Erilainen markkinointi taktiikka. Haalitaan katsomoon koko läntiseltä Uudeltamaalta katsojia ei pelkästään Espoo, Helsinki. Pääkaupunkiseutu on täynnä muualta muuttaneita, heillä varmasti on oma joukkue jota tulla katsomaan. Hinnoitteluun järkevyyttä, esim. alakatsomon 20€ yläkatsomot 15€ fanit 10€ ja sitten erilaisia paketteja. Nyt noussutta yhtenäisyyttä on pystyttävä hyödyntämään markkinoinnissa ja yhteistyökumppaneiden hankinnassa.
Pitkä lainaus mutta täyttä asiaa. Vaikka Bluesilla on loistavat fanit mikä on huomattu nyt mm. tuosta #bluesinpuolesta -tempauksesta se väkimäärä + satunnaiskatsojat eivät riitä edes nollatulokseen saati velkojen lyhentämiseen.
Itse katson kuuluvani kohderyhmään eli läntisellä Uudellamaalla asuviin ja Jokerien KHL-siirron jälkeen liigassa ei ole enää suosikkijoukkuetta voisin muutaman pelin käydä katsomassakin. Mutta... Blues taistelee varsinkin noiden yksittäislipun ostajien kohdalla ihmisten vapaa-ajasta missä on muutenkin tarjontaa jo ihan koti-illasta ja Ruutu+ -peleistä lähtien ja tämänsyksyinen joukkue ei ole houkutellut katsomoon.
Se, että väkeä saadaan katsomoon vaatii jo siellä käyvien fanien yhteisöllisyyden lisäksi joko a) IFK:n kaltaisen isältä pojalle -perinteen johon on vielä pitkä matka, b) 90-luvun Jokerien tapaisen menestysputken jossa huonona puolena on välittömästi menestyksen loputtua katoavat gloryhunterit tai c) joku muu, mikä? Ja Bluesin kohdalla ainakin toistaiseksi realistisin on vaihtoehto c.
Koska en ole aktiivinen joukkueen seuraaja mietin ketä Blues-pelaajia tunnen edes nimeltä. Tuli mieleen vain yksi: Urho Vaakanainen. Ja tässä on avain siihen millä ainakin minut ja moni muu saadaan käymään 5-10 kertaa kaudessa hallilla (eikä tiedä vaikka siitä tulisi tapa). Teillä on täysin ylivoimainen juniorimylly mikä on ollut aikaisempina vuosina liigassa käyttämättä ja esim. Jokerit pelasti konkurssilta Selänne-Säilynoja-Strömberg ja muut 70-luvun alun junnut minkä Hjalliskin on myöntänyt. Ja parikymmentä vuotta myöhemmin tuotiin esille Pulkkista, Teräväistä ja kumppaneita.
Teillä on tälläkin hetkellä junnuissa pelaajia joista voi olla melko varma että pelaavat muutaman vuoden päästä jossain ihan muualla kuin Liigassa. Ja näitä kavereita tullaan katsomaan vaikka peleissä tulisi muutamalla maalilla turpaan - kunhan pääsevät oikeasti pelaamaan vahvuuksillaan eikä nelosketjussa hajavaihtoja. Eli taisteleva Blues jossa oman juniorituotannon timantit pääsevät loistamaan ja ainakin kokeilemaan siipiään.
Ja ennen kuin kukaan ehtii sanomaan että "kun ne tähtäävät yliopistosarjoihin": siinä vaiheessa kun Bluesissa on helpompi tehdä läpimurto isossa roolissa Liigaan kuin muualla myös superlupauksia tulee junioreihin vielä enemmän kuin nyt. Siellä on käsittääkseni Pulkkinen, Nenonen & muut tehneet melko hyvää duunia sen eteen että opiskelu ja pelaaminen voidaan yhdistää ihan optimaalisella tavalla.
Liiga-Bluesin taivalta en ole seurannut läheskään niin tarkkaan kuin junioripuolen ja on ihmetyttänyt miksi nämä kaksi organisaatiota ovat täysin erillään. Kun mietitään minkä verran Blues Juniors-, EPS- ja EKS-perheissä on väkeä niistä vain 10% katsomossa tietäisi kauden aikana euromääräisesti kuusinumeroista lisää lipunmyyntiin. Puhumattakaan siitä että tuolla junioripuolella on melko monta vaikutusvaltaista isää ja äitiä jotka pystyisivät kanavoimaan sponsorieuroja yhtenäisempään Bluesiin.