Jukka Jalosen Suomi

  • 743 347
  • 2 867

dafjkl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos ja JYP
Olen yrittänyt sietää Jalosta ja viime kevään mestaruus antoi ukolle osittaisen synninpäästön. Nyt kuitenkin tuon puupään koomailut alkaa ottamaan todella kupoliin. Missä rohkeat liikkeet nyt kun niitä tarvitaan? PIG-ketju on perseestä sen tietää kaikki. Miksei Jalonen tee asialle mitään? Koska Jalonen on lopulta vain pulla poika, joka pelkää liikaa Kalen jyrähdystä jos esim. Granlund laitetaan katsomoon.

Itse asiassa on todella rohkea liike, jos kakkonen on huomenna ennallaan. Jos Jalonen olisi tehnyt minkä vain muutoksen tuohon ketjuun, olisi ns. suuri yleisö ollut tyytyväinen. Ja vaikkei muutos olisi johtanut parempaan peliin "uudelta kakkoselta", niin sekin olisi pelin jälkeen annettu anteeksi - urheilulehtikin olisi kirjoittanut, että jotainhan piti yrittää - Iltapäivälehtien lätkätoimittajista puhumattakaan. Ja huimia kehuja olisi Jalonen saanut, jos "uusi kakkonen" olisi onnistunut edes kohtuullisesti.

Mutta Jalonen on nähtävästi päättänyt olla rohkea. Huolimatta siitä, että pulinaa ja urputusta joukkueen ulkopuolelta riittää, hän lähtee hakemaan voittoa ja pitää potentiaalisen PIG ketjun koossa edelleen. Se on rohkea liike. Ja sellaisia voittoa hakevan valmentajan on uskallettava tehdä.

Klassinen sentteri kirjoittaa mielestään osuvasti " PIG -ketju on perseestä sen tietää kaikki." Enpä itse tuota tiennyt ja nyt kun lainaamani nimimerkki mielipiteensä toi julki, niin en edelleenkään ole samaa mieltä. PIG ketju ei todellakaan ole perseestä. Granlund on edelleen lahjakas nuori pelaaja, jolla on luovuutta edelleen pelissään. Immosella on Suomen hyökkääjistä paras laukaus ja hän on loistava viimeistelijä. Pesonen on itse asiassa välillä pelannut todella pirteästi kisoissa, kun vertaa siihen mieheen, joka kaukalossa nähtiin liigan loppuvaiheessa.

Minä nostan hattua Jukka Jaloselle tässä vaiheessa. Hän uskaltaa tehdä ratkaisunsa itse. Toivottavasti se palkitaan. Jalonen ei todellakaan ole pullapoika, moni tänne kommentoiva sen sijaan on. Suurin osahan toistelee niitä kantoja, mitä media mieleen ruokkii ja mitä tämä palsta ruokkii. Onneksi meillä on Jukka Jalonen. En ole koskaan ollut mikään ylimmäinen Jalosen fanittaja. Mutta kyllä mies niin HPKssa kuin maajoukkueessa on näyttänyt osaamistaan. Paras ratkaisu joukkueen kokoonpanoksi haetaan varmasti huomenna.

Ja lopuksi totean, että joku ässä hihassa on varmasti Suomen valmennusjohdolla. Välttämättä kaikki tieto Suomen pelaavasta kokoonpanosta ei ole vielä julkisuudessa. Jotain voi olla huomenna toisinkin.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
PIG ketju ei todellakaan ole perseestä.

Mistä se sitten on? Taivaasta, lahja jumalalta? Koko ketjulta yhteensä 4+6 seitsemässä ottelussa ja päälle tolkuttoman huonoa puolustamista. Jokaikinen kerta kun PIG on kentällä, peli keskittyy Suomen päätyyn. Tilanne ratkeaa siihen kun Mikke ottaa kiekon ja joko A) Lätkäisee sen vastustajan päätyyn ja luistelee vaihtoon B) nousee kiekon kanssa ja jää jyrän alle.
 

kesätyttö69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dufvan Lukko, JYP(ilman Tyni&Virtanen)
Eipä Meidän Peli nyt mihinkään tiensä päähän ole tullut tappionkaan myötä. On huomattava, että pelitapamme ei aiheuta tappioita, koska tappio on vain oire jostakin. Ja sen oireen tietävät kaikki: riittää kun vilkaisee Ruotsin pelaajalistaa ja sitten Suomen. Meillä on vain ikääntyneitä tähtiä ja pari hyvää hyökkääjää. Tee siinä sitten rajuja muutoksia pelitapaan voiton toivossa. Pystysuunnan kiekolla ei pärjättäisi tämänkään vertaa edes MM-kisoissa.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, johon uskoo Johtavan lisäksi myös Jalonen ja muutama muu suomalainen. Itseasiassa tämä on leimallista koko suomalaiselle jääkiekkovalmennukselle.

