Kun nyt Kepu-ketjussa ollaan, niin jatketaan vielä pari riviä maataloudesta, kun jengi vetää kuitenkin yhtäsuuruusmerkit näiden käsitteiden välille.
Ihmettelin vuosikymmenestä toiseen sitä, kuinka erikoisia pieleenoletuksia suomalaisilla on maataloudesta. On siinä ollut myös politikoinnista alkunsa saanutta vastakkainasettelua ja monenlaista propagandaa seassa, niin puolesta kuin vastaan.
Maajussi-rakkausrealityn luomat mielikuvat nyt ovat omanlaistaan höpsöttelyä, kun emäntäehdokkaan kanssa rapsutellaan vähän kasvimaata ja vaihdetaan mullat kukkapenkkiin, ja kyllä maalla on niin mukavaa. Paljon myrkyllisempää touhua on tuotantotukien rinnastaminen sosiaalitukiin, ja kuvitelma siitä, että tuet ovat jotakin helppoa extrarahaa, jota jussit saavat jotenkin ”tienestiensä päälle”. Vaan kun nuo ilmaista rahaa -tyyppiset tukiaispuheet yhdistää mielessään morsiansarjan rentoon puuhasteluun, niin hommasta saa erikoisen kuvan. Varmaan joku ajattelee että onpas hulppeaa menoa, jos kaverilla on pari varttimiljoonan traktoria ja muut kunnon vermeet, tukiaisia tulee tilille kymenä, on aikaa etsiä TV-ohjelmasta morsiamia, ja työtkin ovat enimmäkseen sipulien käsin istutusta ja heinän kasvun ihastelua mukava mimmi käsipuolessa. No, aika harva ehkä ihan tällä tavalla maatalouden kokee, mutta ei tosiaan pidä ihmetellä, jos monella on hivenen eksoottisia käsityksiä 2020-luvun maataloudesta. Rintamäkeläisiä ei kai ja onneksi enää pyöri missään, jengi menisi aivan sekaisin.