Joo kuha syö todella hyvin. Olen ihan rantakalliolta iltaisin jigaillut menemään. Pakkasessa aika hyvin täytettä, eikä yhtään alamittaista ole sattunut kohdalle. Isoin noussut on 3 kiloinen.Kuhan syönti on parasta miesmuistiin! Olen nyt hinkannut samaa kohtaa erään luodon ja saaren välissä n. 9m syvän päällä joka ilta ja lähes jokainen kala on yli 50cm. Eilen tärähti sitten vielä 65cm ja 2,5kg kuha, josta olin rajun taistelun vuoksi varma, että on hauki. Vesi 25C ja paras ottiaika 22-23. Ja kaikki osumat samaan valko-keltaiseen syvänne-Jesseen.
Onneksi loma vasta alkoi. Parin viikon päästä pääsee vielä viikoksi käsivarteen jalokalojen perään!
Ihan mielenkiinnosta kysyisin sitä, että miltä syvyydeltä jigailet? Onko kallioranta ns. äkkisyvä? Itse olen uistelumiehiä, mutta olen nyt todennut sen, että kuhat tuntuvat olevan pikkuisen eri paikoissa kuin edellisinä vuosina. Varmasti tuo älyttömän lämmin vesi on tuohon syynä.Joo kuha syö todella hyvin. Olen ihan rantakalliolta iltaisin jigaillut menemään. Pakkasessa aika hyvin täytettä, eikä yhtään alamittaista ole sattunut kohdalle. Isoin noussut on 3 kiloinen.
Yllättävän pinnasta osa kaloista iskenyt. Olen kyllä pyrkinyt kalastelemaan paikoilla, joissa on virtauksia ja paljon saaliskalaa kuhille.Ihan mielenkiinnosta kysyisin sitä, että miltä syvyydeltä jigailet? Onko kallioranta ns. äkkisyvä? Itse olen uistelumiehiä, mutta olen nyt todennut sen, että kuhat tuntuvat olevan pikkuisen eri paikoissa kuin edellisinä vuosina. Varmasti tuo älyttömän lämmin vesi on tuohon syynä.
Heh. Ei taida laskea kuhan eikä ahvenenkaan ihan helposti. Ainakaan paljoa. Nyt lomilla kun someen laitoin ensimmäisiä saaliskuvia niin toinen kommentti taisi jo koskea ahvenen kilohintaa.Milloinhan kuhan hinta laskee vastaamaan saalismääriä? Ihan tämmöinen sivujuonne vaan…
…Yhen kerran oikeastaan olen vetänyt kuhaa pari viikkoa sitten ja ihan hupsunahan ne söivät. Huomenna tulee kummityttö yöksi ja ollaan kahdelleen niin pyysi päästä kalaan kun ei ole kuulema koskaan saanut kalaa ja äitipuoli oli suosittanut että kannattaa lähteä meikän kanssa niin se ongelma ratkeaa. Ja niin siinä myös käy…
Tuohon alempaan lainaukseen. Tervettä itseluottamusta on hyvä olla, mutta jos jotain on oppinut niin kalastuksessa ja metsästyksessä ei kannata saaliilla etukäteen hehkuttaa, tai myydä sitä eteenpäin, vaikka lähes ammattilainen taidatkin olla :)
Kyllä joka ukolla joskus menee munat pataan.Tottahan tuo on, mutta eihän se vaan ole mahdollista että yhtään kalaa ei saisi. Jos ei saa vetämällä niin saa heittämällä, jos ei saa heitämällä niin saa ongella, jos ei saa ongella niin saa pohjaongella. Kalatta jääminen tutussa vedessä on silkka mahdottomuus, ellei saaliskalana ole tavoitteena vaikka taimen tai järvilohi.
Mutta jos ja kun tavoite on vaan saada kala, eli tässä tapauksessa kuha, hauki tai ahven niin ei voi jäädä ilman kalaa.
Tuosta muuten pitää poimia myymistä koskeva kohta niin en ole koskaan myynyt yhtään kalaa. Tulen siitä iloiseksi kun saan viedä kaloja ihmisille jotka eivät niitä itse saa tai eivät esimerkiksi kykene vesille.
