JoKP matkalla Liigaan

[KyöstiLauteilta]

Sattuipa silmään Ilta-Sanomista oheinen tuore juttu Mikkelin Jukureista Olli Jokisen valmennuskaudelta.

Kommentti: Olli Jokisen jälkeen Mikkeliin jää vain rauniot – kulisseissa kuohahti

Jukurien kevyessä organisaatiossa, vanhan tuttunsa Mikko Hakkaraisen alaisuudessa Olli Jokinen sai vapaat kädet toimia yhdessä veljensä Ville Jokisen kanssa, kirjoittaa Teemu Suvinen.

www.is.fi

Pikkuseurojen ongelmana tahtovat olla usein monimutkaiset kriisiytyvät henkilösuhteet osaamisineen, rahanpuute ja oman junnutoiminnan heikkoudet.

Ko. ongelmat ovat profiloineet aikojen kuluessa Mikkelin Jukurien tapaan myös Kiekko-Poikia vuosikymmenten mittaan. Jukurit sentään pääsi Liigaan ja ovat siellä (toistaiseksi) säilyneet, mutta ei sekään ole kirkossa julistettu, että Jukurien paikka Liigassa olisi pysyvä, jos artikkelin kuvailemat ongelmat seurassa syvenevät.

Valmentaja Jokisen onnistuneen valmennusjakson ansiosta seura menestyi resursseihinsa nähden pelillisesti hyvin, mutta saa nähdä mitä poislähdön Jälkeen käy.

Tässä jälleen kerran korostuu suomalaisen pikkujääkiekkoseuran pyhän neliyhteyden merkitys, jonka on oltava koko ajan tikissä, että seura pärjää myös askissa eli vähintään seuraavien asioiden on oltava koko ajan laadukkaan ammattimaisella tavalla hallussa:

1) Laadukas juniorityö, joka tuottaa koko ajan Liigaan uutta omaa pelaajavirtaa,

2) Vakaan varakkaat ja kärsivälliset seuratoiminnan rahoittajat,

3) Osaavan vaativa valmennus, joka kehittää pelaajia ja joukkuepeliä sekä tuo myös pelillistä menestystä että sen seurauksena halliin vakaan maksavan kannattajakunnan,

4) Ehdottoman ammattimainen seurajohto, jonka henklösuhteet pysyvät kunnossa läpi vaikeidenkin aikojen.

Em. takaa vakaan rauhallisen ja kehittävän seuratoimintaympäristön, joka luo pohjan pitkäjänteiselle joukkueen kehittämiselle, ja joka kenties joskus vie aina Liigamestaruuteen saakka.

Jukurit vertautuu monella tavalla Liigan pikkuseurana Kiekko-Poikiin ja siksi hyvää juttua myös Kiekko-Poikien seurahenkilöille sekä meille kannattajille siitä, että tavoite Liigaseuraksi ei välttämättä ole itseisarvo, jos siitä seuraa enemmän jatkossa ongelmia kuin hyviä asioita. Tai jos Liigaan ahneesti pyritään, niin toiminnan on kaikilla tasoilla junnuja ja aktiivisen maksavaa kannattajakuntaa myöten oltava ensin pysyvästi laadukkaalla tasolla, ei vain puheissa.

Tässä on hyviä pointteja. Pienessä kaupungissa juniori- ja edustusorganisaation yhteistyön on toimittava saumattomasti. Parhaimmillaan tämä johtaa koko seuran laajuiseen pelaajaidentiteettiin ja yhteisiin toimintatapoihin kautta organisaation. KalPa vaikuttaisi olevan tästä hyvä esimerkki.

Tämän päivän Hesarissa oli myös hyvä juttu pienempien talousalueiden jalkapalloseuroista.

Jalkapallo | Raimo Sarajärvi ja Ari Lahti ovat molemmat miljonäärejä – näin eri tavoin he ovat rahansa käyttäneet: ”Ei se ole tervettä”

SJK:lla ja KuPSilla on molemmilla rikkaat omistajat, jotka ovat olleet valmiita laittamaan paljon rahaa unelmiinsa. Lopputulokset ovat olleet hyvin erilaiset.

www.hs.fi

Artikkeli on maksumuurin takana, mutta siinä vertaillaan Kupsin ja SJK:n toimintaa Veikkausliigassa. Molemmilla on varakkaat omistajat jotka ovat tukeneet toimintaa.

SJK:ssa on lähdetty rakentamaan menestystä pitkäjänteisesti. Siellä on ensin laitettu puitteet kuntoon ja nyt keskitytään rakentamaan huipputason pelaajapolkua, jolla voidaan houkutella pelaajia ulkomaita myöten. Tavoitteena on kasvattaa pelaajia SJK: hon ja veikkausliigaa korkeammille tasoille. Jalkapallossahan liikkuu mukavat rahat pelaajakaupoissa, joten pelaajakaupoilla/kasvattajarahoilla voidaan osaltaan rahoittaa toimintaa. Yksi toiminnan avainelementti on jalkapallolukio Kuortaneella, joka on toteutettu SJK:n ja Kuortaneella urheilulukion kanssa yhteishankkeena.

Kupsissa sen sijaan ollaan epäonnistuttu rakentamaan taloudellisesti kestävää toimintaa ja tästä johtuen omistaja on joutunut rahoittamaan toimintaa miljoonilla euroilla per kausi. Nyt toimintaa on lähdetty kääntämään uuden toimitusjohtajan johdolla. Toisaalta omistaja toteaa, että miljoonien upottaminen on ollut menestyksen arvoista.

