Jatkoajan Lukko-osion ikioma Hall of Fame

[finmos21]

Tappioiden, negatiivisten uutisten vastapainoksi, voittojen ja ilouutisten lisäykseksi pohdin tällaista ketjua, joka piristäisi kauden aikana ja kausien välillä. Nimittäin Jatkoajan Lukko-osion oma kunniagalleria eli Hall of Fame!

Lukko-paidassa on vuosikymmenien ajan viilettänyt toinen toistaan viihdyttävämpiä persoonia. Kannattajien muistoihin ovat jääneet lukemattomat pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt jne. Kaikkien paitaa ei voi hallin kattoon nostaa, mutta ansaitsevat kunnioituksen ja että Lukko-uraa muistetaan.

JA:n parasta antia on ollut lukea erityisesti kokeneemman kannattajakunnan muistoja ja toki mielenkiintoista on nähdä myös nuorempien sukupolvien näkemyksiä rakkaista Lukko-pelaajista. Korostuvatko JVDT, Dufva-vuosien sankarit, Omat boja, -90-luvun tähdet, -88 hopeajoukkue vai aiemmat pioneerit?

Eli lyhyesti idea:

• Otetaan vastaan ehdotuksia kunniagalleriaan. Jokainen nimeää sovitun määrän ehdokkaita. Äänestysajan päättyessä äänet lasketaan ja valitaan ensimmäiset uudet jäsenet.
• Mitään tarkkoja kriteerejä ehdokkaille ei ole, vaan pohdi juuri sinulle merkityksellisin pelaaja, valmentaja, huoltaja tms. Kenet sinävalitsisit kunniagalleriaan?
  • Huumoriehdotukset voitaisiin jättää odottamaan omaa galleriaansa, eli Vahalahden koirat, Jänikset, Eetu-ketun ensimmäinen inkarnaatio jne.
• Ehdottaisin että kunniagallerian pohjana olisi pelaajat, joiden paita on jo katossa, eli Rastio, Keinonen, Torkki, Hämäläinen jne olisivat jo mukana.

Tarkoituksena muistella vanhoja hyviä aikoja ja niitä legendaarisimpia seppiä, joita Raumalla on nähty. Ajan myötä lista varmasti kasvaa ja saadaan lisää puheenaihetta.

Ajatuksia, ideoita, ehdotuksia? Kaikki palaute otetaan vastaan.

E: Ehdokkaiden valinta 24.1.-29.2.2024, jokaisella mahdollisuus ehdottaa kolmea (3) jäsentä.
E2: Ensimmäinen ryhmä valittu:
JA:N LUKKO HALL OF FAME (01/2024)
Toni Koivisto
Justin Danforth
Juha Riihijärvi
Shayne Toporowski
Jarmo Myllys
Jarmo Kuusisto

 

[Raymond]

Jotta kunniagalleriassa pysyisi ns. tolkku, niin olisi hyvä, että tiettyyn aikaan mennessä voisi esittää ehdokkaat. Jokaisella nimimerkillä esimerkiksi 2 ehdotusta. Lopulta valitaan tämän kauden aikana galleriaan esimerkiksi 5-10 nimeä. Äänestyksellä tietysti. Sen jälkeen voisi vuosittain lisätä 2-3. Nimet voisi numeroida järjestyksessä äänien ja listaan tulojen mukaan.

 

[nexustron]

Loistava idea! Jos nyt heti halutaan talkoot aloittaa niin olisiko aina uusi vuosi ja uudet HoF jäsenet?

Mielestäni jokaisella voisi olla vaikka 3-5 ääntä ja vaikka 10 eniten ääniä saaneiden keskuudesta äänestetään 2 lopullista uutta jäsentä.

 

[finmos21]

Jotta kunniagalleriassa pysyisi ns. tolkku, niin olisi hyvä, että tiettyyn aikaan mennessä voisi esittää ehdokkaat. Jokaisella nimimerkillä esimerkiksi 2 ehdotusta. Lopulta valitaan tämän kauden aikana galleriaan esimerkiksi 5-10 nimeä. Äänestyksellä tietysti. Sen jälkeen voisi vuosittain lisätä 2-3. Nimet voisi numeroida järjestyksessä äänien ja listaan tulojen mukaan.

Loistava idea! Jos nyt heti halutaan talkoot aloittaa niin olisiko aina uusi vuosi ja uudet HoF jäsenet?

Mielestäni jokaisella voisi olla vaikka 3-5 ääntä ja vaikka 10 eniten ääniä saaneiden keskuudesta äänestetään 2 lopullista uutta jäsentä.

Hyviä pointteja. Olisiko esimerkiksi niin että ensimmäiseen ryhmään vaikka kuusi jäsentä (täysi kentällinen), sitten vaikka jatkossa kesäkaudella ja vuoden vaihteessa uudet, kolmen ryhmät per kerta.

