Jatkoajan sotahistoria-visa, osa 1

[Unkka]

Äänestän tämän kisan tältä istumalta vuoden visaksi. Eka osiossa aloin lunttaamaan Rooman valtakuntaa laajimmillaan omasta kirjahyllystä (toki tiesin ulkomuistista, mutta varmistin). No siinähän vierähti yli tunti kun upposin taas Roomaan. Antiikista minulla etoo tuo Kreikka ja Rooma on ylivoimainen suosikki. Joskus tulee mieleen, olisiko Eurooppa erilainen, jos Xerxes olisi jyrännyt Kreikan, noh tuskimpa sentään.

 

[Alamummo]

Spoileri

1. Puunilaissodat roomalaisten ja karthagolaisten välillä raivosivat noin 120 vuotta. Roomalaiset tekivät lukuisia sotaretkiä Karthagon sekä sen liittolaisten kimppuun ja eräs merkittävimmistä iskuista kohdistui Syrakusan tuolloiseen kaupunkivaltioon. Kenen kuuluisan matemaatikon, tähtitieteilijän ja keksijän mielikuvituksellisten sotakoneiden on kerrottu aiheuttaneen roomalaisille suuria tappiota taistelun aikana? Arkhimedes

2. Islaminuskoisilla hallitsijoilla oli aikanaan tapa käyttää ei-islaminuskoisia sotilaita armeijoissaan. Nämä alkuperältään orjataustaiset sotilaat nousivat keskiajalla jopa hallitsemaan Egyptiä. Keistä on kyse? Nuubialaiset

3. Muun muassa Mika Waltarin teoksessa Mikael Karvajalka kuvataan Rooman piiritystä ja ryöstöä vuodelta 1527. Tuolloin itse paavi joutui hakemaan turvapaikkaa eräästä linnoituksesta. Millä nimellä linnoitus tänä päivänä tunnetaan? Castello Saint Angelo

4. Hugenottisodat (tai Ranskan uskonsodat) riivasivat Ranskaa 1500-luvun loppupuolella. Mitä tapahtumaa on pidetty tuon sodan kliimaksina, jonka seurauksena jopa kymmenien tuhansien ranskalaisten on arvioitu menettäneen henkensä? Pärttylinyö

5. Venäjän ja Japanin välinen sota on jäänyt historiaan merkittävänä monessakin mielessä. Sota osoitti keisarillisen Venäjän heikkouden ja toisaalta loi liiankin positiivisen kuvan japanilaisille, heidän omasta sotilaallisesta voimastaan. Päättyikö tuo sota vuonna a) 1895 b) 1905 c) 1908? Veikkaan 1908, koska Venäjän vallankumous seurasi pian tämän jälkeen.

6. Otto von Bismarckin aloittaman sekä harjoittaman liittoutumispolitiikan takia koko Eurooppa täyttyi ristiin rastiin solmituista sopimuksista, johtaen osaltaan ensimmäiseen maailmansotaan. Yksi merkittävimpiä näistä sopimuksista oli 1900-luvun alkupuolella syntynyt sopimus Englannin ja Ranskan välillä. Mikä oli tämän sopimuksen ranskankielinen nimi, jolla se yleisesti tunnetaan tänäkin päivänä? ---

7. Argentiina hävisi lyhyen Falklandin sodan briteille vuonna 1982. Mikä välitön sisäpoliittinen vaikutus tällä hävityllä sodalla oli Argentiinassa? Presidentti erosi

8. Suomen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen asema muuttui 1700-luvun alkupuolella. Miksi? Ruotsin kuningas Karl XII yritti valloittaa Venäjän, mutta hävisi Pietari Suurelle Pultavan taistelussa. Ruotsin mahti heikkeni ja seurasi isovihan aika, jossa Venäjä pyrki valloittamaan Suomen Ruotsilta.