 

[KyöstiLauteilta]

Se on juurikin näin, tavoitteena tulee luonnollisestikin olla koko ajan pyrkiä kehittämään toimintaa ja vakiinnuttaa paikka Mestiksen kärkiseurana ja enemmänkin, jotta ollaan sitten valmiina, kun väistämättömät sarjauudistukset kuitenkin tulevat jossain kohtaa. Uuden hallin ja oheistoimintojen myötä hommiin saadaan vauhtia ja tässä on vielä aikaa kehittää toimintaa ja valmistautua sarjauudistuksiin. Se on ensisijaisen tärkeää, että ymmärretään resurssien rajat ja se on nähty täälläkin useamman kerran, miten käy, kun rajat on ylitetty. Siksi juuri, niin pitkään, kun Liiga on tässä nykymuodossaan ja ehdot pysyvät kohtuuttomina, eikä asioihin saada läpinäkyvyyttä sinne on täysin turhaa laittaa lisenssihakemuksia vetämään, se juuri olisi sitä typeryyttä. Esim. Jokerit toimi fiksusti, seuraavassa lainaus Jokereiden tiedotteesta (13.11.2023).

Jokerit Helsinki Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen, ettei seura hae Liiga-paikkaa kaudelle 2025-26 nykyisillä ehdoilla. Jokereiden tavoitteena on edelleen pelata Suomessa korkeimmalla sarjatasolla, mutta tehdä se vaarantamatta seuran tulevaisuutta.

Jokerit Helsinki Oy julkisti tulevaisuuden strategiansa 1.6.2023 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Projektin kolme pääteemaa ovat vastuullisuus kaikessa tekemisessä, oman juniorityön turvaaminen ja kehittäminen eurooppalaiselle huipputasolle sekä seuran taloudellinen omavaraisuus.

Jokerit Helsinki Oy kokee, että tavoittelemalla Liiga-nousua nykyisillä ehdoilla vesitetään kaikki yllä olevat arvot, joihin seura on sitoutunut. Jokereiden tavoitteena on edelleen tulevaisuudessa pelata kotimaan korkeimmalla sarjatasolla ja tavoitella Suomen mestaruutta, mutta niin on tapahduttava taloudellisesti järkevillä ehdoilla. Nykyisellä mallilla tämä ei ole mahdollista.

Jokereiden toimintaa ohjaavat strategiassa linjatut arvot, jotka takaavat seuralle pitkäjänteisen ja vakaan tulevaisuuden. Kaudella 2024-25 tavoitteena on voittaa Mestiksen mestaruus, mutta Liiga-nousua Jokerit ei tavoittele mainituista syistä johtuen.

Varmasti ollaan asiasta pääpiirteittäin samaa mieltä.

Jokereiden osalta täytyy muistaa, että ilmoitus tuli siinä vaiheessa kun liigaosakkeen hinta oli julkisuudessa olleiden tietojen valossa vähän vajaa 4miljoonaa euroa. K-Espoo sai osakkeen lopulta 2,2miljoonalla ja viiden vuoden maksuajalla. Tämän jälkeen Jokerit tiedotti, että nämä hakuehdot pitäisi palauttaa kaudelle 25-26 kunnes merkittävä sarjajärjestelmämuutos on saatu toteutettua. Toisin sanoen Jokerit olisi hyväksynyt K-Espoon nousuehdot ja menee varmasti heti liigaan, jos se on näillä ehdoilla mahdollista.

Kiekko-Poikien momentum kuolee hyvin tehokkaasti, jos Jokerit nousee ennen kuin sarjajärjestelmämuutokset ovat lyöty lukkoon. Liigan kiire muutoksille loppuu siihen paikkaan kun Jokerit nousee ja Mestiksestä lähtee taas valovoimaisin seura.

Tässä valossa on mielestäni tärkeää, että Kiekko-Pojissa viestitään selkeästi yleisölle ja liigalle liigatavoitteet, ja tehdään määrätietoisesti töitä niiden eteen. Muussa tapauksessa saamme varmasti odottaa mahdollisuuttamme taas vuosikymmeniä.

Seurajohdon suunnalta toivoisi virallista päivitystä, esimerkiksi ennen kauden alkua, mitä ”liigavalmius 4-7 vuoden aikana” tavoitteelle kuuluu. Samalla voisivat ottaa kantaa nousuehtoihin. Ymmärrettävästi tavoitteesta ei ole virallisesti paljoa puhuttu viimeaikoina.

 

[Jäkishöntsä]

Nyt sitten vaihteeksi Kiekko-Poikien läntinen vastinpari pelipaidan värin ja pikkukaupungin talousalueen toimijana on vaikeuksissa Liigassa. Ei ole helppoa pelata Liigassa taloudellisesti kestävällä tavalla, joka jälleen muistutuksena Kiekko-Poikien johdolle kun rustataan tulevaisuuden suunnitelmia talous- ja toisaalta kilpailullinen tavoite tai jopa mieluummin jääkiekkoseurana hengissä säilyminen edellä. Ei ole Sportillakaan helppoa olla Liigajoukkue.

SM-liigaseuralta raju ilmoitus

Vaasasta kuului ikäviä uutisia.

www.is.fi