Kalamiehiä?

[Siren]

Toinen kysymys haukipullien valmistamisesta. Kaikissa ohjeissa puhutaan vaan, että tarvitaan niin ja niin paljon jauhettua ruodotonta haukifilettä. Löytyykö jostain ohjetta, että miten tuota ruodotonta filettä saadaan aikaiseksi?

Koitas tuolta: http://www.suomenhaukiseura.com/hauki/ruokana/perkaus.html
ja jos pullia teet niin heitä ihmeessä ohje, mikäli kasassa pysyvät. Muutamat viimekerrat pullissa epäonnistuneet ja lokakuussa olisi keikka taas tiedossa.

 

[AnaMasa]

Koitas tuolta: http://www.suomenhaukiseura.com/hauki/ruokana/perkaus.html

Tuossa onkin hyviä vinkkejä, kitoos! Ensi kerran kuulen, että kannattaa välttää lihan kosketusta liman kanssa. Muutenkin tein viimeksi näköjään kaiken väärinperin. Ilmankos olikin niin hankalaa.

ja jos pullia teet niin heitä ihmeessä ohje, mikäli kasassa pysyvät.

Ensi vkloppuna seuraava yritys. Se mitä noita ohjeita googlettelin, niin munan määrä näyttäisi vaihtelevan eri ohjeissa. Yhdestä ohjesta puuttui muna kokonaan ja toiseen tuli jopa neljä munaa samaan määrään lihaa. Munasta se varmaan on kiinni. Työkaveri on sanonut tehneensä useinkin haukipullia. Pitää kysäistä miten ja millä ohjeella on onnistunut. Joissain ohjeissa pullat kypsennetään keittämällä, mutta siihen en ala. Uuniin ne pitää saada.

Tuolta löytyi vielä houkutteleva haukipihvien ohje.

 

[L4E]

ja jos pullia teet niin heitä ihmeessä ohje, mikäli kasassa pysyvät. Muutamat viimekerrat pullissa epäonnistuneet ja lokakuussa olisi keikka taas tiedossa.

500g haukifilettä
5 valkuaista
4 dl kuohukermaa
mausteita maun mukaan(suola, muskottipähkinä, valkopippuri)

Haukifilee kuutioiksi ja maustetaan suolalla, muskottipähkinällä ja valkopippurilla. Homma jääkaappiin ainakin vartiksi(15-30 min).

Haukikuutiot monitoimikoneessa hienoksia ja sen jälkeen valkuaiset yksitellen sekaan kun edellinen on hyvin sekoittunut. Lopuksi lisätään kerma pienissä erissä. Sitten massa ainakin tunniksi jääkaappiin.

Massasta muotoillaan isolla lusikalla sopivat pyörykät välillä lusikkaa kylmään veteen kastaen. Pyörykät laitetaan n.80 asteiseen veteen n. 10 minuutiksi, joka on maustettu suolalla. Sitten pullat uuniin 160 asteeseen n. viideksi minuutiksi niin ylimääräinen vesi haihtuu pois.

Halutessa voi vielä tämän jälkeen pullat kuorruttaa juustolla kovemmassa lämmössä.

Niin ja ei kait mikään estä tekemään tuota kypsennystä veden sijaan uunissa, kun tuossa yllä olevassa postauksessa ei haluttu keitellä.

Lisätty: Itse en ole ainakaan niin kovin tarkka noiden ruotojen suhteen, kun kerran monitoimikone pistää ne silpuksi. Tuo haukipyöryköiden ohje oli muuten mukaelma jonkun Pariisilaisen ravintolan ohjeesta :), jonka nimeä en nyt just muista. Alkuperäisessä oli mukana muistaakseni kastiketta ja jotain "herkkusienihöystöä" laitettuna samaan vuokaan.

 

[moby]

Tuolta löytyi vielä houkutteleva haukipihvien ohje.

Eiköhän tuosta kakusta pullatkin synny. Kuulostaa muuten todella hyvältä ohjeelta.

