Vähän Pennasta sivuten, moniko menestynyt päävalmentaja on saavuttanut menestystä olemalla ns hyväjätkä?
Hyvä pointti todellakin, mutta tässä tulee toinen pointti: miten kauan suomalaisessa urheilukulttuurissa on ylipäätänsä ollut "suvaittavaa" tarkoittamasi ihmisläheinen valmennus? Eipä kovin kauan. Erkka Westerlund on hyvä esimerkki siitä, mitä sillä voidaan saada aikaan. Mitä nyt on ehkä Suomen kaikkien aikojen menestynein valmentaja, ei sen enempää..
Sitten tulee vielä toinen pointti liittyen itse ketjun aiheeseen: Pennanen ei edes ole mikään hyväjätkä, ainakaan "sanan varsinaisessa merkityksessä", jos tuolla sanalla nyt sellaista on. Pennanen tuli todella nopeasti ja pahaan paikkaan Mestis-kansan tietoisuuteen, talvella ja keväällä tapahtui asioita niin hyvässä kuin pahassa, ja siitä täällä on nyt aivan liian moni tehnyt johtopäätöksensä jotka eivät ilmeisesti heidän mielissään koskaan tule muuttumaan. Ja sitten kun vielä soppaa sekoitetaan sillä tosiasialla, että Pennasen ajatusmaailma niin pelin kuin valmentamisen osalta muuttui kesällä, osin radikaalistikin. On Pennasen onni, että viime kausi pelastettiin tuloksellisesti. Urheilua kuitenkin mitataan aina tuloksen kautta, tuli valkku sitten miten vaikeaan paikkaan hyvänsä. Tästä esimerkkinä case Elomo Turussa. Tai vaikkapa viime kevät ennen Vaasan ja Turun ihmeitä, jolloin täällä oltiin, allekirjoittanut etunenässä, vetämässä Pennasesta lopullisia johtopäätöksiä. Vaikka todellisuudessa kukaan meistä ei tiennyt ukosta paskaakaan(moni ei tiedä vieläkään, vaikka luulisi heidänkin vetävän kohta jo uudet johtopäätökset juurikin parhaan mittarin eli tuloksen perusteella). P.Sihvonen, joka täällä lynkattiin julkisesti, oli mututuntumalla ainut joka oikeasti tunsi Pennasen valmentajana ja ihmisenä.
Nyt valmentajaan liittyen, ei niinkään samaan aiheeseen, mutta mitä mieltä muut on tuosta Jukurien nyky pelityylistä?
Pelejä kyllä voitetaan se on ihan hyvä tottakai, mutta tuo Pennasen istuttama pelityyli on kyllä Piken vastaavaan verrattuna tylsää katsottavaa.
No nythän päästiin mieliaiheeseen. Ensinnäkin kysyisin tarkennuksena kun en saanut napattua, että mikä on se pääpointti joka sinusta tekee Pennasen tämän kauden pelistä tylsää verrattuna Piken kiekkoon?
Itse olen pääasiassa ollut aina siinä käsityksessä, että perus D2-katsomon jampan mielestä urheilupelissä oman suosikkijoukkueensa peliä on miellyttävää katsoa, jos se kikkailee enemmän pelivälineen kanssa kuin vastustaja. Kipurajan tässä näkisin menevän siinä, kun joukkue pelaa "kiekkokontrollia kiekkokontrollin vuoksi", malliesimerkkinä Kalpa. Se on totta kai helvetin ikävää ja turhauttavaa katsottavaa, jos joukkue tappaa pelin luonnollisen jatkumon jatkuvasti ja tahallisesti, totuus kun on se, ettei luonnolliseen pallopeliin mitkään viivelähdöt kuulu. Mutta eihän Jukurit näin tee, vaan kiekkokontrollitekoja (hidastus, viive, palautus ym) tehdään niin vähän kuin se järkevän ja mahdollisimman tehokkaan pelin kannalta on mahdollista. Ei täälläkään nyt sentään tositarkoituksella sitä kiekkoa anneta vastustajalle, vaikka Pennasen trap-peli on minusta ihan yhtä varmaa kuin Pikenkin vastaava. Ja se nyt vaan edelleenkin fakta, että Pennasen tieto nimenomaan yleisistä voittavista asioista pelissä on aivan omaa luokkaansa ja se näkyy todella paljon Jukurien pelissä, nimenomaan tekemisen tasolla. Ei mulla nyt siitä varsinaisesti faktaa sitten ole, että miten paljon sellainen hifistely vaikuttaa itse lopputulokseen. Pikelle riitti se, että kokonaisuus pelasi, sapluuna jauhoi ja tulos taululla oli positiivinen. Minä kun tykkään katsella sitä itse peliä syvemmältäkin, niin on aina mukavaa huomata pelitilanteessa kuinka pelaajat toteuttaa Pennaselta opittua asiaa. Fakta on yksinkertaisesti se, että suurin osa katsomoon näkyvästä pelistä siirtyy pelaajalle valmentajan ajatusmaailman kautta eikä miltään fläppitaululta. Ja siinä minusta tulee ero kahden Jukurivalmentajan välillä: Pikellä ei minusta ollut varsinaista pelillistä identiteettiä/filosofiaa vaan isot kokonaisuudet ja positiivinen tulos ratkaisi, siinä missä Pennaselle tietyt asiat ovat erittäin tärkeitä(ja totta kai niilläkin loppupeleissä haetaan mahdollisimman tehokasta peliä-->positiivista tulosta). Mutta kuten jo taisin sanoa, niin sitä taitaa olla aika vaikeaa mitata miten paljon kaiken maailman hifistely vaikuttaa tuloksiin.
Sen verran vielä, että vaikka(koska) tämä herra Antti Pennanen tähtää valmentajana korkealle, ja on vuosien varrella kehittänyt itselleen ensin tietämyksen pelistä, seuraavana ottanut mallikseen Suomessa minusta aika uudenlaisen valmennustyylin(tietynlainen yhdistelmä autoritääristä ja samalla ihmisläheistä johtamista), ja nyt vielä luo itsestään aivan tietoisesti tietynlaista kuvaa, niin ei hän nyt ihan tyhmä ole ja tajuanee sen, että sinne huipulle pääseminen vaatii raakoja tuloksia. Osittain viime kauden huonon menestyksen ja ehkä osittain juuri erilaisen johtamiskäsityksen takia hänen kykyjään tunnutaan kovasti epäilevän, mutta mies on mallinsa valinnut ja ehkä meidän kaikkien kannattaisi ns. nollata tilanne, muutaman täällä ehkä miettiä kannattaako viime kautta pitää miehen todellisena kykyjen mittarina, ja ainakin yhden täällä (eh..?) kannattaisi lopettaa hetkeksi se ennakkoon suitsuttaminen. Annetaan miehen itsensä näyttää mihin tuolla "toteemipaalu-Pasi joutui ottamaan aikalisän-virkamieskiekko-ehyt peli" systeemillä päästään. Kuten sanottua, tuloshan kaiken lopulta määrittää.