Eli tässähän väitetään, että on keksitty pelitapa, joka ei toteutettaessaan koskaan aiheuta häviöitä. Eli täydellinen pelitapa. Mahdolliset tappiot johtuvat ainoastaan siitä, että jollakin on parempi materiaali. Mistä päästäänkin siihen että nyt jääkiekko on siis vihdoin kehittynyt siihen pisteeseen, jossa paremman materiaalin omaava joukkue oletettavasti aina voittaisi huonomman materiaalin. Toki täytyy ottaa huomioon, että pelaajat eivät aina toteuta taktiikkaa kuten on kuviteltu.

Summa summarum: suomessa on keksitty pelitapa, joka voittaa aina jos pelaajat tekevät kuten käsketään, eli pelaavat täydellistä Meidän Peliä (eli ei prässätä, ei pyritä maalille vaan hallitaan kiekkoa kulmapelillä jonka jälkeen vastustaja joutuu purkamaan. Puolustus on sumppu, ja omalta alueela ei lähdetä nopeasti vaan kiekotellaan keskenään kunnes viisikko saadaan kasaan. Pyritään saamaan yksi maali enemmän kuin vastustaja). Ja tämä luomakunnan kruunu on se, jolla pelit voitetaan aina, riippuen siitä mikä materiaali on käytössä. Tämähän on Meidän Pelin pointti.

Keksin äsken nopeasti kaksi tapaa millä tämä taktiikka voitetaan. Monta sinä keksit? Lähetä viesti TAKTIIKKA numeroon 15400 ja voit voittaa Meidän Pelin.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Toki voi myös olla niin että jotkut pystyvät objektiiviseen katsantoon seurataustasta riippumatta.

Minä luulen että seuratausta vaikuttaa aina jonkin verran, ainakin sillä tasolla että se valmentaja ja pelaajat on tutumpia ja tietää mitä heiltä voi ja kannattaa odottaa ja ymmärretään ratkaisuja paremmin.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
T

Eli tässähän väitetään, että on keksitty pelitapa, joka ei toteutettaessaan koskaan aiheuta häviöitä. Eli täydellinen pelitapa. Mahdolliset tappiot johtuvat ainoastaan siitä, että jollakin on parempi materiaali. ---
Summa summarum: suomessa on keksitty pelitapa, joka voittaa aina jos pelaajat tekevät kuten käsketään, eli pelaavat täydellistä Meidän Peliä (eli ei prässätä, ei pyritä maalille vaan hallitaan kiekkoa kulmapelillä jonka jälkeen vastustaja joutuu purkamaan.

Lähinnä olet keksinyt nuo kärjistykset omasta päästäsi. Missäänhän ei väitä, että Suomessa olisi keksitty jokin aina toimiva voittava pelitapa. Jos joku näin uskoo, siitä vaan. Kyse on lauseiden eli luetun ymmärtämisestä, keskeisenä on ajatus:

"Meidän Peli ei aiheuta tappioita". Kuinkas luet?

Oikein luettuna tämä tarkoittaa, että materiaaliset seikat ovat hyvin usein tappioiden takana, koska huippuvalmentajat kykenevät luomaan suunnilleen yhtä hyviä tilanteeseen sopivia pelitapoja matseihin. Meidän peliä on vielä turha syyttää tappioista silloin kun on vastassa materiaaliltaan parempi joukkue. Uskon, että muutamaan vuoteen mikään pelitapa ei vie meitä voittoihin ainakaan Kanadaa, Ruotsia ja USA:ta vastaan silloin kun ko. mailla ovat parhaat voimat kentällä.

Väärin lukemisen tapoja on helppoa luetella. On tietenkin totta, että jos jokin joukkue kykenee toteuttamaan jotakin modernia pelitapaa täydellisesti, joukkue voittaa aina. Tämä on ns. truismi, koska täydelliseen toteutukseen kuuluu voittaminen. Ja on myös totta, että tiiviillä sumppupuolustuksella ja loistavalla maalivahdilla voitetaan joskus. Varsinkin silloin kun se parempi joukkue pelaa puolivaloilla. Onnikin suosii joskus huonompaa osapuolta.

En väitä, etteikö materiaaliltaankin paremman joukkueen valmentaja joutuisi tekemään työtä voittamisen eteen, jos kyseessä on rankissa 10 parhaan maan välinen kohtaaminen. Vastapuolen valmentaja (Kanada, USA, Venäjä, Ruotsi, Tshekki) voi löytää lääkkeet Meidän Peliä vastaan ja noudattaa itse omaa hyökkäyssuunnitelmaansa riittävän hyvin, tällöin joukkue voittaa 99 prosentin todennäköisyydellä. Se sadas on tapaus "Tommy Salo".