 

[Doaner]

Eiköhän se ole kalareissun paikka huomenna. Luvassa vapaapäivä ja auringonpaistetta!

 

[kamik]

Eiköhän se ole kalareissun paikka huomenna. Luvassa vapaapäivä ja auringonpaistetta!

No nousiko saalista?

Kävin tänään kolme-neljä tuntia vetouistelemassa ja nakkelemassa uistinta hauet mielessä. Ilma oli melko tyyni ja pilvinen, mutta aivan jäätävän kylmää järvellä oli. Lämpötila oli noin 6 astetta ja vesi mielestäni pari astetta kylmempää, en mitannut. Saaliiksi sain kolme haukea, joista isoin oli n. puolitoista kiloinen. Vedosta ei napannut yksikään, vaan kuusamon professor ahvenvärissä heitettynä oli tänään päivän kingi. Samalla uistimella tuli kaikki kalat. Kohta paistinpannulle kalat paistumaan ja sitten maistamaan haukea.

 

[Vanha Len]

Haukifileet vuokaan voin, suolan ja tillin kera. Vuoka leivinuuniin ja muutaman tunnin kuluttua pois. Suorastaan sulaa suussa eikä ruodoista ole enää tietoakaan. Lisukkeeksi perunaa ja ruisleipää. Yksinkertaista ja helvetin hyvää.

 

[Doaner]

No nousiko saalista?

Viitisen luupäätä sieltä nousi. Kokohaarukka oli valitettavasti sitä "pieni-vielä pienempi" luokkaa. Ihmeen huono syönti oli. Seurailijoita ja tärppejä tuli pitkälti yli kymmenen, mutta niitähän ei lasketa.

Mutta ei se mitään. Enpä olisi sille päivälle parempaa tekemistä keksinyt.

Vielä tekisi mieli lähteä merelle kokeilemaan onneaan. Alkaa noitten tuppien nostelu pidemmän päälle tuntua aika turhauttavalta, vaikka kyllähän ahti aina silloin tällöin hemmottelee meikäläistäkin kunnon jötkäleillä. "Kymppikerhoon" tekisi kyllä mieli (tässäkin harrastuksessa ;) ja se ei valitettavasti tule tuolla järvellä onnistumaan.

 

[Schwalbe]

Marliineja kalastamaan

Tuossa päivänä muutamana on edessä lähtö Meksikoon San Jose del Caboon Tyynenmeren rannalle marliineja kalastamaan. Luvassa on "pienimuotoinen" kilpailu, jossa vetouistellaan lähinnä kai mustamarliineja, joinain välipäivinä on ohjelmassa myös mm. tonnikalan pyytämistä.

Onko kellään palstalaisella kokemusta kyseisestä toiminnasta? En ole oikein löytänyt kunnollista suomenkielistä sivustoa tai kirjaa, jossa aihetta käsiteltäisiin kattavasti. Oikeastaan kaikki tieto kyseisestä toiminnasta olisi tervetullutta, hommassa on käsittääkseni aikamoisia eroja riippuen siitä, kalastetaanko tuolla puolella palloa vaiko Australiassa.

Tuo Cabo lienee niitä isoimpia kalastuskaupunkeja tuolla suunnalla. Myös kaikki k.o. kaupungin meininkiin liittyvä tieto olisi todella tervetullutta. Kuten saattaa jo arvata, niin itse en todellakaan ole mikään varsinainen kalamies. Sattui vaan niin hyvä kohta lähteä tuonne, että pitihän se käyttää hyväksi...

 

[Andi]

a) Miten ja mitä lajia kalastat?

Uistimella hauki, ahven pääasiassa. Verkoilla muikku, siika.

b) Ennätyskalasi/saaliisi?

Pari kevättä takaperin toukokuun loppupuolella tarttui virveliin 1,150 kg:n ahven. Pituutta tälle körmylle oli kertynyt 42cm. Muksuna isäukon siivellä verkkoon oli tarttunut 6,5 kilon matikka. Tästä ei enempää muistikuvia ole kuin että veneessä pelkäsin helvetisti tätä nuljaskaa.

c) Mitä mieltä verkkokalastuksesta?