9. Suomen sisällissodan alkaessa ja aikana Helsingin keskuspoliisiaseman miehistöstä ”kumouksellisia” oli a) 10% b) 40% c) 80% ? Ehkä 10%

10. Tässä sotilaskulttuurissa sotilaskoulutus alkoi noin 6-7 vuoden iässä ja asevelvollisia oltiin noin kuuteenkymmeneen ikävuoteen asti. Keistä on kyse? Assyrialaiset


JOKERI

Tukholman vanhastakaupungista löytyy talo, jonka julkisivun eriväristen tiilien on sanottu symboloivan erään tietyn tapahtuman uhrilukua. Mistä tapahtumasta on kyse?[/QUOTE] Stockholms blodbad 1520 kun Tanskan kuningas Kristian II mestautti Ruotsin korkeinta aatelistoa kukistaakseen Sture-suvun kannattajat.

 

[Musta Nuoli]

Spoileri

1. Arkhimedes
2. Janitsaarit
3. Roomassa vierailinkin tämän linnoituksen luona parin vuotta sitten tarkoituksenani tutustua siihen, mutta se oli piru vie silloin juuri kiinni ja satoi kaatamalla. Harmitti. Sant'Angelo.
4. Pärttylinyö. Tätä sivuttiin muistaakseni aikoinaan Sergeanne Colonin Angelica-sarjassakin tai jossain vastaavassa historiallisessa teossarjassa.
5. Veikkaan B eli 1905
6.D'accord Bretagne (hatusta vedin)
7. Sikäläinen sotilasdiktatuuri luhistui.
8. Kaarle XII mellasti sen verran surkeasti suuressa Pohjan sodassa, että Ruotsin suurvalta-asema mureni ja Suomenkin asema heikkeni kun Pietari Suuri oli naapurissa kukkona tunkiolla. Kaarle vol. 12 oli paska kuningas muutenkin, siksi kummastuttaa, että ruotsalaiset uusnatsit hänen merkkipäivänään marssivat - Kalle12 kun symbolisoi lähinnä Ruotsin suurvalta-aseman tuhoa kädettömän sotahullun toimesta.
9. A) 10%
10. Spartalaisista.
JOKERI: Kyse on siitä verilöylystä, jolloin Tanskan kuningas (joku Kristianeista) mestautti vinon pinon ruotsalaisia aatelisia, mutta ei saanut Kustaa Vaasaa joka sittemmin aikanaan nousi Ruotsin kuninkaaksi.

 

[Histo]

Spoileri

1. Kenen kuuluisan matemaatikon, tähtitieteilijän ja keksijän mielikuvituksellisten sotakoneiden on kerrottu aiheuttaneen roomalaisille suuria tappiota taistelun aikana?
- Arkhimedeen.

2. Islaminuskoisilla hallitsijoilla oli aikanaan tapa käyttää ei-islaminuskoisia sotilaita armeijoissaan. Nämä alkuperältään orjataustaiset sotilaat nousivat keskiajalla jopa hallitsemaan Egyptiä. Keistä on kyse?
- Janitsaareista.

3. Muun muassa Mika Waltarin teoksessa Mikael Karvajalka kuvataan Rooman piiritystä ja ryöstöä vuodelta 1527. Tuolloin itse paavi joutui hakemaan turvapaikkaa eräästä linnoituksesta. Millä nimellä linnoitus tänä päivänä tunnetaan?
-

4. Hugenottisodat (tai Ranskan uskonsodat) riivasivat Ranskaa 1500-luvun loppupuolella. Mitä tapahtumaa on pidetty tuon sodan kliimaksina, jonka seurauksena jopa kymmenien tuhansien ranskalaisten on arvioitu menettäneen henkensä?
-

5. Venäjän ja Japanin välinen sota on jäänyt historiaan merkittävänä monessakin mielessä. Sota osoitti keisarillisen Venäjän heikkouden ja toisaalta loi liiankin positiivisen kuvan japanilaisille, heidän omasta sotilaallisesta voimastaan. Päättyikö tuo sota vuonna a) 1895 b) 1905 c) 1908?
- b) 1905

6. Otto von Bismarckin aloittaman sekä harjoittaman liittoutumispolitiikan takia koko Eurooppa täyttyi ristiin rastiin solmituista sopimuksista, johtaen osaltaan ensimmäiseen maailmansotaan. Yksi merkittävimpiä näistä sopimuksista oli 1900-luvun alkupuolella syntynyt sopimus Englannin ja Ranskan välillä. Mikä oli tämän sopimuksen ranskankielinen nimi, jolla se yleisesti tunnetaan tänäkin päivänä?
- Entente.

