Voihan tuo olla hyvinkin mahdollista, listasin nyt tuohon tuon barbarossa kuvion faktista tietoa siitä, että suomi oli kaikkea muuta kuin passiivinen ajopuu ennen jatkosodan (venäläistä) alkua.
Esim. Professori Ylikangas on sitä mieltä, että Suomi päätti jo Talvisodan aikana, että uusi ottelu Saksan tuella tullaan aloittamaan.
Sinällään oli juridisesti järkevää odotella Neuvostoliiton aloittavan sotatoimet. Pian Neuvostoliitto näin toimikin ja seurauksena Suomi ei sitten aloittanut Jatkosotaa, vaikka kommunistit joskus näin yrittävätkin vääristellä.
Ketkä ja missä? ihan suorat lainaukset tai viittauksetkin riittävät.Oltiinpa palauttamisesta mitä mieltä tahansa, sitä en voi käsittää, että jotkut ovat kieltämässä keskustelua aiheesta.
Ketkä ja missä? ihan suorat lainaukset tai viittauksetkin riittävät.
Jos amerikkalaiskoneet alkaisivat pommittamaan Suomea Virosta käsin ja vastaisimme pommittamalla vaikka Tallinnaa, niin olemmeko me aloittaneet sodan Viroa vastaan? Se, että saksalaiset pommittivat Neuvostoliittoa myös Suomesta käsin, ei tee meistä viatonta sivusta katsojaa. Me olimme mukana sodan aloittamisessa, vaikka antikommunistit koittavat muuta väittää =)
Ei Karjalan viemiselle kukaan koskaan ole pystynyt ensimmäistäkään järkiperustetta esittämään. En rehellisesti usko meidän sitä lähitulevaisuusessa takaisin saavan, mutta rajat ovat täällä siirtyneet niin usein, että tuskinpa tuo oli viimeinen kerta.
Kiitos, lähdenkin tästä juhlistamaan voittoani useammalla pulloa kuohuvaa! Ei vaan, kyllä tällaisesta asiasta saa ja pitää saada keskustella, ei tämä nyt sentään mikään Nato-kysymys ole (hehe).Okei, voitit, ei ole suoranaisesti varmaan ainakaan kukaan palstakeskustelija _kieltänyt_ keskustelemasta.
Siis toisinsanottuna Suomi ajoi Suomen etua, Neuvostoliitto ajoi Neuvostoliiton etua, Saksa ajoi Saksan etua, USA ajoi USA:n, Ruotsi ajoi Ruotsin etua, Norja ajoi Norjan etua, Ranska ajoi Ranskan etua ja Englanti ajoi Englannin etua ja kukin teki sitä rationaalisesti omista tavoitteistaan ja sen hetkisistä tilanteessa parhaan kykynsä ja tietojensa mukaan.Kannattaa tutustua myös sen ajan ulkopoliittisiin tilanteisiin. Neuvostoliitto ensinnäkin itse ajoi Suomen Saksan helmoihin. Saksalaisten oleskelun ja läpikulun salliminen oli ainoa tapa estää Suomen miehitys NL:n toimesta. Neuvostoliittohan jatkoi uhkailuaan myös talvisodan jälkeen, jolloin Suomen armeija ei olisi millään kestänyt hyökkäystä. Oli saatava tasapainotekijä, ja Ranskan jäädessä Saksan miehittämäksi, Brittien voimat menivät saarensa puolustamiseen. Yhdysvallat oli vetäytynyt mantereelleen ja katsoi ettei liity konfliktiin Euroopassa millään tavalla. Neuvostoliitolle tarjoutui siis ihanteellinen tilaisuus toimia Suomen suhteen kenenkään estämättä. (Ranska ja Englantihan olivat jossain vaiheessa Talvisodan jälkeen ilmapiirin kiristyessä ilmoittaneet etteivät katsele sivusta Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen. Tällä kertaa välittämättä Ruotsin tai Norjan kannasta läpikulkukysymyksessä.)
Tämä siis sillä ehdolla, että sotaa pidetään toisinaan järkevänä toimintana. Jos sotaa ei pidetä järkiperäisenä toimintana missään tapauksessa, voidaan kyseenalaistaa loputon joukko tapahtumia ihmiskunnan historiassa. Myös sellaisia jotka koskettavat maatamme ja joissa emme ole missään nimessä olleet sivustakatsojia.
vlad.
