että ei vaikka kovasti vingutaan rakennemuutosten välttämättömyyttä. Nyt olisi paikka muuttaa niitä rakenteita ja kokeilla Ruotsin mallia ennakkoluulottomasti.

Eli kannatat että kokeillaan yleissitovista TESseistä luopumista ja laittomien lakkojen korvausten nostamisen aiheutetun vahingon määrään?

Niinkuin Ruotsissa on jo tehty.

 

[Kampeaja]

Eli kannatat että kokeillaan yleissitovista TESseistä luopumista ja laittomien lakkojen korvausten nostamisen aiheutetun vahingon määrään?

Niinkuin Ruotsissa on jo tehty.

En ole bebeto, mutta omasta puolestani voin sanoa että hyvältä kuulostaa. Sitten vielä työntekijöiden edustus yhtiöiden hallituksiin niin voitaisiin alkaa odotella parempia aikoja.

 

[bebeto]

Eli kannatat että kokeillaan yleissitovista TESseistä luopumista ja laittomien lakkojen korvausten nostamisen aiheutetun vahingon määrään?

Niinkuin Ruotsissa on jo tehty.

Jos löysit tuosta linkkaamastani jutusta moisia niin..... Minulle nuo muutokset käyvät oikein hyvin, en ole yli 30-vuotisen työurani aikana ollut päivääkään lakossa. Enkä ole koskaan kuulunut mihinkään ammattiliittoon.

 

[Trimmer]

@Daespoo hei. Tuo jeppe on taloustieteen nobelisti. Älä jooko lähde väittämään. Häviät 10/10.

 

[Daespoo]

Jos löysit tuosta linkkaamastani jutusta moisia niin..... Minulle nuo muutokset käyvät oikein hyvin, en ole yli 30-vuotisen työurani aikana ollut päivääkään lakossa. Enkä ole koskaan kuulunut mihinkään ammattiliittoon.

Puhuit Ruotsista ja heidän mallin ottamisesta sieltä. Väärät esimerkit?

Btw, minulle käy kanssa mainiosti nuo.

Sitten pitää hakea muita toimia viennin edistämiseksi tai esim nujertaa kyseiset liitot niillä keinoilla millä paperiliittokin hoideltiin.

Käy.

Valtion ottamalla velkarahalla on vähän tai ei mitään tekemistä yksityisen sektorin maksamien palkkojen kanssa. Ylisuurella julkkarilla on.

Valtion velkarahalla rahoittamat julk.sektorin palkankorotukset vaikuttavat myös yksityisen sektorin palkkoihin.

Voi ja on. Olen todennut tuon tässä viimeisen viikonkin aikana monta kertaa. Kyseessä siis ylisuuri julkkari ja sen seuraus on järjetön kokonaisveroaste. Kokonaisveroasteen pudottaminen olisi ainoa järkevä keino nostaa Suomen kilpailukykyä aiheuttamatta suurta kysynnän pudotusta.

Tästäkin pitkälti samaa mieltä.

Väitti ainakin niin, että pienyrittäjällä saattaa olla veroaste lähellä 80%. Oletan yrittäjän laskevan palkan sivukulut mukaan veron omaisina maksuina. En kysynyt tarkennusta/erittelyä siitä mistä ja miten tuo lukema koostuu. Olen kuullut tuon saman väitteen muualtakin. Voin kysyä seuraavaksi kun näemme ja on sopivasti aikaa jutustella.

Riippuu tietenkin alasta. Palvelualoilla palkkojen osuus kustannuksista helposti yli 60%, ts. suurempi tekijä kuin verot, ta-maksutkin skaalautuvat palkan mukaan.

Kertoa sen kaikelle kansalle rehellisesti, eikä syytellä yksipuolisesti ja valheellisesti ainoastaan työntekijöitä. Kansa saattaisi jopa ymmärtää yskän. Se arvostaa rehellisyyttä yllättävän paljon.

Eli kansalle pitäisi kertoa että vika on ay-liikkeessä eikä työntekijöissä?

Jos pelottaa liikaa, niin ei tarvitse vastata.

Ei pelota ollenkaan. Palkkojen tulisi määräytyä paljon nykyistä joustavammin koska taantuman aikoina jousto tapahtuu palkan sijasta työttömyyden kautta.

Edelleenkin kun käydään riittävän alhaalla, kansantaloudella ei ole kuin yksi suunta. Jopa Kreikan BKT on osoittanut elpymisen merkkejä. Valitettavasti noissa kyseisissä maissa kansalla ei kasvusta huolimatta ole asiat kovin hyvin. Miksiköhän? Islanti hoiti kriisin toisin ja siellä kansakin voi mainitsemiasi ripulimaita paremmin. Jostain syystä woodoo-agitaattorit eivät koskaan halua käyttää romahduksesta toipumisen esimerkkinä Islantia. Miksiköhän?