Nautin suunnattomasti. Varsinkin tähän vuodenaikaan kun muikun kuteminen lähestyy.

d) Mitä mieltä catch&release -kalastuksesta?

Riippuu aina tilanteesta. Mutta itse kalastan syödäkseni.

e) Erikoisin saaliisi?

Ehkä tuo edellämainittu made oli juuri sitä.

 

[Dustwallow]

a) Miten ja mitä lajia kalastat?
Virvelillä ja ongella. Mitä sitten sattuukaan pyydykseen tarttumaan, haukea lähinnä.

b) Ennätyskalasi/saaliisi?
Viime viikonloppuna 8,95 kilon hauki tirskautti krokotiiliin kiinni, ja tulipa (verrattain) pienen nahistelun jälkeen ylöskin. Kaiken kaikkiaan omituisin kalareissu millä itse olen mukana ollut. Itse kun en ole hirveästi ennen tätä syksyä kalastelua harrastellut, niin oli vielä viime perjantaina ennätyshauki luokkaa mitätön 2 kilon sintti (tosin pilkkiongella), mutta eipä siinä tullut kauaa perjantai ehtoopäivällä heiteltyä, kun jo veneessä lötkötti 3,6 (sen hetkinen) ennätyshauki. Siitä sitten innostuneena jatkoin vieheen nakkelua, ja about 30 minuuttia edellisestä (tähän mahtui vielä väliin lukuisia n. 2kilon haukia) tirskautti kiinni sitten tosiaan tuo 50 grammaa vajaa 9 kiloinen. Varsin omituinen kalastusreissuhan tuo oli. Pikkuveli sai vielä seuraavana päivänä omaa ennätystänsä petrattua niinikään pariinkin eri otteeseen, ensin 4,4 kilonen tuli ylös ja muutaman minuutin päästä varsin komea 6,7 kilon hauki. Laskeskeltiin, että olisi "melko" mukavan päivätilin tuosta saanut jos olisi kaikki hauet perannut ja myynyt kauppiaalle, vaikka sellaisella 10€uronkin kilohinnalla (pyytävät vissiin 17€ kilo?), noin 100 kiloa sitä haukea tuli siinä parin päivän aikana kiskottua (perattuna ehkä 80kg).

Ei kyllä itsekään helposti uskoisi tuota tarinaa todeksi, jos en olisi itse kokenut. Syksyn aikaisemmilla 5-6 kalareissulla ei saatu saaliiksi edes yhtä ainutta 3 kiloista, ja vain muutamia 1,5-2 kilon sinttejä. Ikimuistoinen kalareissu kaiken kaikkiaan

c) Mitä mieltä verkkokalastuksesta?
Itse en harrasta, mutta mikäs siinä.

d) Mitä mieltä catch&release -kalastuksesta?
Meillä on periaatteena ollut, että se otetaan mitä itse syödään, eli muutama kilo. Loput päästetään kasvamaan, ja niinhän sen pitääkin olla.

e) Erikoisin saaliisi?
Ehkäpä se on sitten tuo parin kilon hauki, joka tuli siis pilkkiongella. Jokainen pilkkionkimista harrastanut voi varmasti kuvitella, ettei ollut mikään helppo homma kiskoa sitä lötköä sieltä 15*15 reiästä ylös. Hyvä kun mahtui.

 

[Hartiapankki]

8,95 kilon hauki

Tästä tulikin mieleen sellainen kysymys, että minkäkokoisia haukia saadaan vuosittain vähiten saaliiksi?

 

[E]

Tästä tulikin mieleen sellainen kysymys, että minkäkokoisia haukia saadaan vuosittain vähiten saaliiksi?

Veikkaisin 9,9 kilon kaloja =)

Itselläni on tuo hauki kyllä sellainen kummajainen, kun vain yksi 5 kilon rajan rikkonut on veneeseen noussut. Samoin kuhaa en ole kahteen kiloon saanut venytettyä millään - pienempiä on todella paljon.

