Tästäkin aiheesta puhutaan jo niin paljon monessa eri paikassa, että lienee perusteltua avata siitä ihan oma ketjunsa.
Todella, tämän kauden junnuista selvästi alle odotusten ovat jääneet mm. Vihko, Hirs... sekä Häppölä. Sen sijaan yli odotusten mielestäni ovat menestyneet Viitaluoma ja Grünn, I. Pikkarainen ja Järvinen ovat puolestaan pelanneet juuri kuten odotinkin.
Mutta mistä sitten johtuu mm. näiden ensiksi mainitun kolmen tilanne? Minä odotin Vihkosta potentiaalista maalipörssin voittajaa, Hirsosta kovaa pelinrakentajaa sekä Häbästä toista Pakaslahtea, mutta vaikuttaa siltä että juuri herrat joiden suhteen oli kovimmat odotukset, ovat "flopanneet" pahiten. Olisikohan tässä yhtäläisyyksiä?
Yksi mikä saattaa olla vaikuttava tekijä, on tämä ns. toisen kauden syndrooma. Toisiin se puree kovempaa, toisiin hiljempaa. Epäilisin sen johtuvan varsin yksinkertaisesta yhtälöstä, jonka kaikkien iloksi tuon tässä esiin. (ei kai nyt taas...)
Minussa ilmeisesti kulminoituu joku pyhän kolminaisuuden laki, sillä tässäkin tapauksessa rajaan pelaajan ominaisuudet tylysti ja karkeasti kolmeen kategoriaan:
1) Fysiikka (tähän voi sijoittaa fyysisen kunnon ja tekniset taidot)
2) Äly (tähän kategoriaan menee paineensietokyky, kokemus, peli-äly, oivallukset, jne.)
3) Into (tähän kohtaan kuuluu kaikki tunnepuolen asiat; halu pelata ja rakkaus lajia kohtaan, loppuun asti yrittäminen, jne)
Kuten ennenkin, oletetaan että jokaisessa kohdassa maksimaalinen suoritus on 100%, jolloin yhteenlaskettu maksimipotentiaali olisi 300%. Oletetaan että junnupelaajan tullessa liigaan hänen kokonaispottinsa on ehkä jossain 150-200% paikkeilla, sanotaan nyt vaikka että 180%. Prosentit eivät ole vertailukelpoisia pelaajien välillä, vaan ne edustavat pelaajien suoritustasoa "valmiin pelaajan" potentiaaliin nähden.
Se voisi jakautua vaikka näin:
1)Fysiikka 75%
2)Äly 5%
3)Into 100%
Tämän takia junnuja on hienoa katsoa tulokaskaudellaan liigassa. Täysillä mennään, fysiikka ei vielä ihan täysin miesten tasolla, älyä ei juuri yhtään, mutta intoa riittää vaikka muille jakaa.
Sitten tulee se paljon pelätty toinen kausi. Sanotaan että pelaaja harjoittelee kesän aikana hyvin, ja kokonaispotti kasvaa kokonaista 20%, eli seuraavalle kaudelle on käytössä jo yhteensä 200% resursseja. Nyt se ei enää jakaudukaan samalla tavalla, vaan tapahtuu jotain seuraavankaltaista:
1) Fysiikka 85%
2) Äly 30%
3) Into 85%
Fysiikka siis kehittyy edellisestä kaudesta, myöskin sitä Älyä tulee lisää moninkertaisesti edelliseen kautten verrattuna, mutta itse liigassa pelaaminen ei enää Innosta samalla lailla kuin ensimmäisellä kaudella. Nyt mukaan on tullut siis enemmän järkeä, vähemmän hullunkiiltoa silmissä. Pelaaja ei ole enää niin räiskyvän näkyvä kuin olisi kuvitellut edellisen kauden perusteella, mutta tasapainoisena kokonaisuutena silti kehitystä on tapahtunut. Tässä kohtaa kuitenkin helposti käy niin että tehopisteet vähenevät, johtuen ehkä siitä että jokaisen kiekon perässä ei polje ihan silmittömästi.
Sitten tulee 3. kausi, eli se missä meidän "junnut" ovat ensi kaudella. Oletetaan että kehitystä tulee edelleen 20% lisää. (pelaajan "paras" ikä on yleensä n. 27-28v., tällä kaavalla siihen 300%:iin päästään juuri tuossa iässä)
Eli nyt sitten kokonaispotti on jo 220%, ja se jakautuu ehkä seuraavasti:
1) Fysiikka 90%
2) Äly 50%
3) Into 80%
Eli Fysiikka on jälleen kehittynyt hieman, Älyä on tullut huomattavasti lisää, ja se Into on tippunut siihen 80% tuntumaan, mihin se ammattimiehellä suurinpiirtein vakiintuu. Eli pelaaja pelaa yhä enemmän taidolla kuin silmittömällä yrityksellä. Kyllähän tästä tietysti löytyy poikkeuksiakin, esim. T.Arima, luulen että käytännössä kaverin koko ura perustui silmittömään tsemppaamiseen.
Muttä tämän filosofoinnin pohjalta sanoisin että tämän kauden kehitys meidän omissa pojissa oli kyllä täysin ennakoitavissa, ja ensi kaudesta voidaan odottaa taas parempaa.
Joka tapauksessa luotto omiin on kova, tsemppiä vaan kaikille nykyisille ja tulevillekin omille pojille liigaringissä, teidän takana seistään loppuun asti.