7. Argentiina hävisi lyhyen Falklandin sodan briteille vuonna 1982. Mikä välitön sisäpoliittinen vaikutus tällä hävityllä sodalla oli Argentiinassa?
- Maata hallinnut sotilasjuntta kaatui.

8. Suomen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen asema muuttui 1700-luvun alkupuolella. Miksi?
- Ruotsi hävisi Suuren Pohjan sodan, menetti isoja osia valtakunnastaan ja sotaa edeltäneen suurvalta-asemansa. Venäjä miehitti sodan aikana Suomen ja vaikka sittemmin vetäytyi Uudenkaupungin rauhassa, piti se aiemmin Ruotsille kuuluneen Laatokan Karjalan ja hallinnoi Suomenlahtea uudesta pääkaupungistaan Pietarista käsin. Suomi kuului edelleen Ruotsille, mutta rajaa lähemmäksi siirtänyt itänaapuri oli dominoivassa asemassa alueella.

9. Suomen sisällissodan alkaessa ja aikana Helsingin keskuspoliisiaseman miehistöstä ”kumouksellisia” oli a) 10% b) 40% c) 80% ?
- Varmaan c) 80% jos vielä sisällissodan aikana olivat paikalla.

10. Tässä sotilaskulttuurissa sotilaskoulutus alkoi noin 6-7 vuoden iässä ja asevelvollisia oltiin noin kuuteenkymmeneen ikävuoteen asti. Keistä on kyse?
- Spartalaiset.


JOKERI

Tukholman vanhastakaupungista löytyy talo, jonka julkisivun eriväristen tiilien on sanottu symboloivan erään tietyn tapahtuman uhrilukua. Mistä tapahtumasta on kyse?
- En lähde arvailemaan, koska pistehän siinä menisi.

 

[MustatKortit]

Vajaa pari tuntia jäljellä vastausaikaa.

Oikeat vastaukset kommentteineen ilmestyvät huomenna aikaisin aamulla. Sitten suoritetaan myös pistelaskua.

 

[mjr]

OSA 2

Spoileri

1. Arkhimedes.

2. Mamelukit.

3. -

4. Pärttylinyö?

5. 1905

6. Entente (jossain on myös heittomerkki)

7. Juntta sortui

8. Pietarin perustaminen (aluksi ajattelin isovihaa, mutta varmaan tarkoitat Pietaria)

9. 40%

10. Sparta?


JOKERI

Hmm, olisiko Tukholman verilöyly - tanskalaiset pistivät 1520-luvulla kylmäksi ruotsalaisia aatelisia?

 

[Gwai Lo]

Pahoittelen myöhästymistä, mutta toivottavasti arvon Mustat Kortit antaa armon käydä oikeudesta. Kiireinen viikonloppu jne.

Spoileri

1. Pythagoraan
2. -
3. -
4. Karvaan perjantain verilöylyn
5. 1905
6. Tripact
7. Presidentti erosi
8. Pietari "perustettiin"
9. 10 %
10. Spartalaisista

 

[MustatKortit]

OIKEAT VASTAUKSET, OSA 2

1. ) Arkhimedes

Kommentti: tämä oli tarkoituksellisen helppo. Historioitsijat ovat melkoisen varmoja, että Arkhimedeen ja koneidensa urotöitä roomalaisia vastaan on liioiteltu aikojen saatossa.

2.) Mamelukit

Kommentti: tässä oli tarkoituksella vähän jengaa mukana ja odotukseni täyttyivät useampien vastattu janitsaarit. Janitsaarit siis taistelivat eritoten ottomaanien armeijassa ja olivat alun perin monesti kristittyjä. Mamelukit tulivat Afrikasta, Arabiasta jne. Ja hallitsivat tosiaan Egyptiä faaraoina pariin otteeseen.

