Paras laukaus on mielestäni Kai Nurmisella. Saattanee olla Suomen paras niin ranne- kuin lyöntilaukauksissakin. Jälkimmäistä ehkä näkee miehen harvemmin käyttävän, vaikkakin Tepsin pelejä näen harvakseltaan.
Joku Jatkoajassa on joskus todennutkin, että Nurminen on mukana ainoastaan hienoissa maaleissa. Tämä on omien muistikuvien mukaan hyvin pitkälle totta. Mainittakoon, että Nurminen muutoin persoonana minua jopa hieman ärsyttää (mihinköhän tämäkin käsitys perustuu?), mutta viihdyttävää kiekkoa hän pelaa. Valitettavaa on ettei miehestä ole ollut hyötyä maajoukkueelle. Mielestäni Suomen joukkueessa ei ole vuosiin ollut todella tappavan laukauksen omaavaa hyökkääjää. Rintasella sellainen on, mutta tosipeleissä sen on pitänyt piilossa.
No, nostetaan sitten Jyp-leiristäkin joku esiin. Olkoon hän Jari Korhonen, jonka viuhuva rannelaukaus on hienoa katseltavaa. Ehkä Korhonen on Suomen pakeista (SM-liigasassa pelaavista) paras rannareissa. Nummelin on ehkä Korhosta parempi, vaikkakin Korhosen maalisaldo viime kaudella oli vakuuttava. Jypin hyökkääjille voisi pitää parit ylimääräiset laukaisuharjoitukset viikossa. Immoselle on kohtalainen, etenkin tarkka, rannelaukaus. Mikkosella kovia lämäreitä joskus, mutta kiekko yleensä pleksien ja kaukalopäädyn kautta keskialueelle ja vastustaja karkuun.
Kun laukauksista puhutaan, niin ainoa oikea laukaushan on silmät kiinni ja ohimosuonet pullistellen ammuttu lämäri. Kaivettakoon naftaliinistä takavuosien Jyp-pakki Kevin Wortman, jolla oli pelotteeksi luokiteltava lyöntilaukaus. Yleensä suuntaus oli myös kaverilla kohdallaan. Kevinin varaan oli hyvä rakentaa ylivoimakuviot. Jyp-aikainen Wortman ja Jari Korhonen voisivat olla hyvä, toisiaan täydentävä ylivoimapakkipari.