Siis toisinsanottuna Suomi ajoi Suomen etua, Neuvostoliitto ajoi Neuvostoliiton etua, Saksa ajoi Saksan etua, USA ajoi USA:n, Ruotsi ajoi Ruotsin etua, Norja ajoi Norjan etua, Ranska ajoi Ranskan etua ja Englanti ajoi Englannin etua ja kukin teki sitä rationaalisesti omista tavoitteistaan ja sen hetkisistä tilanteessa parhaan kykynsä ja tietojensa mukaan.
Mielestäni sota on kuitenkin vain keino päämäärän toteuttamiseen. Ei sota ole syy esim. Karjalan valtaamiseen, vaan se keino jolla tavoite saavutettiin. Olet toki oikeassa, että Stalinille varmasti Suomen valtaaminen oli erittäin järkevää. Ei sen järkevyys siitä minulle kuitenkaan oikeudenmukaista tee.
Joo, onhan se selvä, että rauha piti saada. Silti totuus on, että Neuvostoliitto oli jo siirtänyt ison osan joukoistaan kilpajuoksuun Berliiniä kohti. Varmasti rintama olisi kestänyt vielä muutaman viikon. Meinaan nyt ei testattu ollenkaan Neuvostoliiton halua saavuttaa nopea rauha. Olihan se varmasti heidänkin halunsa Berliinin takia. Neuvotteluissa olisi mielestäni voitu vähän testata tätä halua ja mahdollisesti saada paremmat ehdot. Mutta jälkiviisasteluahan tämä toki on.
Fakta on että vääryydellä ne Karjalan ja muut alueet veivät. Venäjällä toki on varaa olla piittaamatta tilanteesta, ja Suomella ei kai ole varaa piitata tilanteesta. Itse en kyllä usko ryssään ikinä pystyväni ns. tavallisesti suhtautumaan, vaikka antaisivat Karjalan takaisin pikaisestikin. Tämä siitäkin huolimatta, että olen tutustunut kohtuullisen moneen heikäläiseen (mieheen ja naiseen) ja havainnut heidät yksilönä mainioiksi tyypeiksi. Oman suvun ja suomalaisten menetykset sekä yleinen oikeuden taju eivät vain anna periksi. Ei voi mitään.
Finaalinen syy on Venäjän ehtyvissä kaasu- ja öljyvaroissa, eli maan talouden tilanteessa, joka vaatisi satojen miljardien länsi-investointeja ja varsinkin tietotaitoa ja organisaatiokulttuurin vientiponnisteluja modernisoituakseen. Joka tapauksessa Suomen ja Venäjän on kehitettävä suhteitaan sekä multilateraalisesti että tilanteen tullen bilateraalisesti.
Joku innokas on alkanut kannattamaan äänestystä Sortavalan liittämisestä Suomeen.
Itse en kyllä huolisi Sortavalaa takaisin venäläisen väestön kanssa, vaikka sukuni juuri tämän kaupungin ympäristöstä lähtöisin onkin. Alue sinällään kelpaisi, mutta nyky asukkaitta en kaipaisi.
- Jo nyt epätoivoisesti ja hyvin pitkälti epärationaalisesti Suomi yrittää pitää koko luonnollisesti harvaan asuttua maata asuttuna aluesubventioin. Entäs jos nykyiseen pinta-alaan lisätään vielä yksi valtava alue?
Sinälläänhän Karjala-kysymyksessä ei ole kysymys rationaalisuudesta vaan oikeuden tapahtumisesta. Karjalan nykyasukkaat ovat toki samalla tavalla Stalinin virheiden uhreja, ja kysymys heille annettavasta kompensaatiosta muuton takia on vaikea.
Sinälläänhän Karjala-kysymyksessä ei ole kysymys rationaalisuudesta vaan oikeuden tapahtumisesta. Karjalan nykyasukkaat ovat toki samalla tavalla Stalinin virheiden uhreja, ja kysymys heille annettavasta kompensaatiosta muuton takia on vaikea. Jos kompensaatioon mentäisiin, olettaisin Venäjän olevan Neuvostoliiton seuraajana vastuullinen asian oikaisemisesta koituviin yksilöiden esittämiin korvausvaatimuksiin nähden.
Niin, tunteille jos antaa vallan niin helposti todelliset seikat jäävät näkemättä, ei kohditettu sinuun, vaan moniin Karjalaa takaisin hamuaviin. He eivät ajattele mahdollisia maahanmuuttajia - joista huomattava osa jo siinä isässä, että työllistyminen Suomessa liki mahdotonta ts. kuormittavat sosiaalitoimea, suurelta osin heikkokuntoista infraa, saastuneita maa- ja vesialueita (Laatokan pohjoisosat) etc.
vlad.