Kielipoliisit

[Hemingway]

Iski pieni epäilys, joten olisi kiva saada varmistus tähän. Eli onko se nyt elokuvissa käynti vai elokuvissakäynti?

Eiköhän tuo erikseen kannata laittaa, mutta väittävät, että kannattaisi suosia aktiivisia verbimuotoja. Siis "kävin elokuvissa."

 

[Bast]

Iski pieni epäilys, joten olisi kiva saada varmistus tähän. Eli onko se nyt elokuvissa käynti vai elokuvissakäynti?

Molemmat ovat oikein, mutta käyttötarkoitus ratkaisee kumpaa kannattaa käyttää. Esim. suomalaisten elokuvissakäynti on vähentynyt / elokuvissa käynti on hauskaa ajanvietettä.

Näppärä tarkistussivu:
http://www2.lingsoft.fi/cgi-bin/finspell?word=file

 

[Hemingway]

Molemmat ovat oikein, mutta käyttötarkoitus ratkaisee kumpaa kannattaa käyttää. Esim. suomalaisten elokuvissakäynti on vähentynyt / elokuvissa käynti on hauskaa ajanvietettä.

Näppärä tarkistussivu:
http://www2.lingsoft.fi/cgi-bin/finspell?word=file

Mikäs sääntö tuohon pätee? Ei tuo logiikka avaudu.

 

[Bast]

Mikäs sääntö tuohon pätee? Ei tuo logiikka avaudu.

Olin ehkä hiukan epämääräinen. Käsittääkseni ei ole mitään sääntöä. Molemmat ovat oikein.

 

[Uleåborgir]

Mikäs sääntö tuohon pätee? Ei tuo logiikka avaudu.

Tuohon ei päde oikeastaan mikään sääntö, lähinnä kyse on lievästä merkityserosta.

Elokuvissa käynti on selkeä ja konkreettinen asia. Elokuvissakäynti taas on käsitteenä laajempi ja abstraktimpi.

 

[Hemingway]

Tuohon ei päde oikeastaan mikään sääntö, lähinnä kyse on lievästä merkityserosta.

Elokuvissa käynti on selkeä ja konkreettinen asia. Elokuvissakäynti taas on käsitteenä laajempi ja abstraktimpi.

Merkitysero minullekin tuli mieleen. Vähän samaan sarjaan kuuluvat olemassa olo ja olemassaolo. Ensimmäinen on kai oikein, mutta itse kirjoitan sen usein mieluummin yhteen, koska käytän sitä viittaamaan kokonaisuuteen. Erikseen kirjoitettuna sen merkitys on mielestäni rajatumpi. Yhteen kirjoitettuna se saa filosofisemman vivahteen.

 

[Miguel]

Tämän päivän Hesarissa Irma Stenbäck kirjoittaa kolumnissaan kulttuurisivulla C1:

Juuri ilmestyneen Kirjailija (3/2007) -lehden kansikuvatytöiksi olisi voitu valita ehkä muitakin kuin kirjailija-toimittaja Tuula-Liina Varis ja presidentti Tarja Halonen, mutta lehden luettuaan Tomi Kontion näppäämä potretti tuntuukin tosi veikeältä.

Eli kun Tomi Kontion näppäämä potretti on lukenut lehden, potretti tuntuu tosi veikeältä?

Uskomattoman surkeaa lauseenvastikkeen käyttöä. Ei ihme, jos tavalliset kansalaiset eivät osaa, jos eivät Hesarin kirjoittajatkaan osaa.

 

[Väsyneet Kädet]

Onkos näihin erisnimien käyttöön kadunnimissä mitään tolkkua saatavissa? Onko se etunimi sukunimi katu/tie vai etunimi sukunimikatu? Hesassa on esim. Aleksis Kiven katu ja Tampereella Aleksis Kivenkatu.

 

[Trenchtown]

Onkos näihin erisnimien käyttöön kadunnimissä mitään tolkkua saatavissa?

Maalaisjärjellä ajateltuna Aleksis Kiven Katu on ainut oikea vaihtoehto. Aleksis Kivenkatu ei tarkoita mun mielestä mitään, ellei sitten jonkun sukunimi sattuisi olemaan Kivenkatu.

Esimerkiksi, jos sinun mukaasi nimettäisiin katu, niin olisihan se toki Väsyneiden Käsien Katu ennemmin kuin Väsyneiden Käsienkatu?