Ei ole asiat kovin hyvin mutta kovaa vauhtia parempaan menossa. Islannista voidaan ottaa esimerkkiä siitä että pankit voidaan antaa kaatua siten että maksun kantaa ensisijaisesti pankkien omistajat.

Ei siltikään ole ainoa talousnobelisti, joka on kertonut Euron olevan Suomelle kohtalokas. Paul Krugman oli tuosta ihan samaa mieltä alkukesästä.

Tämäkin nobelisti on siinä anti-austerity jengissä joiden ennustukset ovat menneet tukevasti perseelleen.

Krugman mm. väitti 2011 että USAn tiukka budjettipolitiikka pidentää lamaa, todellisuudessa talous on kasvanut erittäin ripeästi ja työttömys melkein puolittunut 2009 tasosta.

@Daespoo hei. Tuo jeppe on taloustieteen nobelisti. Älä jooko lähde väittämään. Häviät 10/10.

Taloustieteen nobelisti joka on ollut väärässä ennustuksineen varsin useasti. Ei kannata sokeasti uskoa vaikka tukee sinun näkemystäsi.

 

[dana77]

Olen lukenut vuosien varrella myös vakuuttavan oloisia analyyseja siitä, että kaavoitusmafian(taas se sama julkkari), rakennusliikkeiden(hyväveli) ja Kokoomuksen(hyväveli) suojeluksessa toteutettava asuntopolitiikka on yksi merkittävä syypää nykytilanteeseen. Asuntojen hinnat ovat liian korkeat kasvukeskuksissa, joissa työpaikkoja eniten on. Matalapalkkaisten duunariperheiden on yksinkertaisesti mahdotonta tulla toimeen pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa liian korkeiden asumiskustannusten takia. Pula vuokra-asunnoista on kova ja se on nostanut vuokrat pilviin, eikä kenelläkään ole mitään haluja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa.

Kokoomuksen vikahan tämä tietenkin on, mutta onneksi meillä edes on AY-liikkeen omistama VVO tarjoamassa duunareille edullisia asuntoja:
Sosiaalisen asuntotuotannon voitot suuremmat kuin Supercellin | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi

 

[Barnes]

Tämäkin nobelisti on siinä anti-austerity jengissä joiden ennustukset ovat menneet tukevasti perseelleen.

Krugman mm. väitti 2011 että USAn tiukka budjettipolitiikka pidentää lamaa, todellisuudessa talous on kasvanut erittäin ripeästi ja työttömys melkein puolittunut 2009 tasosta.

Lisäksi Krugman väitti 1998, ettei internet tule olemaan vuonna 2005 sen merkittävämpi asia maailmantaloudessa kuin faksi. Vihkoon meni ja lujaa. Muistamme myös Brittein saarten talousennustukset 2010-luvun alussa, Britannian työttömyyden piti räjähtää kasvuun Cameronin takia ja Irlannin talouspolitiikan piti olla kaikin puolin pielessä, tässäkin Krugie oli pahasti väärässä.

Hänellä on ihan varmasti pointteja, mutta pidän hänen "jumalastatustaan" tuolla track recordilla aika ylimitoitettuna.

 

[Trimmer]

@Daespoo uskon huomattavasti enemmän nobelistiä, kuin esim. Sipilää, jonka näytöt talouden hallitsemisesta ovat yli 20v takaa Suomen IT-kuplan aikana. Vähän sama asia kun vertaisi Dunantia ja Bushia rauhan edistämisestä, vaikka eri aikakaudelta ovatkin.

 

[Tadu]

Mä uskon ainakin sitä kuka parhaiten perustelee mielipiteensä olkoot sitten nobelisti tai palstakirjoittaja.

 

[Trimmer]

Mä uskon ainakin sitä kuka parhaiten perustelee mielipiteensä olkoot sitten nobelisti tai palstakirjoittaja.

Sama täällä.

 

[dana77]

Jos ja kun Nobelin palkinnoista puhutaan, niin voitaisiin hetki puhua mistä puhutaan. Nobel-säätiö ei mitään taloustieteen palkintoa ensinnäkään edes jaa. Ruotsin keskuspankki jakaa taloustieteen palkintoa Nobelin muistoksi, mutta se ei tosiaan ole mikään varsinainen Nobel-palkinto. Voittajaa ei valita minkään objektiivisesti mitattavan mittarin mukaan, vaan auktoriteettinä toimii Ruotsin keskuspankki tai tarkemmin sanottuna sen visiihenkinen komitea. Ruotsissa on pitkät perinteet hyvinvointi-yhteiskunnasta, joten vaikea ei ole arvata, että mikä koulukunta siellä suosituin on.

