Jes, me ollaan sankareita kaikki! Huominen vapaaksi ja nyt Hotelli Vantaaseen, minä tarjoan!
No joo, jos tosissaan ollaan, niin tärkeintä tänään oli klassisesti tulos, ei tapa millä se saatiin. Mitään kaunista kiekkoa tosin tuskin kukaan odottikaan Tikkurilan kapeassa askissa nähtävänkään ja vielä näin alkukaudesta. KooKoo oli periaatteessa kuskin paikalla ensimmäisen erän alkupuolisko lukuunottamatta, mutta kieltämättä hienosti Vantaan junnarit jaksoivat puurtaa lopussa kavennuksen ja lähellä oli tasoituskin. KooKoo pelasi periaatteessa järkevää peliä kolmannessa erässä 3-1-johdossa, mutta lopussa meinasi käydä kylmät. Rämö oli nollannut hyvin Jukuri-ottelun synkät otteet ja pelasi pisteet KooKoolle ottamalla varsinkin lopussa monta todella tärkeää lähitorjuntaa maskin takaa. Vaasaan tiedoksi vielä, että alakulmista.
Uusista hankinnoista Salosta en edes oikein noteerannut ja näytti jääneen yleensäkin aika vähälle peliajalle (13 minuuttia). Vaikuttaa nimenomaan projektilta tämä ukko, näin yhden pelin kattavan otannan perusteella. Loppikaan ei mitenkään häikäissyt, mutta toi muutaman kerran kiekon komeasti alueelle ylivoimalla ja otti lopussa pari tärkeää aloitusvoittoa.
Lippojoki-Kiprusoff-pari otti tänään kaksi maalia omiin, tosin varsinkaan jälkimmäisestä, maskin takaa tulleesta pommista, nyt ei voida ukkoja paljon syyttää, mutta toisaalta ottelun hienoin yksilösuoritus ja käännekohta tuli myös nimenomaan Liparilta. Jäätävä kiekon kuoletus ilmasta lohipaitojen rännipurkuun ylivoimalla tähän ja päälle spin-o-ramat viivalla, vettä korvasta, öljylannetta, älärähreshinnettä you name it. Tästä katkosta käynnistyi KooKoon 3-1-johtomaaliin huipentunut ylivoimapyöritys, jonka päätteeksi Tuomisto iski nälkäisesti Tuohinaaman kadottaman kiekon eturessuun. Se oli sitä liigatasoa, shaatana.
Muista janttereista pitää nostaa esiin toki Aatu Hämäläinen jo tehojensa takia. Toisaalta Adolfin pelissä allekirjoittanutta häiritsee hieman se, että jannu jää todella mielellään roikkumaan keskialueelle odottamaan mahdollisia läpiajoja. Noh, tänään yksi sellainen nähtiin, mutta pitkässä juoksussa tuo kuormittaa muuta kentällistä melko paljon.
Niin ja Nickerson. Tehot 0+2, +2 ja 4x2min, nimi tuli ainakin kirjureille tutuksi. Kieltämättä noista Mattin jäähyistä vain Veistolan neppaus poikittaisella kumoon, kun oli lähennellyt Rämöä, ja pelikellon jo viillettyä ilmaa tullut napakka suora (jos olisi osunut, niin Nukku-Matti olisi kyläillyt) olivat selviä, mutta sitten esim. estämisjäähyssä pääsyy oli numero #50 ja nimi selässä. Kokonaisuudessaan Matt keskittyi pelaamiseen ja hoiti asialliset hommat erittäin hyvin. JuuJuu myös peluutti ex-porilaista fiksusti (16 minuuttia), joten jalka ei näyttänyt erityisesti painavan. Jos mies on jo nyt tässä kunnossa, niin mitä on luvassa keväällä.
Otteluketjussa mainittua Vantaan Tuomiston(?) saama toimihenkilön pelirangaistus taisi juontaa juurensa pelikellon toiminnasta eli koutsi olisi halunnut sitä käännettävän taaksepäin ajasta 19.59. Tai näin ainakin itse tilanteen tulkitsin.
Ei peli edelleenkään valmista ollut ja varsinkin hyökkäyspäästä puuttui edelleen se tappamisen meininki ja suoraviivaisuus, mutta kuten sanottua, niin tänään tärkeintä oli kauden avausvoitto, ei miten se hankittiin. Ehkä se apina nyt hyppäsi olalta ja jäi Tiksiin.