Tämä HIFK:n touhuhan on ollut hyvin pitkään sellaista yhden tai maksimissaan kahden kauden projektia. Touhussa ei ole ollut minkäänlaista jatkuvuutta, eli kun on vaihdettu valmentajaa, niin on otettu täysin erityylinen valmentaja, kuin edellinen ja myös pelaajahankinnat ovat olleet liiaksi menestystä nyt & heti typpisiä. Tämä Kari Jalosen jatko on tässä suhteessä loistava juttu. Täytyy vain toivoa, että myös Jalosen jatkaja sitten aikanaa, olisi jatkumoa nykyiselle valmennustyylille, eli ajan hermoilla oleva pelityyli ja valmentajan ura nousussa.
Ei joukkuetta voi rakentaa niin, kuin IFK:ta on rakennettu vuosikausia, jos halutaan pitkäkestoista menestystä. Mestaruuksien voittaminen vaatii vakavasti otettavan joukkueen ja menestymistä useamman kauden ajan. Tosin Kekäläläinen onnistui rajuilla muutoksilla nostamaan HIFK:n mestariksi kahdessa vuodessa, mutta se olikin hyvin poikkeuksellista, mutta onhan Keklukin vähän eri hommissa nykyään.
Kekäläisen kauden jälkeen voidaan sanoa, että IFK on ollut kaksi kertaa varteenotettava mestarikandidaatti, eli Aravirran ensimmäisellä kaudella ja Aravirran toisella, eli lock-out kaudella. Ensimmäisellä näistä pelillisillä perusteilla ja jälkimmäisellä puhtaasti materiaalin puolesta. Kaikkein raskain ja huonoin tapa yrittää rakentaa mestarijoukkue on juurikin se, että satsataan esim. kolmen kauden aikana yhteen kauteen kunnolla pelaajamateriaaliin. Tällä tavalla kerätään sille joukkueelle ja organisaatiolle paineita menestyä juuri silloin. Lisäksi on niin monta asiaa, jotka voivat mennä juuri sillä yhdellä kaudella pieleen. HIFK:n kohdalla tämä joku on ollut monesti maalivahtipeli ja yhdellä kaudella Tuomo Ruudun loukkaantuminen.
HIFK:tahan on puuttunut tämä toinen vaihtoehto kokonaan, eli lähes poikkeuksetta olisi TOP 4 joukkue kaikilla mittareilla. Silloin menestystä tulee tasaisin väliajoin väkisinkin. Kärpät on 2000-luvulla onnistunut tässä. HPK oli pitkään se pronssijoukkue, mutta menestyi tasaisesti pitkässä projektissaan, kunnes sitten vihdoin napsahti. Tappara voitti viimeisimmän Suomen mestaruutensa niin, että suurimmat satsaukset ja odotukset olivat edelliskauteen ja se mestaruus tuli sitten vähän jälkijunassa. HIFK:n tyyli on ollut se, että kun kausi on päättynyt, niin ei olla tiedetty ensi kauden valmentajaa eikä ykkös-/kakkosketjuja.
Jalosen & Nybondaksen tulon jälkeen tähän on tullut muutos. Tiedetään valmentaja ensi kaudeksi ja luulisin, että pakiston avainpaikat sekä 1-2 ketjut ovat ehkä 1-2 pelaajaa vaille paketissa. Lisäksi luulisin, että ensi kauden hankinnatkin on jo kotimaisten pelaajian osalta pitkälti kartoitettu. HIFK:lla ei ole mitään pakkoa voittaa mestaruutta juuri tällä kaudella, koska projekti jatkuu. Toki mestaruuteen on mahdollisuudet ja vähintään semifinaaleihin on mentävä, mutta näkisin IFK:n vielä varteenotettavampana mestarikandidaattina ensi kaudella. Mestaruus tällä kaudella ja ensi kaudella IFK:ta ei pidättelisi mikään. Granlund tulee dominoimaan liigaa ensi kaudella ja hänen ympärilleen tullaan rakentamaan liigan pelottavin ykkösketju. Oikeastaan ainoa uhkakuva IFK:n menestykselle tällä ja tulevalla kaudella on maalivahtipeli. IFK tarvitsee liigan TOP 3 maalivahdin, joka jatkaisi useamman kauden.