En väitä, että Meidän Peli olisi jotenkin kaiken arvostelun yläpuolelle nostettu pelitapa, jolloin aina tappion tullessa syytetään jotakin muuta seikkaa, kuten pelaajien motivaatiota tai tuomaria tai huonoa onnea tai maalivahtipeliä jne. Tämähän on Meidän Pelin kannattajien pääasiallinen argumentti aina tilaisuuden tullen.

En myöskään väitä, että jääkiekon kehitys olisi pysähtynyt Meidän Peliin. Todennäköisesti kyseinen pelitapa jää alaviitteeksi suomalaisen jääkiekon historiaa. Joku voi taas jättää viivelähdöt väliin ja alkaa ajatella peliä enemmän puolustuksen kautta. Siltä kuitenkin näyttää, että yksi jääkiekon perustotuuksista on liike ja jatkuvuus. Se, joka kykenee pelaamaan näiden prinsiippien kautta voittaa yleensä, jos maalilla on hyvä veskari.

Mitä tulee materiaaliin vetoamiseen, se nyt vaan on niin totta seuraavat vuodet, olipa se miten tylsää kuultavaa tahansa. Jos Suomi voittaa jonkun suuren ym. ennakkoehdoin, silloin valmentaja on tehnyt jotakin luovaa todennäköisesti. Tai sitten ollaan palattu niihin aikoihin, jolloin Suomi puolusti kuolemaahalveksuvasti ja sai pari vastahyökkäystä ja teki niistä maalin. Neuvostoliittoa nyt ei sentään MM-kisoissa voitettu edes tällä tavalla.
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Summa summarum: suomessa on keksitty pelitapa, joka voittaa aina jos pelaajat tekevät kuten käsketään, eli pelaavat täydellistä Meidän Peliä (eli ei prässätä, ei pyritä maalille vaan hallitaan kiekkoa kulmapelillä jonka jälkeen vastustaja joutuu purkamaan. Puolustus on sumppu, ja omalta alueela ei lähdetä nopeasti vaan kiekotellaan keskenään kunnes viisikko saadaan kasaan. Pyritään saamaan yksi maali enemmän kuin vastustaja). Ja tämä luomakunnan kruunu on se, jolla pelit voitetaan aina, riippuen siitä mikä materiaali on käytössä. Tämähän on Meidän Pelin pointti.

Meidän peliä et ainakaan näytä tajuavan, ellei kyseessä ollut provokaatio joihin valitettavan moni tällä palstalla sortuu. Rakentava kritiikki aiheesta kuin aiheesta on paikallaan mutta silloin täytyy tietää ensin mistä puhuu.

Jalosen pelikirjassa ja Meidän pelin periaatteissa on samoja piirteitä ja sieltä löytyy teoriassa ratkaisumalli kaikkiin kenttätilanteisiin. Täytyy nyt muistaa ettei sitä ole Suomessa käytetty tällaisenaan pitkiä aikoja, joten on luonnollista, että useimmat variaatiot ovat jääneet näkemättä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mitä tulee materiaaliin vetoamiseen, se nyt vaan on niin totta seuraavat vuodet, olipa se miten tylsää kuultavaa tahansa. Jos Suomi voittaa jonkun suuren ym. ennakkoehdoin, silloin valmentaja on tehnyt jotakin luovaa todennäköisesti. Tai sitten ollaan palattu niihin aikoihin, jolloin Suomi puolusti kuolemaahalveksuvasti ja sai pari vastahyökkäystä ja teki niistä maalin. Neuvostoliittoa nyt ei sentään MM-kisoissa voitettu edes tällä tavalla.

Tuota, tuota. Ensinnäkin Suomi on jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen ylisuorittanut arvoturnauksissa materiaaliinsa nähden. Mitaleita ja menestystä on tullut myös parhaiden mahdollisten joukkueiden kohtaamisissa. En oikein usko, että mahdollisuus tähän olisi jotenkin kummallisesti kadonnut tai materiaalierot dramaattisesti kasvaneet viime vuosina tai että näin tulisi tapahtumaan lähitulevaisuudessa. Nämä ovat paras yhdestä -turnauksia, joissa korostuu kyky saada nopeasti muodostettua hyvin roolitettu, hyvin toimiva ja kurinalainen joukkue, jolla on loistava maalivahtipeli - joskus vastustajien runsaudenpula kääntyykin heidän haitakseen, eikä esim. Venäjän nimilistalla ole aina paljonkaan tekemistä heidän peliesitystensä kanssa. Jos pelattaisiin pitkää runkosarjaa niin Suomi varmasti jäisi säännöllisesti sijoille 5-8, mutta ei pelata. Meillä on edelleen kaikki syy tähdätä voittoon jokaisessa huipputurnauksessa, johon osallistumme ja kaikki syy pettyä, jos emme pääse mitalipeleihin. Olemme yksi jääkiekon suurmaista.
 