Eli jokaisella kolme ehdotusta/ääntä, aikarajan jälkeen koostetaan vielä 10 henkilön lista joista valitaan uudet jäsenet.

JA miitti voisi toki olla sopiva ensimmäinen deadline, jos sellaista järjestetään ja ei heti ensi viikolla ole. Jatkossa sitten esimerkiksi Pitsiturnaus ja uusi vuosi deadlineina.

 

[finmos21]

Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyi, mutta eiköhän aleta täällä Lukko-osiossa valitsemaan kunniajäseniä!

Eli:

• Ehdokkaiden äänestäminen tästä hetkestä helmikuun loppuun asti, eli 24.1.-29.2.
• Jokaisella mahdollisuus ehdottaa kolmea (3) henkilöä kunniagalleriaan.
• Ehdokkaista kootaan top lista, joista valitaan tähän ensimmäiseen ryhmään kuusi (6) jäsentä. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin ääntenlaskun jälkeen. (Pudotuspelien alku voisi olla hyvä deadline).
• Jätetään nyt ainakin aluksi Lukon jäädytetyt numerot pois, eli Teppo Rastio, Jouni Peltonen, Matti Keinonen, Jorma Vehmanen, Jari Torkki, Matti Forss, Janne Niskala, Petri Vehanen, Erik Hämäläinen.

Toivottavasti saadaan myös jonkinlaista tarinaa/perusteluita valinnoille, olisi kiva nostaa sitten jäsenten julkistamisen yhteydessä.

Ei muuta kuin muistelemaan menneitä!

 

[JZZ]

1. Toni Koivisto. Oli liian pitkään (uransa kovimman huipun) muissa joukkueissa, ei ole ihan oikeasti oma kasvatti, mutta johdatti Lukon mestaruuteen ja ansaitsee jonkunlaisen tunnustuksen. Ihan kärkinimiä mielestäni pelaajista, joita tulisi jollain tavalla Lukon muistaa
2. Jarmo Kuusisto. Huippupakki, entinen kapteeni. Ilmeisesti sukset niin ristissä aiemman Lukko-johdon kanssa, että paitaansa ei tule ikinä kattoon saamaan (pitäisi kyllä), niin annettakoon hänelle Hall of Fameen ensi tilassa tiketti. Ässäkausi pilaa hiukan, mutta sekään visiitti ei ihan Maukan omasta tahdosta toteutunut.
3. Kalle Sahlstedt. Raumalainen huippupelaaja joka vietti uransa ikävä kyllä muissa seuroissa. Tehnyt aikanaan yhden suurimmista urotöistään kun neuvotteli opiskelijoille haalarit päällä ilmaisen sisäänpääsyn halliin (vieläkö tämä on muuten voimassa?). Mestaruusjoukkueen rakentaja. En nyt ihan satavarmaksi heitä voiko Kallea valita ihan ensimmäisessä aallossa mukaan, varsinkin jos on vielä toiminnassa mukana. Mutta hieno mies ja tehnyt Lukon ja kannattajatoiminnan eteen paljon.

 

[Anu Saukko]

1. Toni Koivisto

- Eniten pelejä Lukossa.
- Mestari kaudelta 2021.
- Nähnyt Lukossa kolme edellistä vähänkin menestyksekkäämpää kautta: 2005, Dufvan välierät, JVDT.
- Muistetaan aina luistelustaan, se oli taidetta.
- Pohjoisen poika täysin raumalaistunut.
- Työ Lukon eteen jatkuu.
- Legenda.

2. Pasi Saarela

- Viidenneksi eniten pelejä Lukossa.
- Saarela oli kovin jätkä silloin, kun itse pikkupoikana aloin Lukkoa kannattamaan.
- Joskus 2000-luvun alussa se lämäri ränniin, joka pysyi ilmassa koko päädyn kiertäen teki vaikutuksen.
- Jäätävät reidet, iso hauis ja leveä leuka.
- Veto oli hurja, maalitykki.
- Jälkeläisistäkin Lukon pelaajia, toisesta mestari vuosimallia 2021.

3. Justin Danforth

- Paras ulkomaalaispelaaja ikinä missään.
- Jätti lähtemättömän vaikutuksen, ikävöin edelleen.
- Nousee jatkuvasti keskusteluissa esiin, kaikista uusista ulkkareista toivotaan uusi Justineja.
- Asetti riman ulkomaalaispelaajalle aivan uudelle tasolle.
- Se nopeus, fyysisyys ja työmoraali! Ah!
- Monta muutakin olisi ansainnut paikkansa, mutta silti Justin Danforth on itselleni se, jota todella tulee kaipailtua.