 

[Väsyneet Kädet]

Maalaisjärjellä ajateltuna Aleksis Kiven Katu on ainut oikea vaihtoehto. Aleksis Kivenkatu ei tarkoita mun mielestä mitään, ellei sitten jonkun sukunimi sattuisi olemaan Kivenkatu.

Esimerkiksi, jos sinun mukaasi nimettäisiin katu, niin olisihan se toki Väsyneiden Käsien Katu ennemmin kuin Väsyneiden Käsienkatu?

Siinäpä onkin epäkohta, joka tulisi korjata pikimmiten. Mulle katu, prkl.

Niinhän sitä aattelisi, että tuo olisi se fiksu malli. Mutta kun noita sukunimikatujakin näkee. Mutta onhan tuosta ollut puhetta aiemminkin, ettei aina oo ihan putkeen mennyt noiden nimien kanssa..

 

[Jyrla]

Kielipoliisit-ketjussa kun ollaan, niin tänään pisti silmään taas jossain ketjussa sana JOUKKOE. Siis voi helvetti! Jos ihmisen äidinkieli on suomi, niin mistä kummasta tuollaisen sanahirviön on voinut keksiä, jos tarkoittaa joukkuetta?

Hattrick-nimisestä nettijalkapallomanagerointipelistä tuttu termi.

Juontaa länsinaapureiden (ruotsalaislähtöinen peli) tavasta kirjoittaa sana Suomi muodossa Soumi vaikka aiheesta on huomautettu lukuisia kertoja.

Sanaryhmän toinen sana taisi olla Ruotsi -> Routsi, jota seurasivat mm. mainitsemasi joukkue -> joukkoe sekä puolustaja -> pulustaja.

Näistä Routsi oli aktiivista palautetta ja joukkoe sekä pulustaja ikäviä lieveilmiöitä.

Näitä lienee muitakin...

Itsekkään en kyseisten termien suuri ihailija ole, mutta olen oppinut sietämään niitä pakon edessä.

 

[Kaivanto]

Elokuvissa käynti on selkeä ja konkreettinen asia. Elokuvissakäynti taas on käsitteenä laajempi ja abstraktimpi.

Mun korvassani elokuvissa käynti viittaa toimintaan ja elokuvissakäynti ilmiöön. Samaa asiaa tarkoittanemme.

Nykyään muuten suositellaan lyhentämään konkreettinen -> konkreetti saman mallin mukaan, kuin abstraktisesta on tullut abstrakti.

 

[Kaivanto]

Onkos näihin erisnimien käyttöön kadunnimissä mitään tolkkua saatavissa? Onko se etunimi sukunimi katu/tie vai etunimi sukunimikatu? Hesassa on esim. Aleksis Kiven katu ja Tampereella Aleksis Kivenkatu.

Ei Tampereella ole Aleksis Kivenkatua vaan Aleksis Kiven katu. Joskus 90-luvun taidettiin roplata sääntöjä tai suosituksia niin, että esim. Kalevanpuistotiestä ja vastaavista rakenteista tuli tai suositeltiin tulevan Kalevan puistotie -mallin mukaisia. Olisiko tässä yhteydessä johonkin dokumenttiin tullut virheellinen Aleksis Kivenkatu, jossa ei suinkaan ole samanlaisesta rakenteesta kyse.

 

[tuuski]

Puolustuksen koko on puhuttanut lähiaikoina HIFK-osiossa:

Junnuja ja Mikki Hiirejä!

Kovasen voisi pitää joukkueessa, jos pakistossa ei olisi muita mikkihiirejä.

HIFK on kyllä surkea nippu mikkihiirejä,

Siis mitä vittua? Mistä tuollainen monikkomuoto sikiää?

Minun korvani mukaan se menisi näin:
Hiiri -> hiiriä
Mikki -> Mikkejä
Mikki Hiiri -> Mikki Hiiriä
mikkihiiri -> mikkihiiriä

vai hä?

 

[tuuski]

Mikkihiiristä brändiin. Nythän näkee käytettävän kaikenlaisia sekasikiöitä, joissa suomen ja englannin kielen sanat sekoitetaan ja parhaimmassa tapauksessa otetaan viinat mukaan.

Suomen kielellä siis brändi äällä ja englanniksi brand. Ja brandy on se juoma.