3.) Castel Sant'Angelo, tunnetaan myös turistikirjoista nimellä Hadrianuksen mausoleumi. Moni olikin muistanut, että myös Dan Brown kirjoittaa tästä. Olen hyväksynyt vastaukset, vaikka olisi kirjoitusvirheitä tuossa nimessä...

4.) Pärttylinyö tai Pariisin verihäät.

Kommentti: levottomuudet levisivät ympäri Ranskaa seuraavina kuukausina. Tuleva Ranskan (ehkä rakastetuin) kuningas Henrik Navarralainen pelastui hengissä vain siksi, että tekeytyi katoliseksi.

5.) 1905

Kommentti: vähän helpompi monivalinta

6.) Entente cordiale (suom. "sydämellinen yhteisymmärrys")

Kommentti: tämä muuten on suht tuttu jo yläasteen kasiluokan hissantunneilta, jos on kuunnellut. Sopimus on merkittävä siksi, että tuon sopimuksen ympärille lopulta rakentuivat niin sanotut ympärysvallat, Venäjä liittyi sopimukseen vuonna 1907.

7.) Vuodesta 1976 vallassa ollut sotilasjuntta joutui luopumaan vallasta.

Kommentti: olen hyväksynyt vain vastaukset, joissa juntta on mainittu.

8.) Pietarin perustaminen

Kommentti: Pietarin rakennustyöt alkoivat 1703 ja vajaa kymmenen vuotta myöhemmin siitä tuli pääkaupunki. Tämä mullisti koko Itämeren geopolitiikan ja erityisesti Suomen aseman. Ikävä kyllä vaikutukset ovat samat tänäkin päivänä ja olivat sitä 1900-luvun isoissa sodissa. Moni oli vastannut Suurta Pohjan sotaa jne, mutta huomauttaisin että vaikka Ruotsin (suurvalta-)asema toki muuttui, niin Suomen kohdalla vaikutukset olivat "business as usual", eli rajat siirtyivät jälleen, kuten ne siirtyivät vielä useaan otteeseen, myös myöhemmin 1700-luvulla.

9.) 80 %

Kommentti: onnistunut kompa, johon moni siis kompastui. Ilkka Levä Helsingin yliopistolta on tutkinut poliisivoimien historiaa Suomessa. Valkoinen historiankirjoitus on myöhempinä aikoina hokenut, että "laki ja oikeus olivat valkoisten puolella", mutta todellisuudessa Helsingin poliisista tosiaan 80% oli kumouksellisia tai näitä symppaavia tahoja. Sadat helsinkiläiset poliisit myös taistelivat rintamalla valkoisia vastaan.. Tämä muuten muuttui sodan jälkeen, kun valkoiset ottivat poliisiin vain pohjanmaalaisia, talollisten toiseksi vanhimpia poikia ja näin laitoksesta tuli 100% valkoinen.

10.) Sparta

Kommentti: vähän helpompaa väliin.

JOKERI: Tukholman verilöyly (väitetysti 92 uhria, varmuudella väliltä 80-100 henkeä)

Kommentti: Valtaosalla oikein, eli taas vähän liian helppoa kysymyksenasettelua. Olisi pitänyt olla vielä epämääräisempi. Tosin nyt kyllä tuli ensimmäiset pistemenetyksetkin, jotkut laittoivat väärää vastausta. Ilahduttavan moni kuitenkin tiesi Tukholman verilöylyn ja sen syyt sekä seuraukset. Tanskan ja Kalmarin unionin kuningas Kristian sai tästä itselleen lisänimen "Verinen".