dafjkl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos ja JYP
Edellistä viestiä voi kompata. Esimerkiksi Venäjä kerjää itselleen tänäkin vuonna hankaluuksia, kun joukkue uusiutuu vielä juuri puolivälieräottelujen alla. Yksilötaidolla joukkue menee eteenpäin nyt - joukkueena pelaaminen on hakusessa. En usko siis Venäjän mestaruuteen. Suomella näen sen sijaan jopa mahdollsuuksia siihen
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Suomi voittaa mitalin n. 4/7 silloin, kun se pelaa isoja kisoja. Tämä on pätenyt vuodesta 1988. On Suomen päävalmentajan nimi ollut mikä hyvänsä, niin yksikään ei ole jäänyt ilman yhtään mitalia. Mitalin voittaminen on aina onnistumista Suomen joukkueelle ja päävalmentajalle. Jääminen ilman mitalia on epäonnistumista yksittäisissä kisoissa, mutta jos päävalmentaa useammat kuin yhdet isot kisat, niin ei aina tarvitse voittaa mitalia, koska se on kohtuuton vaatimus, myös Jukka Jaloselle.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tuota, tuota. Ensinnäkin Suomi on jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen ylisuorittanut arvoturnauksissa materiaaliinsa nähden. Mitaleita ja menestystä on tullut myös parhaiden mahdollisten joukkueiden kohtaamisissa. En oikein usko, että mahdollisuus tähän olisi jotenkin kummallisesti kadonnut tai materiaalierot dramaattisesti kasvaneet viime vuosina tai että näin tulisi tapahtumaan lähitulevaisuudessa. Nämä ovat paras yhdestä -turnauksia, joissa korostuu kyky saada nopeasti muodostettua hyvin roolitettu, hyvin toimiva ja kurinalainen joukkue, jolla on loistava maalivahtipeli - joskus vastustajien runsaudenpula kääntyykin heidän haitakseen, eikä esim. Venäjän nimilistalla ole aina paljonkaan tekemistä heidän peliesitystensä kanssa. Jos pelattaisiin pitkää runkosarjaa niin Suomi varmasti jäisi säännöllisesti sijoille 5-8, mutta ei pelata. Meillä on edelleen kaikki syy tähdätä voittoon jokaisessa huipputurnauksessa, johon osallistumme ja kaikki syy pettyä, jos emme pääse mitalipeleihin. Olemme yksi jääkiekon suurmaista.

Suomi on pärjännyt erittäin hyvin Calgaryn olympialaisten (1988) jälkeen miesten arvokisoissa. Historia on siltä osin ollut menestyksellinen. Tulevaisuudesta en ole niinkään varma. Tänään pelaavat Suomi ja USA omien MM-kisojemme puolivälieräottelussa. USA:sta on tämän kauden aikana pelannut NHL:ssä vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneitä jääkiekkoilijoita noin 65, kun vastaavan ikäisiä suomalaisia vain 5. Tämän illan ottelussa pelaa USA:n joukkueessa ko. ikäluokan NHL-pelaajia selvitykseni mukaan 12 ( hyökkääjät Bobby Ryan s.1987, Justin Abdelkader 1987, Max Pacioretty 1988, Craig Smith 1989, Nick Palmieri 1989, Kyle Okposo 1988 sekä puolustajat Chris Butler 1986, Justin Faulk 1992, Jeff Petry 1987, Jack Johnson 1987 ja Justin Braun ja maalivahti Richard Bachmann). Erityisesti kiinnittyy huomio USA:n puolustajiin, joista kuusi on tätä nuorta kaartia. Suomella ei ole yhtään ko. ikäluokkiinn kuuluvaa tämän kauden NHL-pelaajaa joukkueessaan. Tilanne ei ole pelaajamateriaalin suhteen Suomen kannalta lähivuosina paranemassa USA:han verrattuna vaan päinvastoin, pelaajamateriaaliero kasvaa tulevina vuosina. Jossain tulee raja sille, että ammattitaitoisen valmennuksen avulla tulemme pärjäämään Kanadalle, USA:lle, ruotsille ja Venäjälle. Tänään uskon siihen vielä pystyttävän USA:ta vastaan Jukka Jalosen johdolla ja Meidän Pelin avulla.
 

kesätyttö69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dufvan Lukko, JYP(ilman Tyni&Virtanen)
Meidän peliä et ainakaan näytä tajuavan, ellei kyseessä ollut provokaatio joihin valitettavan moni tällä palstalla sortuu. Rakentava kritiikki aiheesta kuin aiheesta on paikallaan mutta silloin täytyy tietää ensin mistä puhuu.