Eli joko ”brändin mukainen” tai ”brand:n mukainen”, eikö? Vai onko oikein kirjoittaa ”brandin mukainen” tai ”…kun puhutaan brandista niin…”?


Pieni, mutta häiritsevä juttu palstalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Brand
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brändi
[FONT=&quot]http://fi.wikipedia.org/wiki/Brandy[/FONT]

 

[Lawless]

Brändi ja brandi ovat molemmat käsittääkseni hyväksyttyjä muotoja suomen kielessä. Tosin luulisin, että ainakin nykyään useammin ko. sana kirjoitetaan ihan ä-kirjaimella.

 

[Dougie KillMore]

Brändistä puheen ollen, JA:n toimittaja kirjoittaa artikkelinsa otsikossa, että
Kimmo Kuhdalle maistuu paikallismatsit...

 

[seeyou@jäähalli]

Toisaalta välillä voidaan olla Raumalla tai Porissa, joka wanhan sanonnan mukaisesti vastaa sitä, että ollaanko kusella vai kusessa...

Samoin voidaan asua Vantaalla ja uida Vantaassa (jos joku haluaa tehdä sitä). Onko Suomessa muita kaupunkeja, joiden nimestä voidaan käyttää (kieliopillisesti oikein) sekä sisä- että ulkopaikallissijamuotoja, merkityksen muuttuessa?

 

[Jyty]

Onko Suomessa muita kaupunkeja, joiden nimestä voidaan käyttää (kieliopillisesti oikein) sekä sisä- että ulkopaikallissijamuotoja, merkityksen muuttuessa?

Lahdessa tai lahdella ovat kaksi eri asiaa. Tosin tässä kohtaa pitää muistaa tuo seikka, että vain toinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Siinä mielessä vastaus ei ole aukoton esittämääsi kysymykseen.

 

[Museoesine]

Samoin voidaan asua Vantaalla ja uida Vantaassa (jos joku haluaa tehdä sitä). Onko Suomessa muita kaupunkeja, joiden nimestä voidaan käyttää (kieliopillisesti oikein) sekä sisä- että ulkopaikallissijamuotoja, merkityksen muuttuessa?

Saarijärvellä (kaupunki) tai Saarijärvessä (järvi) ovat molemmat oikein. Jos muut kunnat kuin kaupungit kelpaavat niin myös Keitele taipuu sekä Keiteleellä (kunta) että Keiteleessä (järvi).

 

[finnjewel]

Saarijärvellä (kaupunki) tai Saarijärvessä (järvi) ovat molemmat oikein. Jos muut kunnat kuin kaupungit kelpaavat niin myös Keitele taipuu sekä Keiteleellä (kunta) että Keiteleessä (järvi).

Kuulemma Pieksämäen asukkaat asuvat omasta mielestään Pieksämäessä, mutta muu Suomi uskoo heidän asuvan Pieksämäellä.

 

[DAF]

Jos halutaan puhtaimmillaan esimerkki, jossa ei ole edes merkityseroa, se on kunta nimeltä Kontiolahti. Kontiolahdella ja Kontiolahdessa ovat molemmat oikeita muotoja eivätkä sisällä mitään vesialue/kunta-erottelua, vaan tarkoittavat samaa.

 

[Jyty]

Vielä eilen illalla tuli näitä nimiä mietittyä, ja mieleen tuli myöskin sellaiset parit, joissa kaupungin nimi on myöskin sukunimi. Silloinhan se muuttaa tarkoitusta, kun sijamuotoa vaihdetaan. Esimerkkeinä olkoon tässä Joensuu ja Lahti.

 

[Pataprinsessa]

Kuulemma Pieksämäen asukkaat asuvat omasta mielestään Pieksämäessä, mutta muu Suomi uskoo heidän asuvan Pieksämäellä.

Eikös Karviaan päde sama? Tai ainakin itse (jos nyt joskus menisin), niin menisin Karvialle. Mutta Karviassa on kai karvialaisten mieleen?

 

[Dante]

Apua

Nyt on sellainen tenkapå-tilanne päällä. Tuleeko tähän pilkkua?
"Huoneistossa toimivan yrittäjän mukaan pintavetona kulkevassa käyttövesijohdossa oleva liitoskappale on aiemmin tihuttanut vettä lattialle."
Minusta ei tule, mutta vaimo väittää toista. Tämän ketjun totuus olkoot meidänkin totuutemme.