 

[MustatKortit]

OSA 2, PISTEET

Laitan illemmalla sitten kokonaistilanteen kahden osion jälkeen, tässä viestissä siis vain tämän kakkososion pisteet:


KwutsNI: 12 pistettä (täydet pisteet!)
Japi: 12 pistettä (täydet!)
Denverin munasyndi: 11 pistettä
Kampeaja: 11 pistettä
Wiljami: 11 pistettä
mjr: 10 pistettä
J.C.S: 9 pistettä
sampio: 9 pistettä
Hereworth: 8,5 pistettä (puoli pistettä nelosvastauksen Pariisista, mutta itse tapahtuma jäi mainitsematta..)
Musta Nuoli: 8 pistettä
Unkka: 7 pistettä
Hauptmann: 7 pistettä
Kulminaatiopisteilijä: 7 pistettä (Jokerista ei täyttä kahta pistettä, eikä miinusta, annoin yhden pisteen. Muistit oikein, että verilöyly järjestettiin, mutta järjestävä taho oli aika hatarasti muistettu :) )
arvee: 7 pistettä
Histo: 7 pistettä
NDT665: 7 pistettä
TosiFani: 6 pistettä
Ollakseni: 6 pistettä
Alamummo: 6 pistettä
Alejandro: 4 pistettä
Klose16: 3 pistettä
FASlapsi: 3 pistettä
Gwai Lo: 3 pistettä
Everton: 2 pistettä

@Kulminaatiopistelijä : en saa vastauksiasi auki, siis sieltä spoilerien takaa. Laita mulle vaikka yv:nä vastaukset uusiksi (ei varmaan pysty muokkaamaan enää alkuperäistä viestiä), niin lasken sun pisteet myöhemmin. Ekan kahden vastaukset tuosta jo näinkin eli eka kysymys sulla oli oikein (Arkhimedes) ja toka väärin (janitsaarit)

 

[sampio]

Jep, janitsaarit oli se ottomaanien väkisin adoptoima orjalauma, jota en muistanut. Onneksi muistin kuitenkin oikean vastauksen.

Tuo poliisin punaisuus noin suurelta osin on kieltämättä yllätys. Ajattelinkin vastanneeni väärin tuolla 10 pinnalla, mutta 40 prosenttia olisin veikannut myöhemmin. Ehkä tähän vaikuttaa vahvasti mielikuvien kautta poliisin vahva valkoinen tausta 20-30 -luvuilla.

@MustatKortit
Milloin suurin piirtein ehdit iskeä kehiin viimeiset kysymykset, että tietää kärkkyä?

 

[MustatKortit]

@MustatKortit
Milloin suurin piirtein ehdit iskeä kehiin viimeiset kysymykset, että tietää kärkkyä?

Erittäin suurella todennäköisyydellä laitan ne huomenna ja vastausaikaa on sitten varmaan perjantaihin asti. Kysymykset ovat itse asiassa siis jo valmiita ja olemassa, mutta mietin paria vaikeutusta vikaan osioon, niin siksi täytyy vielä miettiä.

edit. muutettu sampion lainaus oikeaan muotoon..

 

[Leon]

5.) 1905

Kommentti: vähän helpompi monivalinta

Mielenkiintoinen visa, mutta jätän järkisyistä väliin. Tuo vitoskysymys sai kyllä nauramaan ääneen. Se on yhtään valehtelematta ainoa asia, minkä muistan koulun historiantunneilta. Tai siis opetukseen liittyvä, muuta kivaa jäi kyllä mieleen. Nostan hattua kaikille historiantuntijoille. Kova on taso.

 

[KwutsNI]

Mielenkiintoinen visa, mutta jätän järkisyistä väliin. Tuo vitoskysymys sai kyllä nauramaan ääneen. Se on yhtään valehtelematta ainoa asia, minkä muistan koulun historiantunneilta. Tai siis opetukseen liittyvä, muuta kivaa jäi kyllä mieleen. Nostan hattua kaikille historiantuntijoille. Kova on taso.

Oma historianopettajani oli kyllä sitä mieltä, että jos vaan yhden asian muistaa, niin sen pitäisi olla 1323.

Mutta kiitokset jo tässä vaiheessa @MustilleKorteille, hauska visa. Hyvin osui kysymykset toisessa osassa, toivottavasti kolmosessa on samalla tavoin onni myötä.