Mikäköhän olisi pienin palstalaisten aktiivivälinein onkima/kalastama kala? Onko minun noin kolmen sentin kymmenpiikki edes lähellä?

 

[V-man]

Laskeskeltiin, että olisi "melko" mukavan päivätilin tuosta saanut jos olisi kaikki hauet perannut ja myynyt kauppiaalle, vaikka sellaisella 10€uronkin kilohinnalla (pyytävät vissiin 17€ kilo?), noin 100 kiloa sitä haukea tuli siinä parin päivän aikana kiskottua (perattuna ehkä 80kg).

Hauki 2 kertaa kalliimpaa kuin lohi? En kyllä hauen kilohintaa tiedä, mutta en kyllä siitä mauttomasta moskasta enempää kuin 2e/kilo suostuisi maksamaan ja ilomielin myisin aina kaikki saamani hauet eurolla kilo jos ei tarvitsisi itse fileroida.

edit: Tuossa jotain osviittaa kilohinnoista:

"Ammattikalastajien pyytämien kalojen tuottajahinnat olivat vuonna 2001 enimmäkseen nousussa. Eniten nousi ahvenen kilohinta, 0,96 eurosta 1,16 euroon, ja siian kilohinta 2,92 eurosta 3,32 euroon. Kuhan kilohinta nousi 3,16 eurosta 3,45 euroon ja mateen kilohinta 1,63 eurosta 1,80 euroon. Hauen keskihinta 1,21 euro/kg oli lähes sama kuin edellisvuonna. Lohen keskimääräinen kilohinta laski 3,46 eurosta 3,30 euroon. Muikun kilohinta laski merialueella 1,40 eurosta 1,27 euroon ja sisävesialueella 1,59 eurosta 1,54 euroon."

lähde: http://www.rktl.fi/tiedotteet/kirjolohen_tuottajahinta_laski.html

 

[Doaner]

Mikäköhän olisi pienin palstalaisten aktiivivälinein onkima/kalastama kala? Onko minun noin kolmen sentin kymmenpiikki edes lähellä?

Tässä on allekirjoittaneen pienin virvelihauki. On tuo hauki aikamoinen peto. Kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen, mutta hauen koko selviää kyllä paremmin kuin hyvin.

 

[E]

Tässä on allekirjoittaneen pienin virvelihauki. On tuo hauki aikamoinen peto. Kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen, mutta hauen koko selviää kyllä paremmin kuin hyvin.

Nuo minihauet on kyllä tietyllä tapaa jopa todella söpöjä. Helsingissä on muutama salainen spotti, joista hauen saa lähes joka heitolla, mutta 20cm pituinen kala alkaa olla ehdotonta maksimikokoa - ilmeisesti erittäin kitukasvuista kantaa ovat. Tuo on ehkä kuitenkin vielä pienempi kuin mitä olen itse noita käynyt kiusaamassa. Eräässä purossa saattoi vielä hieman pienempi hauki olla näkökentässä, kun kävimme juurikin kymmenpiikkien kalastusta harjoittelemassa, mutta emme viitsineet sitä alkaa kiusaamaankaan, kun ei kärpäsentoukka sille kelvannut.

Haukifilee on ainakin Espoossa isommissa marketeissa 7-10 euroa kilo tiskillä ja kyllähän hauestakin saa todella hyvää, jos vaan osaa laittaa. Toisaalta itse en ole koskaan haukea kaupasta ostanut - toisaalta todella vähän muutakaan kalaa on ostaa tarvinnut, lähinnä menee juuri punalihaiseen ja hyvän tarjouksen kanssa ajoitettuna.

 

[Dustwallow]

...

Aivan aivan. Ilmeisesti pitäis olla vieläpä perattua sekä "suhteellisen" hyvin valmistettuakin, että kehtais 10€/kilo pyytää. :hymiö:

Oikein valmistettu hauki on btw. parempaa kuin lohi. Tämä toki vain oma mielipiteeni (luultavasti minority sellainen).

 

[King Harvest]

Hauki: Jalokala

Tästä tulikin mieleen sellainen kysymys, että minkäkokoisia haukia saadaan vuosittain vähiten saaliiksi?