 

[Bakaun Imaami]

1. Allan Measures.

Kaikkien aikojen ulkomaalaispakki Lukossa. Hopeakauden kantavia voimia. Pidetty ihminen ja vääryydellä joutui vaihtamaan joukkuetta. Lukko halusi, että hakee Suomen kansalaisuutta, kun halusi hankkia ”kovemman” ulkomaalaispelaajan joukkueeseen. Tuolloin oli sallittu vain 2 ulkkaria kokoonpanossa. Ehdoton oma suosikkini kautta aikojen.

2. Juha Riihijärvi.

Toinen oma suosikki. Mahtava pelaaja ja uskomaton pelisilmä. Syötöt oli taidetta ja osasi myös viimeistellä.

3. Shayne Toporowski.

Ulkomaalaisista hyökkääjistä kaikkien aikojen kuningas. Voi kunpa joku päivä Lukossa pelaisi joku samantyylinen ja tasoinen pelaaja. Viihdyttävä, tehokas, kova ja ilkeä. Kaikki samassa paketissa.

 

[Via Dolorosa]

1. Toni Koivisto

Eniten otteluita Lukossa lienee jo ihan itseoikeutettu syy nostaa mies HoF-listalle.

2. Justin Danforth

Lähivuosien ja kenties kaikkien aikojen paras ulkomaalaishankinta, kun ottaa huomioon lähtökohdat.

3. Lauri Tukonen

Oli rampanakin ja monien kuukausien tauon jälkeen aina kentälle palatessaan Lukon paras pelaaja. Olosuhteiden pakosta pelasi Liigassa, kun taitojensa puolesta oikea paikka olisi ollut NHL. Ei tule mieleen toista ulkopuolelta tullutta pelaajaa, joka olisi niin suurella sydämellä pelannut Lukossa. Kyyneleet pronssipelissä jäänyt ikuisesti mieleen.

 

[Hagi]

1. Jarmo ”Maukka” Kuusisto

Todellinen huippupuolustaja ja Maukan miinan tietävät kaikki. 17 kautta Lukon paidassa, joista kapteenina 7 kautena. Jostais syystä paitaa ei ole jäädytetty.

2. Juha Riihijärvi

Kautta aikain valovoimaisin yksilö Lukon paidassa ja huokui peli-iloa. Lukko pelasi todella viihdyttävää lätkää, pelejä oli tuolloin hieno katsella.

3. Pasi Saarela

Kaurajätti nosteli kypärää, mutta väkivahva ja hurja laukaus. Pahi kuului aina omiin suosikkipelaajiin.


Listaan haluaisin nostaa vielä Magnum 44, eli Joni Lehdon. Lämäri syöpyi ikuisesti mieliin ja osasi Joni myös pelata.

 

[#16]

1. Juha Riihijärvi
2. Toni Koivisto
3. Justin Danforth

Tuossa nyt -90, -00 ja -10 luvun merkittävimmät. Voisi siellä olla muitakin, mut noissa kaikissa on jotain spesiaalia. RiihiJussi veti runkosarjassa 82 matsiin 111 pinnaa ja pudotupeleissäkin 17 peliin pinnan per matsi. Koivisto pelasi Lukossa neljällä eri vuosikymmenellä (-90, -00, -10 ja 2020-luvulla), eniten matseja Lukko-paidassa ja mestaruus kruunuksi. JD nyt vaan oli ja on ihan uskomattoman kova seppä ja oli kyllä hienoa nähdä hänet kahden kauden ajan Lukossa. Harmittaa vaan että kulkutauti vei mahdollisuuden kannun nosteluun.

 

[nexustron]

Justin Danforth - Lukon urheilustrategian jalokivi

Lassi Lehtinen - Oma kasvatti, Suomen mestaruus joukkueen ykkösmaalivahti, Urpä Ylönen-palkinnon saaja

Janne Keränen - Yksi 2000-luvun eniten Lukossa pelanneista pelaajista

 

[Sonny Burnett]

Kari Kaupinsalo.

Koko 15 vuotinen ura Lukossa. Aikansa huippumaalivahti ja lähes joka kausi ykkösmolarina. "Kaupparia" houkuteltiin pois Lukosta parhaimpina vuosinaan kirkkaisiin valoihin mutta rahan houkutus ei tarttunut ja pysyi Lukossa. Vaihtaisin heti #18 kattoon jos olisi päätösvallassani.

 

[Falling Star]

Hall Of Fame... kyllä mä lähden tähän kisaan oman Lukko-historiani alusta ja tarjoan jo kauan sitten hokkarit naulaan ripustaneita. Ajalta, jolloin pelejä ei oikein voinut nähdä ja radionkin kautta tarjonta oli vähäistä.

Veskat oli pikkupoikana suurimpia sankareita. Kahden mitalin takuumies ja kaksi kertaa SM-Liigan tähdistöön valittu Jarmo Myllys saa ensimmäisen ehdokkuuden.

