Tämän kirjoitin jo Narrienkin hiekkalaatikolle, mutta toisto on hyvästä - joten:
Jokerit on aina ollut erityinen. Kärppien ja Jokereiden yhteinen historia on värikäs, kiehtova ja tietyllä tapaa merkittävä myös suomalaiselle jääkiekkoilulle.
Keväällä -89 Jokerit pudotti nuoren Teemu Selänteen johdolla Oulun Kärpät korpivaellukselle, josta paha ei palannut takaisin 11 vuoteen, alkuvuosien kovista puheista huolimatta. Pohjanoteeraus koettiin vuonna 1994, jolloin seura ajautui konkursiin, ja edessä olivat pelissä kakkosdivisioonassa.
Vuoden 2000 syksyllä Kärpät palasi liigaan, aloittaen syksyn komealla voittoputkella. Voittoputken katkaisi syyskuun lopussa Jokerit hakemalla puhtaan kylmän 3-1-voiton. Pelin jälkeen helsinkiläisfani haukkui heinähatuksi - Viha/rakkaus-suhde oli tullut takaisin.
Kyseinen kausi huipentui Kärppien osalta pudotuspeleihin, johon joukkueen pääsy varmistui vasta viimeisellä runkosarjan kierrokselle. Joukkue oli tasapisteissä Bluesin kanssa, mutta paremman maalieron turvin paikka kahdeksan parhaan joukossa varmistui. Runkosarjan viimeisessä pelissä tuloksen oli 2-2-tasapeli - Jokereita vastaan. Pudotuspelipaikka, joukkueen mestaruus, oli varmistunut.
Ylläolevan seurauksena pudotuspeleissä vastaan tuli runkosarjan voittaja, Helsingin Jokerit. Asetelma oli täysin Daavid vs. Goljat. Kärpät haki ensimmäisestä pelistä jatkoaikavoiton Jari Laukkasen maalilla. Sarja lähti Jokereiden kannalta äärimmäisen huonosti liikkeelle, mutta kun viides ja ratkaiseva ottelu Hartwallilla koitti, oli Jokereiden jatkoonmeno enemmän kuin odotettua. Sakari Palsola vei Kärpät 1-0-johtoon, minkä alkoi Jokerit vs. Markus Korhonen. Kristian Taubert otti kolmannen erän lopussa ulosajon polvitaklauksesta, mutta Korhonen pelasi elämänsä ottelun ja vei Kärpät liiganousijana välieriin 1-0-voitolla.
Tämän kevään jälkeen oli selvää, että etelä vs. pohjoinen –asetelmassa on jotain erityistä. Värikkäiden runkosarjaotteluiden lisäksi pudotuspeleissä kohdattiin vuosina 2002, 2003, 2004, 2005, 2007 ja 2009. Ainoastaan keväällä 2002 Jokerit oli parempi – Marssien mestaruuteen saakka. Edellä mainituista väännöistä erityisesti kevään 2005-lockout-finaalisarja oli kova. Metropolit, Thomas, Väänänen, Lepistö, Campbell, Niinimaa, Tenkrat, Jokinen, Bäckström, Viuhkola jne.
Jotta tämä vuodatus joskus päätyisi, totean vain että kiitos. Kiitos sydämentykyksistä. Kiitos hermostuneisuudesta. Kiitos vitutuksesta tappion jälkeen. Kiitos ilosta voittojen jälkeen ja euforiasta mestaruuksien jälkeen. Onnea matkaan ja tulkaa joskus takaisin.