Ei ollut provo. Perustan näkemykseni Sihvosen ja Kaukorannan videoihin, joiden mukaan nimenomaan kannatetaan "pitkiä kulmapelejä, koska se on erinomaista puolustamista" (suora lainaus). Suomi ei ensisijaisesti pyri maalille vaan pyrkii hallitsemaan kiekkoa luottaen siihen, että tällöin vastustajakaan ei voi hyökätä, ja itse saadaan pari häkkiä. Kuten Kaukoranta totesi, ideaalitilassa tunnutaan pyrkivän 1-0 voittoon.
 

Kulmapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teukat, Jokerit, Flyers
No kyllä pitäisi muistaa MM-kisojen luonnekin, eli tamimainen "Win the Right Games". Minun on hyvin vaikea uskoa, etteivät Aravirran, Summasen (tai no hänellä oli World Cup-miehistö) ja Westerlundin vuorollaan finaaliin taistelleet joukkueet olisi voittaneet sitä Ruotsia, mikä nähtiin 2011 finaaleissa. Tai 95-finaaleissa.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että viime vuoden kisat eivät olleet kaikkien aikojen tähtiloistoa MM-jäillä, mutta ei se 95 jälkeen joka vuosi sitä ole ollutkaan. Hyviä pelaajia oli kuitenkin myös viime vuonna paljon mukana. Esimerkiksi P-Amerikan maat, Venäjä ja Tsekki olivat viime vuonna todella kovia. Ehkä sitten onneksemme Ruotsilta puuttuivat NHL:n kirkkaimmat tähdet.

Haluan kuitenkin muistuttaa, ettet ottanut kantaa viestini ehkä olennaisimpaan pointtiin. Siihen, että meidän pelaajamateriaalimme on heikentynyt ja on heikentymässä seuraaviksi vuosiksi, minkä vasta veikkaukseni mukaan 90-luvulla syntyneet tulevat pelastamaan ollessaan parhaassa iässään. Siffa tuossa yllä avasi nykytilannetta hyvin. Jos tarkoitit, että Ara, Rami ja Erkka olisivat voittaneet silloisilla miehistöillään viime vuoden Ruotsin, unohdat sen, että viime vuonna meillä ei ollut Aran, Ramin ja Erkan aikaisia parhaita miehistöjä. Noin ajatustasolla saatat olla oikeassa, mutta kun aikamatkustaminen ei ole mahdollista ainakaan vielä. Meillä oli käytännössä vain kaksi NHL:ssä miljoonia tienaavia pelaajia (Koivu ja Ruutu). Pakistomme ei kestäisi vertailussa vasta kuin Sveitsiä vastaan. Meidän 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun selkäranka on auttamatta liian vanha näihin karkeloihin. Kaikki Ara, Rami ja Erkka pääsivät finaaliin asti yrittämään, mutta eipä tullut voittoa. Vain voittajat muistetaan. Ja kyllähän me niin monta kertaa ehdimme näiden herrojen (loistavia valmentajia kaikki) aikana kuitenkin häviämään sen tärkeän ottelun kaikissa kisoissa. Ikäviä romahduksia, ja karvaita tiukkoja finaalitappioita. Viime vuonna Jalosen joukkue voitti kuitenkin siinä tärkeässä pelissä huippumiehillä varustetun Venäjän 3-0, joten ei nyt pelkkiä rupusakkeja voitettu.

Win the right games on hyvä pointti, mutta sillä miehistöllä, mikä meillä on nykyään käytössämme pidän hyvin epätodennäköisenä, että voisimme voittaa kolmea isoa peliä peräjälkeen pystysuunnan kiekolla. 60 minuuttia on pitkä aika. Syitä tähän on monia, näin ensin muutama: Mäenpää, Hietanen, Jaakola. Nämä kaverit eivät pärjää 60 minuuttia ilman useampia pahoja kaksinkamppailutappioita NHL-tason tähtiä vastaan. Pystysuunnan kiekossa nimenomaan nopeat kaksinkamppailutilanteet lisääntyvät. Hyökkäyspäässä emme todennäköisesti kalustollamme pysty viimeistelemään paremmalla prosentilla kuin NHL-tason tähdet, mikä tarkoittaa tappiota, jos maalipaikat jakaantuvat tasan. Sitten oltaisiin tutussa tilanteessa: "Hyvin taisteltiin, mutta ei riittänyt ja vastustaja viimeisteli paremmin." Tietysti pelatessamme pystysuunnan kiekkoa myös joukkue kasattaisiin eri tavoin, mutta en pysty kuvittelemaan, että Petrellit, Noksut, Bergenheimit ja kumppanit voittaisivat 60 minuutin kiekko-ottelun aikana joukkuetta, josta löytyy vastaavaan rooliin NHL:ssä jo rutinoituneita pelaajia, jotka osaavat tehdä maaleja. (Tarkoituksenani ei ole kritisoida Bergenheimia, mutta 3-ketjun miehestä kuitenkin kyse eikä hän yksin toisi kesää aivan vastaavan tason kavereita vastaan.) Jalonen on kehittänyt tähän hyvän aseen - Meidän pelin, jossa kiekkokontrolli on merkittävässä asemassa.