 

[MustatKortit]

Oma historianopettajani oli kyllä sitä mieltä, että jos vaan yhden asian muistaa, niin sen pitäisi olla 1323...

Niin, tietysti jos vuosilukuja lähdetään miettimään, niin tuo voi olla aika hyvä tieto.

Aasinsiltana tästä kuitenkin toteaisin yhden lempiajatukseni, että hyvälle historiantuntijalle vuosiluvut ovat ehkä hivenen sivuseikka. Omat veljeni ovat tästä monesti naljailleet, että kyllä se on hyvä vaan tietää, milloin Suomi itsenäistyi jne.. :)

Seison kuitenkin väitteen takana. Jos nyt ottaa esimerkiksi toisessa kysymyspatterissa olleen Pietarin, niin lienee varsin epäoleellista tietää, minä vuonna rakennustyöt alkoivat. Sen sijaan on syytä hahmottaa tuo aikakausi ja ennen kaikkea ymmärtää rakentamisen mukanaan tuomat mullistukset Suomen geopolitiikkaan.

 

[Kulminaatiopistelijä]

@Kulminaatiopistelijä : en saa vastauksiasi auki, siis sieltä spoilerien takaa. Laita mulle vaikka yv:nä vastaukset uusiksi (ei varmaan pysty muokkaamaan enää alkuperäistä viestiä), niin lasken sun pisteet myöhemmin. Ekan kahden vastaukset tuosta jo näinkin eli eka kysymys sulla oli oikein (Arkhimedes) ja toka väärin (janitsaarit)

Poistin spoileri-taqit; näkyykö nyt?

 

[MustatKortit]

Poistin spoileri-taqit; näkyykö nyt?

Näkyy. Eli laitan samantien pisteesi.

 

[KwutsNI]

Niin, tietysti jos vuosilukuja lähdetään miettimään, niin tuo voi olla aika hyvä tieto.

Aasinsiltana tästä kuitenkin toteaisin yhden lempiajatukseni, että hyvälle historiantuntijalle vuosiluvut ovat ehkä hivenen sivuseikka. Omat veljeni ovat tästä monesti naljailleet, että kyllä se on hyvä vaan tietää, milloin Suomi itsenäistyi jne.. :)

Seison kuitenkin väitteen takana. Jos nyt ottaa esimerkiksi toisessa kysymyspatterissa olleen Pietarin, niin lienee varsin epäoleellista tietää, minä vuonna rakennustyöt alkoivat. Sen sijaan on syytä hahmottaa tuo aikakausi ja ennen kaikkea ymmärtää rakentamisen mukanaan tuomat mullistukset Suomen geopolitiikkaan.

Minä taas olen sitä mieltä, että nykyään vuosilukuja turhaan väheksytään historian opiskelussa. Toki jos kaikki muu on hallinnassa, tarkka vuosiluku ei ole se olennaisin tieto. Toisaalta taas on vaikea nähdä kenenkään tuntevan tarkasti jotain historiallista tapahtumaa tietämättä koska se tapahtui. Loppukaneettina kuitenkin todettakoon, että kausaliteetti kulkee kuitenkin ajan kanssa samaan suuntaan, joten kronologian ymmärtäminen on välttämätöntä järkevää historiallista narratiivia rakennettaessa. Tämä ei aina vaadi tarkkaa vuosilukua, mutta vuosiluku, päivämäärä jne. auttaa.

 

[MustatKortit]

Minä taas olen sitä mieltä, että nykyään vuosilukuja turhaan väheksytään historian opiskelussa. Toki jos kaikki muu on hallinnassa, tarkka vuosiluku ei ole se olennaisin tieto. Toisaalta taas on vaikea nähdä kenenkään tuntevan tarkasti jotain historiallista tapahtumaa tietämättä koska se tapahtui. Loppukaneettina kuitenkin todettakoon, että kausaliteetti kulkee kuitenkin ajan kanssa samaan suuntaan, joten kronologian ymmärtäminen on välttämätöntä järkevää historiallista narratiivia rakennettaessa. Tämä ei aina vaadi tarkkaa vuosilukua, mutta vuosiluku, päivämäärä jne. auttaa.