Vaikka en myy niitä niitä niin olen tainnut saada vastineeksi, kylmäsavustettuna kaloja takaisin, suklaata, kahvia, juustomaitoa, hirven lihoja, kukkakaalia, konjakkia, viiniä yms. En koskaan ota vastaan mitään kun vien kaloja mutta aina nuo muistavat iskeä takaisin paikan tullen ja jos joku kotivovelle tuo kahvipaketin niin en minä siitä ilkeä kieltäytyä, vaikka todellakin ilon saan siitä että saan kalastaa ja se ihminen ilahtuu kenelle kalaa milloinkin vien.
Kyllä joka ukolla joskus menee munat pataan.
Kerran olen käynyt. Minusta aika tympeä ja lyhyt "koski". Kyllähän tuolla kalaa on, säynettä ja taimenta ainakin. Tankkiautosta riippuen myös kirjoa. Paljon mieluisampi paikka ainakin itselleni on lähistöllä sijaitseva Pyhäkoski. Näillä vedenlämmöillä ei tosin tuonne kannata mennä taimenen poikia kiusaamaan.Miekankoski Mäntyharjulla, onko täällä minkälaisia kokemuksia kalapaikasta? Onko virvelillä mitään saumaa saada kalaa?
Kerran olen käynyt. Minusta aika tympeä ja lyhyt "koski". Kyllähän tuolla kalaa on, säynettä ja taimenta ainakin. Tankkiautosta riippuen myös kirjoa. Paljon mieluisampi paikka ainakin itselleni on lähistöllä sijaitseva Pyhäkoski. Näillä vedenlämmöillä ei tosin tuonne kannata mennä taimenen poikia kiusaamaan.
Täytyypi pistää kesäkoekeittiö käyntiin, jahka pääsee taas pöndelle. Sorvat, joita onkipaikoilta tulee on aika järjestään jotain 300-500g painoisia ja rehevyydestään huolimatta järvi on kyllä varsin kirkasvetinen ja verrattain syvä, joten tummavetisten "mutalampien" makuongelmia ei pitäisi olla. Tai ainakaan särjissä ja lanhoissa ei ole ollut sivumakua. Täytyy pistää sorvat ronskilla kädellä fileiksi ja ajaa joko kalapullamassaksi tai sitten hauduttaa mausteöljyssä muutama tunti uunissa, joka aika hyvin pehmentää ainakin särjen ruodot.
Tuota ”huuhtelua” on tullut harrastettua itsetehdyssä sumpussa, eli olen laittanut kalat saunan päädyssä olevaan isoon vesisaaviin, johon olen porannut yläosaan reiät ylivuotavalle vedelle ja saavin toisessa reunassa olevasta reiästä pumppaan järvestä tai kaivosta pienellä teholla tuoretta vettä. Siellä kun antaa kalojen uiskennella päivän tai pari, niin saa kalat ”suihkunraikkaana” ja tuoreena pataan. En tiedä nyt, onko tuosta suurta iloa sinänsä, mutta penskoista on ollut hauska käydä pällistelemässä saavissa olevia kaloja.Kaikki särkikalat ovat ihan hyvänmakuista ruokakalaa, kunhan muistaa vanhan saaristolaisen kalastajan ei ehkä niin eettisen vinkin. Pidä särkikalat pohjasta irti olevassa sumpussa paastolla muutama päivä. Mudan maku katoaa myös savipohjaisesta paikasta kalastetuista kavereista n. viikossa.
Tänä vuonna on särkikaloista tullut syötyä katiskoihin löytäneitä lahnoja ja suutareita. Suutari on lahnaa rasvaisempana kaverina yksi parhaista pönttökaloista.
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula
Tämä äärimmäisen uhanalainen kala joita ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan osui valitettavasti talviverkkoomme Saimaan Pihlajavedellä maaliskuussa 2017. Painoa oli muistaakseni 5 kg.
Upea kohtaaminen kuitenkin. Pitkään ehti Saimaalla vaeltaa ja ties kuinka monta kertaa ui mökkimme ohitse. Kuva ohessa.