Se on eri asia kannattaako esimerkiksi SM-liigassa kaikkien joukkueiden pelata Meidän Peliä. Mielestäni joukkueen, jolla on parhaat yksilöt, kannattaa pyrkiä pelitapaan, jossa pelin voittaa se joukkue, jolla nimenomaan on parhaat yksilöt. Yksilöiden paremmuus tulee hyvin esille, kun pelissä on paljon nopeita kaksinkamppailuita ja ylivoimaisia hyökkäyksiä. Jos näihin tilanteisiin päästään joukkueen pelaajistolla pelaamalla meidän peliä, on se varmasti hyvä valinta. Jos taas joukkue koostuu hampaattomista kanukeista, ei meidän peli välttämättä ole paras valinta.

Olen monen muun kirjoittajan kanssa siitä samaa mieltä, että joka vuosi emme vain voita mitalia, koska emme ole muihin nähden mitenkään ylivertaisia. Siitä on turha syyttää yksin Jalosta tai Kummolaa. Ja vielä muille kiitokset yllä olevista hyvistä näkemyksistä.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tuota, tuota. Ensinnäkin Suomi on jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen ylisuorittanut arvoturnauksissa materiaaliinsa nähden. Mitaleita ja menestystä on tullut myös parhaiden mahdollisten joukkueiden kohtaamisissa. En oikein usko, että mahdollisuus tähän olisi jotenkin kummallisesti kadonnut tai materiaalierot dramaattisesti kasvaneet viime vuosina tai että näin tulisi tapahtumaan lähitulevaisuudessa. --- Meillä on edelleen kaikki syy tähdätä voittoon jokaisessa huipputurnauksessa, johon osallistumme ja kaikki syy pettyä, jos emme pääse mitalipeleihin. Olemme yksi jääkiekon suurmaista.

Välillä on ylisuoritettu, välillä ei. Vancouver meni aika lailla rva Fortunan tahdeissa. Välillä oli hiljaisempaakin mitalien kanssa MM-kisoissakin. Torinossa meillä oli kaikkien aikojen joukkue, jos mitataan asiaa NHL-mittareilla. Oli huippulaatua joka osastoon. Emme tietenkään olleet materiaaliltamme top 3, mutta meillä oli tähtipelaajia, jotka kestivät vertailun. Ja kun siihen lisäsi hyvän valmistautumisen ja valmennuksen, kaikkien aikojen paras maajoukkuesuoritus oli tosiasia.

Voimme tietenkin tähdätä voittoihin jatkossakin, mutta todennäköisyydet niihin laskevat reilusti seuraavan viiden vuoden aikana. Vasta sitten on odotettavissa uusi nousukausi. Kuten kaikki juniorikiekkoa seuraavat tietävät, ikäluokissa 91-95 on parikymmentä NHL-potentiaalin omaavaa pelaajaa, suurin odotusarvo lienee Määtällä. On ihme, jos hänestä ei tule tähteä NHL:n. Tästä seuraa se, että v. 2018 ja sen jälkeen meillä on taas (jos kaikki menee hyvin) mitat täyttävät nuorekas maajoukkue, joka voi kyetä vaikka olympiavoittoon. Tähän joukkueeseen tuovat erinomaista täydennystä Koivun ja Filppulan ikäluokan parhaat. Jos silloin on käytössä hyvin päivitetty pelitapakin, "Meidän Peli" tai jokin sen variaatio, A-maajoukkueen pelit ovat taas innostavaa katseltavaa.

Nyt on vähän kuin katselisi nuotion hiipumista. Kaikki on viritetty huippuunsa, mutta meillä on vain sittenkin se mopo kun naapurilla on vähintään kevari. Ja se on liikaa ainakin todennäköisyyksien maailmassa, johon itse lätkän seuraamiseni perustan.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Kehutaan, kun aihetta on. Hyvä Jukka! Hienoa pelinlukua/peluuttamista kolmannesa erässä. Ne joilla kulki - sai pelata. Jatka näin.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Kyllä kohta taas osaa porukasta kiukuttaa, kun Suomi ei olekaan "turnauksen paras joukkue", joka vaan sattuu paskomaan housuun ratkaisevalla hetkellä. Jalonen on tuonut mukanaan voittamisen kulttuurin ja se yhdistettynä parhaimmillaan ylivertaiseen taktiikkaan riittää tuomaan taas mitalipelin.