Juu, ei tosiaan ollut tarkoitus väheksyä vuosilukuja. Oikeastaan sanoisin niin päin, että olen aikamoinen vuosilukufriikki itse.

Ennemminkin tarkoitin sitä, että mikäli joku ei muista Bastiljin valloituksen tarkkaa vuotta, mutta ymmärtää tapahtuman todellisen ja symbolisen merkityksen vallankumouksen kannalta + osaa jotakuinkin sijoittaa tapahtuman oikeaan aikakehykseen, niin tuo on mielestäni ihan hyvää sivistystä jo.

 

[KwutsNI]

Juu, ei tosiaan ollut tarkoitus väheksyä vuosilukuja. Oikeastaan sanoisin niin päin, että olen aikamoinen vuosilukufriikki itse.

Ennemminkin tarkoitin sitä, että mikäli joku ei muista Bastiljin valloituksen tarkkaa vuotta, mutta ymmärtää tapahtuman todellisen ja symbolisen merkityksen vallankumouksen kannalta + osaa jotakuinkin sijoittaa tapahtuman oikeaan aikakehykseen, niin tuo on mielestäni ihan hyvää sivistystä jo.

Eiköhän me olla aika lailla samaa mieltä, vaikka onnistuttiinkin muutama viesti aiheesta vaihtamaan. Agree to agree? :)

 

[Hereworth]

Niinpä tietysti, unohtui mainita Pietarin perustaminen, vaikka muutoin vastaus menikin oikein. Onneksi varhaismodernin ajan tentissä ei kysytty tuota, niin meni paljon kunniallisemmin läpi.

Mieleni tekisi hieman kyllä valittaa tuosta kysymyksen asettelusta suhteessa haluttuun vastaukseen, mutta olkoon nyt, ei tämä niin vakavaa ole. Itsepähän mokasin.

 

[MustatKortit]

Niinpä tietysti, unohtui mainita Pietarin perustaminen, vaikka muutoin vastaus menikin oikein. Onneksi varhaismodernin ajan tentissä ei kysytty tuota, niin meni paljon kunniallisemmin läpi.

Mieleni tekisi hieman kyllä valittaa tuosta kysymyksen asettelusta suhteessa haluttuun vastaukseen, mutta olkoon nyt, ei tämä niin vakavaa ole. Itsepähän mokasin.

Hetken mietin omaa kysymyksenasetteluani, koska vastauksia tuli useampia mm. Suureen Pohjan sotaan liittyen. Mutta näillä mennään ja eritoten siksi, että kyllä tuolla aika moni oli kuitenkin vastannut myös oikein. Suuri Pohjan sota jne muutti Ruotsin asetelmia (ja suurvalta-aseman menetys), mutta eritoten Pietari vaikutti Suomen asemaan.

 

[Hereworth]

Suuri Pohjan sota jne muutti Ruotsin asetelmia (ja suurvalta-aseman menetys), mutta eritoten Pietari vaikutti Suomen asemaan.

Olisi voinut jäädä Pietari Pietarilta rakentamatta, jos sitä valtakunnan rajaa ei olisi saatu siirrettyä edullisempaan paikkaan. Syy-seuraussuhteita kuitenkin jo koulussa painotetaan, enemmän kuin sitä eksaktien vuosilukujen muistamista (kyllä ne tärkeimmät silti pitää muistaa).

Mutta hyväksyn hammasta purren, olihan siellä tosiaan osattu vain tuo haettu vastauskin kertoa.

 

[MustatKortit]

Olisi voinut jäädä Pietari Pietarilta rakentamatta, jos sitä valtakunnan rajaa ei olisi saatu siirrettyä edullisempaan paikkaan. Syy-seuraussuhteita kuitenkin jo koulussa painotetaan, enemmän kuin sitä eksaktien vuosilukujen muistamista (kyllä ne tärkeimmät silti pitää muistaa).

Mutta hyväksyn hammasta purren, olihan siellä tosiaan osattu vain tuo haettu vastauskin kertoa.

