Tätä ajatusta haluaisin haastaa että mikä on se fakta, että alkoholi olisi jokin ongelma? Kulut ovat luokkaa 1,4 miljardia, mutta ihmiset saavat siitä hyvinvointia eli nautintoa. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2011 käytettiin alkoholiin rahaa 4,6 miljardia. Tämä on siis vain käytetty raha ja jotta saataisiin oikea ymmärrys hyvinvoinnin määrästä pitäisi myös tarkastella kuluttajaylijäämää. THL ei tietenkään ole tätä tutkinut, miksi suhtautua asiaan kliinisesti? Oma arvio on kuluttajaylijäämä voi olla yli tuplat tuosta 4,6 miljardista hyödyistä. Puhutaan varmasti yli kymmenen miljardien hyödyistä suhteessa 1,4 miljardin kustannuksiin, joka on siis luokkaa 5 promillea BKT:sta. Missä on siis ongelma?
Siis mitä tarkoitat? Alkoholihaittojen suorat kustannukset vuositasolla ovat 4,5 -7 miljardia. Lisäksi on suurempi määrä välillisiä kustannuksia. THL ei tällä hetkellä julkaise välillisten kustannusten arviota, koska on jo vaikeaa arvottaa hintaa vaikkapa alholin takia katkenneille työurille. Lisäksi on vaikeaa laskea niitä kustannuksia, joita alkoholistien ympäristö kokee, vaikkapa alkoholistien lapsien kautta tulevina kuluina. THL arvio aikaisemmin, että välilliset kulut ovat ainakin 14- 14,5 miljardia vuodessa. (Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan alkoholin takia menetetään laskennallisesti vuosittain 3900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa). Luku on roimasti alakanttiin, sillä se sisältää vain työurien merkityksen BKT:lle. Toistaiseksi on vaikeaa arvoida kuinka paljon vähemmällä esim. poliisi, pelastuslaitos ja sosiaalitoimi pääsisivät ilman alkoholin aiheuttamia hälytyksiä jne jne, mutta suurista summista on kyse, eikä THL tällä hetkellä pysty esittämään minkäänlaista arviota sen suuruudesta.
On huomattavaa, että vaikka julkisuudessa yleensä annetaan virheellisesti haittojen haarukaksi 4,5 -14,5 miljardia, niin todellisuudessa luku on vähintään 4,5 + 14,5 miljardia ja todellisuudessa enemmän. Eli suorat haitat ovat 4,5 - 7 mijardia ja välilliset ovat jonkun verran enemmän kuin 14,5 miljardia (joka on ainoastaan arvio ennen aikojaan katkenneiden työurien vaikutuksesta BKT:n). Välillisistä kustannuksista iso osa ei siis näy budjetissa kuluina vaan ne jäävät pois tuloista, mm. kun työurat katkeavat tai eivät ala ollenkaan.
Summaa voi verrata siihen, että valtio otti velkaa vuonna 2014 n.7,5 miljardia. Mikäli haittavaikutuksista päästäisiin, niin Suomen ei tarvisi ottaa ollenkaan velkaa, ja pystyisi päinvastoin vähentämään velkaa samalla summalla kuin mitä nyt on jouduttu ottamaan.
Surullisinta koko kohussa lienee se, että ainakin THL:n Ruotsin kokemusten perusteella tekemien arvioiden mukaan Keskustan malli olisi ollut oikean suuntainen ja todennäköisesti laskisi haittojen aiheuttamia kustannuksia. Tämän sensaatiohakuisen uutisoinnin seurauksena saa kuitenkin epäillä asian etenemistä. Se on hirvittävä sääli, sillä oli jo aikakin että joku kiinnittää huomiota periaatteessa täysin turhaan miljardiluokan menoerään.