Todella, tämän kauden junnuista selvästi alle odotusten ovat jääneet mm. Vihko, Hirs... sekä Häppölä. Sen sijaan yli odotusten mielestäni ovat menestyneet Viitaluoma ja Grünn, I. Pikkarainen ja Järvinen ovat puolestaan pelanneet juuri kuten odotinkin.
Mutta mistä sitten johtuu mm. näiden ensiksi mainitun kolmen tilanne? Minä odotin Vihkosta potentiaalista maalipörssin voittajaa, Hirsosta kovaa pelinrakentajaa sekä Häbästä toista Pakaslahtea, mutta vaikuttaa siltä että juuri herrat joiden suhteen oli kovimmat odotukset, ovat "flopanneet" pahiten. Olisikohan tässä yhtäläisyyksiä?
Yksi mikä saattaa olla vaikuttava tekijä, on tämä ns. toisen kauden syndrooma. Toisiin se puree kovempaa, toisiin hiljempaa. Epäilisin sen johtuvan varsin yksinkertaisesta yhtälöstä, jonka kaikkien iloksi tuon tässä esiin. (ei kai nyt taas...)
Minussa ilmeisesti kulminoituu joku pyhän kolminaisuuden laki, sillä tässäkin tapauksessa rajaan pelaajan ominaisuudet tylysti ja karkeasti kolmeen kategoriaan:
1) Fysiikka (tähän voi sijoittaa fyysisen kunnon ja tekniset taidot)
2) Äly (tähän kategoriaan menee paineensietokyky, kokemus, peli-äly, oivallukset, jne.)
3) Into (tähän kohtaan kuuluu kaikki tunnepuolen asiat; halu pelata ja rakkaus lajia kohtaan, loppuun asti yrittäminen, jne)
Kuten ennenkin, oletetaan että jokaisessa kohdassa maksimaalinen suoritus on 100%, jolloin yhteenlaskettu maksimipotentiaali olisi 300%. Oletetaan että junnupelaajan tullessa liigaan hänen kokonaispottinsa on ehkä jossain 150-200% paikkeilla, sanotaan nyt vaikka että 180%. Prosentit eivät ole vertailukelpoisia pelaajien välillä, vaan ne edustavat pelaajien suoritustasoa "valmiin pelaajan" potentiaaliin nähden.
Se voisi jakautua vaikka näin:
1)Fysiikka 75%
2)Äly 5%
3)Into 100%
Tämän takia junnuja on hienoa katsoa tulokaskaudellaan liigassa. Täysillä mennään, fysiikka ei vielä ihan täysin miesten tasolla, älyä ei juuri yhtään, mutta intoa riittää vaikka muille jakaa.
Sitten tulee se paljon pelätty toinen kausi. Sanotaan että pelaaja harjoittelee kesän aikana hyvin, ja kokonaispotti kasvaa kokonaista 20%, eli seuraavalle kaudelle on käytössä jo yhteensä 200% resursseja. Nyt se ei enää jakaudukaan samalla tavalla, vaan tapahtuu jotain seuraavankaltaista:
1) Fysiikka 85%
2) Äly 30%
3) Into 85%
Fysiikka siis kehittyy edellisestä kaudesta, myöskin sitä Älyä tulee lisää moninkertaisesti edelliseen kautten verrattuna, mutta itse liigassa pelaaminen ei enää Innosta samalla lailla kuin ensimmäisellä kaudella. Nyt mukaan on tullut siis enemmän järkeä, vähemmän hullunkiiltoa silmissä. Pelaaja ei ole enää niin räiskyvän näkyvä kuin olisi kuvitellut edellisen kauden perusteella, mutta tasapainoisena kokonaisuutena silti kehitystä on tapahtunut. Tässä kohtaa kuitenkin helposti käy niin että tehopisteet vähenevät, johtuen ehkä siitä että jokaisen kiekon perässä ei polje ihan silmittömästi.
Sitten tulee 3. kausi, eli se missä meidän "junnut" ovat ensi kaudella. Oletetaan että kehitystä tulee edelleen 20% lisää. (pelaajan "paras" ikä on yleensä n. 27-28v., tällä kaavalla siihen 300%:iin päästään juuri tuossa iässä)
Eli nyt sitten kokonaispotti on jo 220%, ja se jakautuu ehkä seuraavasti:
1) Fysiikka 90%
2) Äly 50%
3) Into 80%
Eli Fysiikka on jälleen kehittynyt hieman, Älyä on tullut huomattavasti lisää, ja se Into on tippunut siihen 80% tuntumaan, mihin se ammattimiehellä suurinpiirtein vakiintuu. Eli pelaaja pelaa yhä enemmän taidolla kuin silmittömällä yrityksellä. Kyllähän tästä tietysti löytyy poikkeuksiakin, esim. T.Arima, luulen että käytännössä kaverin koko ura perustui silmittömään tsemppaamiseen.
Muttä tämän filosofoinnin pohjalta sanoisin että tämän kauden kehitys meidän omissa pojissa oli kyllä täysin ennakoitavissa, ja ensi kaudesta voidaan odottaa taas parempaa.
Joka tapauksessa luotto omiin on kova, tsemppiä vaan kaikille nykyisille ja tulevillekin omille pojille liigaringissä, teidän takana seistään loppuun asti.