Tämähän menee toki painon mukaan täysin käsi kädessä, eli mitä isompi, sen harvinaisempi.

Tuossa oli yllä puhetta myös hauesta, tuosta joidenkin kalamiesten inhokista.

Haukea ei arvosteta eikä tulla koskaan arvostamaankaan, koska se kuulemma syö arvokaloja ja on muutenkin ylimpänä vesien nokkimisjärjestyksessä. Ja on vielä limainen ja luultavasti kussut jonkun aamumuroihinkin.

Hauen ruokailutottumuksista on kuitenkin täysin päinvastaisia tuloksia, sillä hauki syö ennemminkin juuri niitä roskakaloja joka taas parantaa näiden ns. jalokalojen elinolosuhteita. Ja mitä sitten vaikka syökin istutettuja pullakaloja, kyseessä on vain luonnon valinta. Hauki on vain niin ylivoimainen peto. Tokihan haukivihan ymmärtää, sillä siitä ns. varmasta voittajasta ei vain kuulu pitää suomalaisessa kulttuurissa.

Henkilökohtaisesti hauki on hyvin arvostettu saalis minulle, ja olenkin ottanut käyttöön alamitan lisäksi ylämitan hauen kalastuksessa. Tämä varmistaa suurten haukien geenien siirron uuteen sukupolveen ja nämä emäkalat myös tuottavat paljon enemmän mätiä kuin pienemmät hauet. Muutenkin otan kaloja ylös vain silloin kun ne menevät ruoaksi eli hyvin harvoin. Suosittelen tätä käytäntöä lämpimästi muillekin ja muidenkin kalojen kohdalla.

 

[E]

Haukea ei arvosteta eikä tulla koskaan arvostamaankaan, koska se kuulemma syö arvokaloja ja on muutenkin ylimpänä vesien nokkimisjärjestyksessä. Ja on vielä limainen ja luultavasti kussut jonkun aamumuroihinkin.

Hauen ruokailutottumuksista on kuitenkin täysin päinvastaisia tuloksia, sillä hauki syö ennemminkin juuri niitä roskakaloja joka taas parantaa näiden ns. jalokalojen elinolosuhteita. Ja mitä sitten vaikka syökin istutettuja pullakaloja, kyseessä on vain luonnon valinta.

Tuo riippuu aivan täysin vesistöstä. Varsinkin joissa hauet syövät todella paljon lohien ja taimenien jokipoikasia. Eräs tuttu sanoi peranneensa Pitkäkoskesta (Vantaanjoessa) saamansa noin kolmikiloisen hauen ja vatsassa oli 8kpl luontaisesti lisääntyneen taimenen nollikkaita. Tämän vuoksi itse mielelläni kalastaisin haukea pois juuri näistä joista ja puroista, joissa vielä esimerkiksi taimen lisääntyy luonnollisesti (näitä puroja ei paljoa ole). Merellä taas ravintoa on niin paljon, että ei ole merkitystä - varsinkin luonnollisesti lisääntyneiden jalokalojen poikasia kun meressä ei oikeastaan ole yhtään. Suuremmat hauet taitavat meressä kesäaikana saalistaa pääosin vielä silakkaa ja järvissä muikkua, merkitys on entistä pienempi.

 

[ilman sukkia]

Kalan perkaus on suurin ongelma ja ennakkoluulo. Haukea jos tarjoaa ihmisille kokonaisena niin ihme on jos kelpaa. 2min vaivalla kun vetää fileet irti niin kelpaa heti, ovat jopa valmiita maksamaan jotain. Yksinkertainen ja nopeahko toimitus jolla hauki muuttuu hauesta ruuanlaittoon sopivaksi siistiin muotoon, limattomaksi. Kalansyömisen nautinto tukehtuu ruotoihin jos niitä pitää syljeskellä pois.

Kaupassa kalat jäävät kyllä tiskiin, satunnaista punalihaista lukuunottamatta. Kyllä itse kalastettu tuore hauki pakasteseit hakkaa viisnolla uunikalana.