Mä tosiaan annoin pisteen myös ylimalkaisemmista vastauksista, jossa spekuleerattiin enemmänkin noilla 1700-luvun alkupuolen muutoksilla, JOS myös Pietari ainakin sivulauseessa mainittiin!

Btw, muutamilla on vähän virheellinen tuo tulkinta, puhetta mm. Sveaborgin rakentamisesta ja tämän linkittämisestä Suomen muuttuneeseen tilanteeseen. Sveaborgin rakentaminen alkoi vasta hattujen sodan jälkeen 1740-luvulla, jolloin luotiin uusi amiraliteetin yleissuunnitelma etelärannikon linnoittamisesta ja saaristolaivaston rakentamisesta. Erinäisten hyvin mutkikkaiden sisäpoliittisten kähmintöjen jälkeen Ehrensvärd sai siirrettyä uuden laivaston maavoimien esikunnan alaisuuteen (koska amiraliteetti poliittisten vastustajiensa myssyjen käsissä), josta liikanimi Armeens Flotta. Toki tämä liittyy geopoliitisesti Pietarin rakentamiseen, mutta ei kyllä mitenkään kovin suoraan.

 

[mjr]

Muistan vielä oman yo-kirjoitukseni historian jokerin: Pietarin vaikutus Suomen historiaan (tmv. muotoilu), mikä oli aika toivekysymys, mutta jonkun turismin ja sodanjälkeisen kaupan unohtamisesta tuli 8/9 pistettä. Suuri onnettomuushan se Suomelle oli - olisi se hullu sadisti, Pietari Suuri, saanut enemmän panostaa Mustanmeren suunnalle pirun pääkaupunkiaan...

 

[sampio]

Vuosiluvuilla ja irrallisilla historiafaktoilla on sijansa narratiivissa luina ja jänteinä. Kukin miestä sitten rakentaa noiden tukipisteiden varaan omanlaistaan kehoa sen mukaan kuin ohjataan ja/tai ohjautuu. Itse painotan opetuksessani sekä omassa harrastuneisuudessani yksittäisten vuosilukujen ja päivämäärien sijaan kokonaisuuksien ymmärtämistä, mistä ei aina välttämättä ole hyötyä trivioissa, mutta millä ainakin itse olen kokenut oppineeni ymmärtämään maailmaa ja ihmisluontoa enemmän. Tietysti jotkut itsenäisyyspäivät ja vastaavat kuuluvat yleissivistykseen, ja sen kysyn ihan vittuillakseni myös kokeessa ainoana puhtaana päivämääräkyssärinä omilta oppilailtani. Ja joka vuosi löytyy joitain, jotka sitä eivät muista, vaikka mainitsen asiasta etukäteen.

Myös tuohon 1MS:n liittolaisuuksiin liittyen, en muista, että pari viimeisintä käyttämääni kirjasarjaa olisivat enää entente-nimitystä käyttäneet, vaan on puhuttu vain liittokuntien synnystä. Ainakin yläkoulussa tämä on mielestäni hyvä ratkaisu, koska mitä vähemmän liikkuvia osia teinien päähän yrittää tunkea, sen parempi. Liittokuntien synnyt on sitäpaitsi helppo avata urheiluluokille lätkätappeluna! Jepa, mutta pointti siis siinä, että ei kai sillä lopulta ole mitään väliä, muistaako ententen, jos tajuaa vastakkainasettelun voimistumisen ja sodan laajenemisen sitä vasten. Itse en mitään rintamalinjojen muutoksia tai suurmiehiä jaksa sodista kertailla yleensäkään oppilailleni, saati tarkkoja päivämääriä joillekin tapahtumille. Vuositasolla sodat, vuosikymmeninä ilmiöt, vuosisatoina ajanjaksot, noin karkeasti ottaen. Toki itse yritän hahmottaa vapaa-ajallani lukiessani asiat mahdollisimman tarkasti, mutta se nyt on sitten ihan eri puuhaa kuin piirtää suuntaviivoja muksuille.