Tekisi mieli vielä lohkaista jotain Time-lehden vuoden henkilö palkinnosta, mutta en viitsi sillä se on arvostettu palkinto.

 

[Jymäkkä]

Eli se näkyy siten ettei sinun palkkapussisi ole paisunut. Voimia sinne, veikkaan että moni työtönkin on mukana kamppailussasi.

Mitä sä nyt oikein sönkötät. Ei tässä edes minun palkkapussistani ole kysymys. Mutta ei ole paisunut, on ohentunut, kuten yritin kovasti selittää. Kun nimellispalkkoja ei voi heikentää, on vähennetty työn määrää(koulussa=isommat ryhmät) eli työtä ja sitä kautta palkkaa on tullut vähemmän. Näin nuo säästöt luultavasti monessakin paikassa vaikuttavat. Kovasti tunnut kääntävän tämän nyt niin, että kaiken takana täytyy olla oma etu. Kertoo ehkä enemmänkin omasta ajatusmallistasi.

 

[tosiasia]

Omat lääkkeet tilanteeseen:

-Eläkemaksut alemmas eläkerahastoista otettavan tuoton turvin. 1 mrd vuodessa maksuja alemmas työntekijöiltä ja 1mrd työnantajilta. Ostovoima kasvaa ja työllistämisen kulut laskevat.

-Eläkerahastojen tuottoja sijoitettaisiin kotimaahan 2 mrd vuodessa enemmän. Näin yritystoiminta saisi piristysruiskeen.

-Palkansaajien lomat yhtenäiseksi. Kaikki yli 30 päivän vuosilomat muutetaan 30 päivään. Merkittävä säästö kuntien ja valtion talouteen.

-Kuntien taloutta kevennetään vähentämällä kunnille annettuja lakisääteisiä tehtäviä. Uusia tehtäviä ei anneta, ennen taloustilanteen paranemista tai vanhojen vähenemistä.

-Valtiontaloutta sopeutetaan määräämällä kaikille valtionviroissa työskenteleville 1-2% "virkavero".

-Poliittisesti yritettävä saada EU:lta ja Venäjää sopimaan kiistansa ja Venäjän markkinoita uudelleen auki. Jos tämä ei onnistu EU:lta pitäisi saada lisää korvauksia suomalaisten yritysten jatkuvista menetyksistä.

-Luotava keskikokoisille yrityksille väylä kehittyä kohti suurempia markkinoita. Myyntityön laatu ei usein riitä.

-Kirkollisvero muutettaisiin kirkon yhteiskunnallisia palveluja vastaavaksi, ei kirkon toimintaa pyörittäväksi.

-Ylen rahoitus korjattaisiin paremmin vastaamaan tarvetta max. 2 tv, 2 radio ja 2 verkkopalvelua.

-Valtion ja kuntien investoinneissa suositukseksi suosia kotimaisuutta. Investoinneille min. 50% kotimaisuusaste.

-Yritysten perustamista helpotettava (vähemmän byrokratiaa) ja pienten yrittäjien työttömyysturvaa parannettava, jotta yrittäjäksi uskalletaan lähteä.

-Yritysten tarpeen parempi integrointi koulutusjärjestelmään. Koulusta ei pitäisi valmistua kortistoon yhteiskunnan rahoilla.

-Työttömille vähemmän yhteiskunnallista ohjausta (byrokraattisia "pakko" kursseja). Resurssit työn saamiseen tai yrittämisen aloittamiseen.

-Pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuksia tehdä työtä "yhteiskunnan hyväksi" pientä korvausta vastaan. Kukaan ei saa olla toivoton tai hyödytön tapaus.

-Nuorille (alle 25v) vuoden työttöminä olleille mahdollisuus kansainvälistyä ja paremmin ulkomaisia vaihtoehtoja tarjolle, kun maailma on auki.

 

[penaz]

Omat lääkkeet tilanteeseen:

Kovin ovat populistisia lääkkeesi. Taidat olla SAK:n miehiä. Muuten eikö mielestäsi SAK:n jäsenten pidä mitenkään osallistua näihin talkoisiin? Mikään esityksistäsi ei rokota heitä, vaan päinvastoin osa parantaa heidän tilannettaan. Esim. eläkemaksun alentaminen.