 

[kamik]

Tuo riippuu aivan täysin vesistöstä. Varsinkin joissa hauet syövät todella paljon lohien ja taimenien jokipoikasia. Eräs tuttu sanoi peranneensa Pitkäkoskesta (Vantaanjoessa) saamansa noin kolmikiloisen hauen ja vatsassa oli 8kpl luontaisesti lisääntyneen taimenen nollikkaita. Tämän vuoksi itse mielelläni kalastaisin haukea pois juuri näistä joista ja puroista, joissa vielä esimerkiksi taimen lisääntyy luonnollisesti (näitä puroja ei paljoa ole).

Saman havainnon olen tehnyt useilla lapin joilla. Jos ja kun sieltä hauen saa, niin mahasta löytyy pääsääntöisesti pientä harjusta ja taimenta. Itse asiassa taitaa tuolla kairoilla olla niin päin, ettei hauen vatsasta löydy juuri muuta kuin jalokalaa. Eihän siellä tosin juurikaan esiinny lahnaa, särkeä tai vastaavaa roskaa kuin isoimmissa suvannoissa. Nuo lapin jokien koskipaikkojen hauet ovat melko hyviä ruokakalana, toisin kuin maan keskiosien pikkujärvien sukulaisensa. Niitä ei viitsi useinkaan syödä heikon maun takia. Ja jos hauen taimen- tai lohijoelta saan, niin nirri siltä lähtee joka tapauksessa söin sitä tai en. Yleensä syön kalan "kostoksi".

 

[King Harvest]

Tuo riippuu aivan täysin vesistöstä. Varsinkin joissa hauet syövät todella paljon lohien ja taimenien jokipoikasia. Eräs tuttu sanoi peranneensa Pitkäkoskesta (Vantaanjoessa) saamansa noin kolmikiloisen hauen ja vatsassa oli 8kpl luontaisesti lisääntyneen taimenen nollikkaita. Tämän vuoksi itse mielelläni kalastaisin haukea pois juuri näistä joista ja puroista, joissa vielä esimerkiksi taimen lisääntyy luonnollisesti (näitä puroja ei paljoa ole).

Onhan tuossa toki ideaa, mutta tuo hauen 'kuninkuus' luonnon syömäportaan ylimpänä on vain luonnollista, miksi sitä pitäisi mennä häiritsemään?

Itsekin arvostan hyvin paljon myös lohensukuisia kaloja, mutta jos toinen syö toisen, keitä me ihmiset olemme sitä muuttamaan. Emmekä siihen myöskään pysty.

 

[E]

Onhan tuossa toki ideaa, mutta tuo hauen 'kuninkuus' luonnon syömäportaan ylimpänä on vain luonnollista, miksi sitä pitäisi mennä häiritsemään?

Ehkä meidän pitäisi syömäportaassa ylimpänä syödä myös porrasta alempana olevia haukia enemmän... hauki ei kuitenkaan ruokakalaksi monille enää kelpaa. Asioissa on aina paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat johonkin muuhun. Noin mustavalkoisena kärjistetysti kaikki luonnonsuojelu olisi "luonnon häiritsemistä". Kuitenkin lohikalojen kantojen pieneneminen on suurelta osin ihmisen aiheuttamaa (esimerkiksi jokia patoamalla).

Ymmärrän kyllä pointtisi, ei siinä mitään. Kuitenkin esimerkiksi Vantaanjoen taimenkanta on vielä niin arka, että mielelläni antaisin sille mahdollisuudet toipua vaikka hauen kustannuksella, kanta on kuitenkin ollut joskus ennen joen patoamista vahva ja lähes kokonaan ihmisen tuhoama - alkuperäinen lohikantahan on jo käytännössä tuhottu ja Vantaaseen nousevat lohet ovat muistaakseni pääosin Nevan ja Ingarskilanjoen lohen istutuskantaa.