Näin tänään asiantuntijapiireissä. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Suomi ei pasko enää housuunsa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kiitos Jukka Jalonen! Luotto sinuun on ollut 100% kaikki nämä vuodet. Pelaajavalintasi menivät nappiin. Tänään jokainen pelaaja toteutti täsmälleen laatimaasi pelitapaa ja riisuitte loistavan USA:n aseista. Matka jatkuu ja lauantaina on erilaisella pelikirjalla pelaava Biljaletdinovin Venäjä maailman huippelaajineen vastassa. Lauantaiksi on vedettävä Meidän Pelistä taas uusi versio jäälle.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Kiitos Jukka Jalonen! Luotto sinuun on ollut 100% kaikki nämä vuodet. Pelaajavalintasi menivät nappiin. Tänään jokainen pelaaja toteutti täsmälleen laatimaasi pelitapaa ja riisuitte loistavan USA:n aseista. Matka jatkuu ja lauantaina on erilaisella pelikirjalla pelaava Biljaletdinovin Venäjä maailman huippelaajineen vastassa. Lauantaiksi on vedettävä Meidän Pelistä taas uusi versio jäälle.

Minä taas näin niin, että Meidän Peli jätettiin hieman vähemmälle ja Jesse Joensuun tapaisille pelaajille annettiin lupa pelata enemmän vaistoillaan. Lisäksi "Meidän Pelin" mannekiiniketju PIG käytännössä hyllytettiin kolmannessa erässä ja myös tämä ratkaisu oli tuomassa voittoa Suomelle. Sosiaalikiekko lopetettiin ja peluutuksessa palattiin järkilinjoille.

Eli ilman muuta hieno voitto myös Jukka Jaloselta, joka peluutti tänään enemmän jääkiekkoa kuin rusettiluistelua.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Minä taas näin niin, että Meidän Peli jätettiin hieman vähemmälle ja Jesse Joensuun tapaisille pelaajille annettiin lupa pelata enemmän vaistoillaan. Lisäksi "Meidän Pelin" mannekiiniketju PIG käytännössä hyllytettiin kolmannessa erässä ja myös tämä ratkaisu oli tuomassa voittoa Suomelle. Sosiaalikiekko lopetettiin ja peluutuksessa palattiin järkilinjoille.

Eli ilman muuta hieno voitto myös Jukka Jaloselta, joka peluutti tänään enemmän jääkiekkoa kuin rusettiluistelua.

Tämä oli selkeä Jukka Jalosen irtiotto ja voitto meidän pelin kahleista vähän pidemmälle. Pelattiin meidän peliä ja peluutettiin sen lisäksi osaavasti, Jesse Joensuu murjoo maalin edestä väkisin voittomaalin, me like too. Ongelmakohdat tiesin Jukan osaavan korjata, mutta Jukka pääsi pidemmälle, löytäen kuumat pelaajat ja Suomi teki 3 maalia tasakentällisin, johon en olisi uskonut ennen peliä.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Parkkipaikkalätkän kanssa kusessa eka erä, jonka jälkeen Jalonen osoitti ammattitaitonsa heittämällä parkkipaikkalätkän roskakoriin ja Suomi loistavan koutsauksen kautta mitalipeleihin. Tänään jos koskaan voidaan valmennusjohtoa kiittää ja onnitella isosta voitosta!
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Parkkipaikkalätkän kanssa kusessa eka erä, jonka jälkeen Jalonen osoitti ammattitaitonsa heittämällä parkkipaikkalätkän roskakoriin ja Suomi loistavan koutsauksen kautta mitalipeleihin.

Mikä parkkipaikkalätkä heitettiin roskakoriin? Jos tällä parkkipaikkailulla tarkoitetaan kiekkokontrollia niin en tiedä millä perusteella se roskakoriin heitettiin.

Kyllähän Suomi kuitenkin pelasi edelleen viivelähtöjä ja palautteli jne. Ratkaiseva maalikin tuli juurikin tällä parkkipaikkailulla, eli puolustaja palautti kiekon maalin taakse, josta aloitettiin uusi hyökkäys, hyökkääjät hakivat uudestaan vauhdin jonka avulla pääsivät keskialueen yli vauhdilla ja kävivät tekemässä maalin.

En tietä miten Joesuun välttämättä sai sen kummemmin luvan pelata vaistoillaan, millaiseen dataan tämä arvio perustuu? Maalin eteen menemistä esimerkiksi tuskin missään pelitavassa on kieletty.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kyllähän Suomi kuitenkin pelasi edelleen viivelähtöjä ja palautteli jne. Ratkaiseva maalikin tuli juurikin tällä parkkipaikkailulla, eli puolustaja palautti kiekon maalin taakse, josta aloitettiin uusi hyökkäys, hyökkääjät hakivat uudestaan vauhdin jonka avulla pääsivät keskialueen yli vauhdilla ja kävivät tekemässä maalin.