Lisääntyykö tuo muuten vieläkään missään muualla luonnonvaraisena alkuperäiskantana kuin Kuolimolla?Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula
Tämä äärimmäisen uhanalainen kala joita ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan osui valitettavasti talviverkkoomme Saimaan Pihlajavedellä maaliskuussa 2017. Painoa oli muistaakseni 5 kg.
Upea kohtaaminen kuitenkin. Pitkään ehti Saimaalla vaeltaa ja ties kuinka monta kertaa ui mökkimme ohitse. Kuva ohessa.
Itse olen jonkun verran käyttänyt painoja uistelussa. Yleensä on tullut käytettyä ihan perus päärynäpainoja kokoluokassa 25-50 g.En nyt tiedä miten tuo on "upea" kohtaaminen kun kyseessä on tosiaan äärimmäisen uhanalainen kala saimaan vesistössä. Jokainen yksilö on erittäin tärkeä kun perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin ohut ja varsinkin noinkin iso nieriä on todella, todella arvokas yksilö. Sääli, että jäi verkkoon. Kala on upea. Kysymykseen niin en ole saanut ikinä enkä tiedä olenko edes koskaan nähnyt mitään nieriää.
Mites arvon palstalaiset käyttää vetouistelussa noita painoja? Ylipäätään olisi kiva saada vähän vinkkiä, että minne syvyyteen vaaput menevät minkälaisilla painoilla ja kuinka paljon on hyvä jättää vaapun ja painon väliin siimaa? Itse nyt jättänyt sen reilun pari metriä ja ihan ok toiminut, mutta itselleni painojen kanssa kikkailu on niin uutta etten tiedä oikein ollenkaan, että missä syvyydessä uistimeni milloinkin menevät.
Esim. jos uistimen normi uintisyvyys tietyllä vauhdilla on noin pari metriä ja laittaa noin parin metrin päähän uistimesta vaikka 45 g painon ja vetää samaa nopeutta niin kuinka paljon tuollaisessa skenaariossa uintisyvyyttä tulee lisää?
Tuohon viimeiseen kohtaa arviosin, että uistin ui tuolla 45 g painolla about 3,5 metrin syvyydessä. Toki tuossa myös vaikuttaa, puhutaanko vaapusta vai lusikasta.
Ei lisäänny, eli tämä saamani yksilö oli ns. suuri yksinäinen.Lisääntyykö tuo muuten vieläkään missään muualla luonnonvaraisena alkuperäiskantana kuin Kuolimolla?
Hep!Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän?
Täältä varmaan löytyy meikeläistä parempia tietäjiä näihin painoasioihin. Omat empiiriset tutkimukset olen tehnyt mökkijärvellä. Omalla mökkijärvellä on sellainen noin 5 metriä syvä salmi, joka on keskikesällä itselle tuottanut eniten kalaa ja siinä olen käyttänyt noin 2,5 metrissä uivia vaappuja ja jotain about 35-40 g painoja. Ikinä ei ole uistimet pohjaan jääneet ja hervemmin mitään roskaakaan on uistimissa. Nämä on kuitenkin vähän vaikeita arvioitavia tällein ruudun takaa, kun tuohon vaikuttaa siiman pituus, vauhti ja painon etäisyys siimasta. Tuollainen 15 grammaa = 0,75-1 metri lisää syvyyttä voi varmaan olla aika hyvä nyrkkisääntö.Vaapusta on kyse ja kiitoksia vastauksesta. Saanut vähän molempaa infoo, että uistimen normaaliin uintisyvyyteen lisättäisiin uintisyvyyttä noin metri aina 10-15 grammaa kohti. Eli, jos vaappu ui normaalisti kahden metrin syvyydessä ja painoa lisätään esim. 45 g niin se olisi 2 + noin 3 metriä, mutta noin se ei siis olisi vaan kun painoja laitetaan siimaan niin se on sitten vain se paino mikä merkitsee uintisyvyyden kanssa?
Vielä kiinnostaisi myös tietää, jos joku osaa vastata, että miten jalokalojen kanssa painot toimivat? Näin keskikesällä ei tietenkään ajankohtainen kysymys, mutta hyvähän tuostakin olisi tietää, jos joskus kohdekalana olisikin taimen. Häiritseekö paino, jos se on parin metrin päässä vaapusta?