 

[Henry Blavatsky]

Ehkä meidän pitäisi syömäportaassa ylimpänä syödä myös porrasta alempana olevia haukia enemmän... hauki ei kuitenkaan ruokakalaksi monille enää kelpaa. Asioissa on aina paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat johonkin muuhun. Noin mustavalkoisena kärjistetysti kaikki luonnonsuojelu olisi "luonnon häiritsemistä". Kuitenkin lohikalojen kantojen pieneneminen on suurelta osin ihmisen aiheuttamaa (esimerkiksi jokia patoamalla).

Ymmärrän kyllä pointtisi, ei siinä mitään. Kuitenkin esimerkiksi Vantaanjoen taimenkanta on vielä niin arka, että mielelläni antaisin sille mahdollisuudet toipua vaikka hauen kustannuksella, kanta on kuitenkin ollut joskus ennen joen patoamista vahva ja lähes kokonaan ihmisen tuhoama - alkuperäinen lohikantahan on jo käytännössä tuhottu ja Vantaaseen nousevat lohet ovat muistaakseni pääosin Nevan ja Ingarskilanjoen lohen istutuskantaa.

Komppaan pitkälti tätä tekstiä, jossain Vantaanjoessa hauet kyllä varmasti pistävät poskeensa smoltti-istukkaita, jotka eivät luontaisesti edes omaa samanlaista itsesuojeluviettiä, kuin luonnossa syntyneet lohen/taimenen poikaset. Yleisesti ottaen en ymmärrä kalastajien tarvetta laittaa jokainen arvokalavesistöstä pyydystetty hauki puunoksalle kuivumaan ja haisemaan.

Esimerkiksi kaikilla pohjoisen parhailla suurharjusvesistöillä on yksi yhteinen tekijä: niissä on myös erittäin vahva haukikanta. Hauet pitävät siellä harjusten määrän kurissa, jolloin kanta ei pääse kääpiöitymään, vaan ravintoa riittää hengissä selvinneille yksilöille hyvin, antaen harjuksille edellytykset kasvaa ennätyskokoisiksi. Näistä vesistöistä kun hävittäisi kaikki hauet, niin harjuskanta kääpiöityisi alta aikayksikön. Hauet kun kuuluvat tärkeänä osana ekosysteemiin. Siltikin jotkut valopäät tappavat pohjoisen vesilläkin kaikki saamansa hauet, ja polkevat johonkin suonsilmäkkeeseen samalla kiroten luupäät alimpaan helvettiin.

Saalista pitäisi osata arvostaa sen verran, että jos kala tapetaan, niin se käytetään myös ravinnoksi. Hauestakin saa oikein maukasta ruokaa, kun viitsii nähdä hetken vaivaa. Koittakaapa pyörittää ruodottomat ja nahattomat fileet jauho/pippuri/yrttiseoksessa, ja sitten vaan pannulle reilun rasvan kera.. Kyllä uppoaa.

 

[Hartiapankki]

Veikkaisin 9,9 kilon kaloja =)

Oikein veikattu! Jostain kumman syystä näissä tapauksissa paino pyöristetään kernaasti kymppiin..

Esimerkiksi kaikilla pohjoisen parhailla suurharjusvesistöillä on yksi yhteinen tekijä: niissä on myös erittäin vahva haukikanta. Hauet pitävät siellä harjusten määrän kurissa, jolloin kanta ei pääse kääpiöitymään, vaan ravintoa riittää hengissä selvinneille yksilöille hyvin, antaen harjuksille edellytykset kasvaa ennätyskokoisiksi. Näistä vesistöistä kun hävittäisi kaikki hauet, niin harjuskanta kääpiöityisi alta aikayksikön. Hauet kun kuuluvat tärkeänä osana ekosysteemiin.

Tuostahan on muistaakseni oikein tutkimusperäistäkin tietoa, ja johtopäätös oli juuri tuo lainaamani kohta. Joten jos se ei aivan ylitsepääsemättömän paljon käy luonnon päälle, niin jätetään ne pitkänaamat sinne lompoloon uiskentelemaan. Sitä varmemmin sieltä löytyy myös niitä kiloharreja.