Valmentajien julkiset kuvat
Lähdetään liikkeelle....Raimo Summasesta. Katsotaan hänen julkista kuvaansa kolmen viime kauden ajalta: umpimielinen, tylsän asiallisia kommentteja jakava hahmo. Todellinen virkamies, varsinkin jos poisluetaan lapsellinen eipäs-juupas-sinä-minä -sota Ape Suhosen kanssa.
Silti: kuka pitää Summasta hiljaisena ja itsensä kontrolloimaan pystyvänä valmentajana? Ei ainakaan kukaan hänen pelaajistaan.
Summanen oppi käyttäytymään (tylsästi) julkisuudessa.
Jortikka on toista maata. Hänen särmänsä saattavat olla hieman hioutuneet, mutta vielä edellisen triplamestaruusjaksonsa aikana hän haukkui pelaajia huutaen ja käyttäen sellaista alatyyliä, että missä tahansa sivistyneessä ympäristössä jo se riittäisi irtisanomiseen tai siviilikanteeseen. Ehkä jopa yleisen syyttäjän nostamaan juttuun.
Mutta mutta: TPS:ssä Jortikalla oli aina nimekäs ja vahva miehistö kauden alusta lähtien. Jursinov oli kasvattaja, mutta Jortikka halusi (ja sai) aina nimekkään joukkueen johdettavakseen. (Tämä ei ollut kritiikkiä, vaan havainto -- kukapa valmentaja ei haluaisi nimekästä joukkuetta).
Nyt kun Helsingissä Jortikalla on (osittain) nuorempi ja kokemattomampi joukkue, hän käyttää edes hieman erilaista, sovittelempaa asteikkoa. Ainakin kauden aluksi. Ainakin julkisesti. Ainakin, jos luulotauti pysyy poissa.
Jortikan kerrotaan olleen jo pelaajaurallaan ei-niin-kovin-pidetty -henkilö. Valmentaja-Jortikasta puhutaan samaa. Myös miehen siviilielämän tempauksista huhuillaan kaikkea, ja tulihan maajoukkueestakin taannoin potkut sikailun seurauksena.
Jääkiekko on kuitenkin sellaista, että näillä asioilla ei tunnu olevan mitään merkitystä. Jos joukkue voittaa ja valmentaja pysyy otsikoissa, hän on meidän fanien mielestä hyvä jätkä.
Jortikka totuttelee vasta Helsinkiin, ja käsittelemään (helsinkiläisvetoista) valtakunnan mediaa. Alku on lupaava kaikin puolin. Mutta myös faneilla on totuttelu kesken. On mukavaa, kun Summasen jälkeen on valmentaja, joka puhuu lehdistötilaisuuksissa muutakin kuin liturgiaa. Mutta Jortikan pinnan pituus ja fanien ymmärrys tulevat koetelluiksi vasta, kun Jokerit vajoaa ensimmäiseen todelliseen kriisiinsä. Viimeistään silloin kuherruskuukausi on ohi.