Kyllä ekassa erässä Suomi kokeili vielä maalin takaa lähtöjä, jotka jatkuvasti johtivat kiekonmenetyksiin. Tokassa erässä näitä ei enää nähty kuin vaihtojen yhteydessä ja kaikki näistä lähdöistä epäonnistui viimeistään keskialueella. USA:n tasotuskin johtui tästä maalin takaa ränniin tilanteesta, joka oli ilmeisesti ”kielletty” erätaulolla. Kolmannessakin erässä oltiin ongelmissa heti, kun vaihto pakotti maalin takaa hitaaseen lähtöön.

Eli kyllä Jalonen oli lukenut peliä, mutta selkäytimellinen maalin takaa palauttelua silti tapahtui ja johti ongelmiin. Suomi ei pärjännyt laitapelissä Jenkeille, joten sitä pyrittiin välttämään. Oikeastaan vain Filppula voitti laitapelejä kummassakaan päässä. No, USA:n 34 teki sitten oman pelisuunntielman vastaisen teon tossa voittomaalissa, eli ei seurannukkaan kiekollista maalin taa ajaakseen tämän laitapainiin. Toinen pakki (sen jonka pitäs ottaa Joensuu) sitten reagoi ja lähtee paikkaan.. myöhässä ja Joensuu on vapaa, Kontiola antaa ennekun pakki on iholla... Hieno voitto.

Joten Jalonen ragoi ja oppi ja peruspalauttelua vähennettiin tietoisesti.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Mikä parkkipaikkalätkä heitettiin roskakoriin? Jos tällä parkkipaikkailulla tarkoitetaan kiekkokontrollia niin en tiedä millä perusteella se roskakoriin heitettiin.

Kyllähän Suomi kuitenkin pelasi edelleen viivelähtöjä ja palautteli jne. Ratkaiseva maalikin tuli juurikin tällä parkkipaikkailulla, eli puolustaja palautti kiekon maalin taakse, josta aloitettiin uusi hyökkäys, hyökkääjät hakivat uudestaan vauhdin jonka avulla pääsivät keskialueen yli vauhdilla ja kävivät tekemässä maalin.

En tietä miten Joesuun välttämättä sai sen kummemmin luvan pelata vaistoillaan, millaiseen dataan tämä arvio perustuu? Maalin eteen menemistä esimerkiksi tuskin missään pelitavassa on kieletty.

Aivan totta. Täällä jotkut nähtävästi kuvittelevat, että "meidän peli" on jonkinlainen täysin kaavamainen systeemi, jossa jokainen oman pään lähtö on viivelähtö. Sen viivelähdön idea on koota joukkue yhteen ja ylittää keskialue vauhdilla, jolloin saadaan joko suora hyökkäys maalille tai pelataan päädyn kautta ja saadaan karvaajat kiekkoon kovalla vauhdilla. Mikäli vastustaja karvaa voimakkaasti niin viivelähtöjä ei tehdä. Pelaajien ja etenkin pakkien on tunnistettava ne tilanteet milloin lähdetään nopeasti ja milloin hitaasti. Idea "meidän pelissä" on pitää kiekon hallinta itsellä eikä roiskia sitä vapaaksi taisteltavaksi. Kun kiekko on omalla joukkueella ei vihulainen yleensä tee maaleja ja joutuu juoksemaan kiekon perässä väsyttäen itsensä. Mutta peliä pitää varioida vastustajan systeemin mukaan. Leijonat pelaavat varmasti eri tavalla Venäjää vastaan kuin USA:ta. Luultavasti Venäjä ei karvaa noin hurjana kuin jenkit, joten paljon rakastettuja viivelähtöjäkin varmasti nähdään. Mutta Venäjän huipputaitavia yksilöitä vastaan on vieläkin tärkeämpää pitää kiekkokontrolli mahdollimman hyvänä.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Tarinankertoja:

Ei pidä kyllä ihan paikkaansa. Kyllä Suomi palautteli tässäkin pelissä ja ihan pelisuunnitelman mukaisesti. Sitä vain tapahtui harvemmin kuin sellaista maata vastaan joka ei karvaa niin voimakkaasti kuin USA. Suomen pelin idea on kiekkokontrolli ja sitä edistääkseen pelataan joskus takaisinpäin eikä roiskaista kiekkoa vastustajalle. Mutta peliä varioidaan vastustajasta riippuen. USAa vastaan pitää pelata nopeammin omista pois.
 

Flip#51

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuka on kehittänyt tämän idioottimaisen termin "meidän peli" ja ennen kaikkea miksi porukka viljelee sitä täälläkin ihan alvariinsa?

Hyvä voitto Suomelta ja Jukka Jalonen oli ehdottomasti yksi illan onnistujista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös