Kyllähän tuo vaisuus korvien välissä varmasti on. Mikä tämän on saanut aikaiseksi on varmasti monen asian summa. Viime kauden onnistumiset, NHL-varaus ja kehut. Yleisön antamat paineet, joista esim. Joensuu jutteli, eli porukka latoi kauheat paineet niskaan ja kritisoivat kun onnistumisia ei tullutkaan joka ottelussa, vaikka ikää ei ollut kuin 17-18 vuotta. Nyt sama Armian kohdalla. Lisäksi massaa ja lihasta on tullut lisää mikä aiheuttaa samoja piirteitä kuin reipas pituuden kasvu yhtäkkiä, liikkuminen yms. vaikeutuu ja paikat ovat jumissa. Sitten se päänuppi, joka menee juntturaan. Odotat itseltäsi paljon ja haluat vastata huutoon, mutta onnistumisia ei tulekaan alkaa tekeminen muuttua negatiiviseksi, usko omaan tekemiseen hiipuu jolloinka kaikki näyttää siltä kuin ei olisi yritystäkään saada parempaa aikaiseksi. Varmasti Joppe haluasi latoa häkkejä joka pelissä ja tehdä mahtavia harhautuksia, mutta nuori mies ei ole kauheasti kokenut vastoinkäymisiä ja heikkoja otteita kaukalossa ja niiden käsitteleminen on hankalaa, mutta se on yksi asia joka vie aikaa oppia ja on sinällään hyvä, että oppii nyt, kun menestyminen ei ole pelkästään yhdestä miehestä kiinni. Vertaamiseen tässä oppimisessa voisi pitää muuan Miikka Kiprusofia, jonka NHL-urasta ei meinannut tulla yhtään mitään ja mahdollisuudet kaatuivat järjestään siihen ettei ollut saada kiinni juuri mitään. Nyt kuitenkin on vetänyt huipputasolla lähes kymmenen vuotta. Yleisön pitäisi vaan antaa Joppelle aikaa kehittää itseään ja kasvaa ammattikiekkoilijana henkisesti ja fyysisesti, ikää on kuitenkin vasta 18 eikä 28 vuotta. Tehot noin taitavalla ja lahjakkaalla pelaajalla, jolla kuitenkin on halua ja intoa treenata asioita oikeastaan jokaisena päivänä, tulevat varmasti jossain vaiheessa ellei tällä niin ensi kaudella.