Samoja perusteluita myös Boris Roussonille. Torjui Lukolle mitalin ja valittiin Lukossa SM-Liigan parhaaksi maalivahdiksi ja tähdistöön. Aivan legendaariset kamat, hämähäkinseittiä piirrettiin vahvasti pihapelivermeisiin.

Kenttäpelaajista joukkueen menestymättömyydestä huolimatta poimitaan tarjolle Esa Keskinen. Kamppaili ihan pistepörssin kärjessä ja hyvin hataran muistikuvan mukaan oli tärkeimpiä palasia pelastaessaan Lukon putoamiselta Kärppiä vastaan. Muistan miten sydän syrjällään, tai no niin syrjällään kuin se pienellä ihmisellä voi olla, jossain mummolan reissulla tuloksia karsinnoista piti jännätä.

 

[Nurangätine]

1. Lauri Tukonen
2. Toni Koivisto
3. Kristian Pospisil

Suuria tunteita herättäneitä kavereita kaikki.

1. Tonton ja Laten välillä pallottelin kumpi olisi se numero ykköseni, se oli lopulta selvä. Vaikka Tontolla on meriitit puolellaan Lukkohistorian osalta (ansaitusti), niin Tukosen kanssa on aina ollut tunne vs järki -tilanne ja tässä osiossa tunne voittaa. Antoi aina 110% jäälle, antoi paljon itsestään seuralle, taitava kuin mikä ja loukkaantumisherkkyys se akilleen kantapää. Olikohan Tukonen ensimmäinen tai ainakin yksi ensimmäisiä pelaajia jotka RB:kin on huivittanut. Arvostus on yhä tänä päivänä erittäin korkealla. Aina kun kuulee tai näkee jotakin uutisointia Latesta, niin hymyhän se pakkaa tulemaan esiin.

2. Yksi hienoimmista Lukko -urista ikinä. Hattu päästä. Hieno pelaaja ja hieno mies. Oli oikeastaan jo urheiluromantiikkaa parhaimmillaan, kun kukapa muukaan kuin juuri Tonto oli se, joka sai ja ansaitsi pumpata mestaruuspokaalin ensimmäisenä olkapäiden yläpuolelle eräänä kauniina kevätiltana.

3. Kiko on herättänyt yhteisössä samankaltaista mylvintää tai energiaa kuten Tukonenkin aikanaan. Mies, potkulauta ja lämäri. Lyhin aika näistä kolmesta mainitusta herrasta Lukossa, mutta sitäkin tunteikkaampi aikajakso.

 

[Danforth]

1. Toni Koivisto
Aivan täysin itseoikeutetusti ykkösnominaation täältä saa Mr. Rauman Lukko, pelimääräennätyksen haltija sekä Lukon mestaruusjoukkueen old man.
2. Seppo Hurme. Tarvitseeko Sepi minkään sortin perusteluja?
3. Lassi Lehtinen. Oma kasvatti, suomenmestari, pelannut jokaisen sarjatason millä pelannut tähän mennessä läpi. Mestaruuskaudella ihan älytöntä tekemistä.

 

[Torpeedo99]

1. Pasi Saarela
Pahin lämäri ja visiiri ylhäällä meno sytytti aina. Samoilta kaduilta kotoisin kuin itekkin ja löytyy Pahin nimmareilla varustettuja jäkiskortteja niin Lukosta kuin Leksandistakin
2. Shayne Toporowski
Topon pelityyli sytytti junnuna ihan älyttömästi. Osittain siksi varmaan omakin lempinimi Topo, ehkä oikealla nimelläkin osansa. Löytyy myös Topon paita ja maila nimikirjoitusten kera
3. Kristian Pospisil
Yksi mestaruuden pääarkkitehdeistä. Taiteilija, josta ei koskaan tiennyt mitä tulemaan pitää. Muistan jonkun Hifk pelin kun otti 4×2min ja siihen kylkeen painoi tyyliin 2+2 tehot mukaan lukien voittomaalin. Harvasta on tuohon. Ottaisin koska vaan takaisin

 

[Lestori Nähde]

1. Shayne Toporowski
Ihan kurko. Harvoin ulkkarit pelaavat itseään näin syvälle fanien muistiin, jonka vuoksi yksiselitteinen.
2. Toni Koivisto
Voit syntyä muuall ja käydä pelaamassa muualla, mutta sydän tuo aina takaisin. Hieno pelimies ja ylipäätään mies.
3. Parry Sound
Ei kaipaa myöskään perusteluja, kun "Jatkoajan Lukko-osion Hall Of Famesta" puhutaan. Banaanisaarten yksinoikeutettu valtias.

 

[IVXIII]

- Ismo Villa; lapsuuteni ajan lukkolainen. 14 kautta Lukossa (ja kolme kautta jossain muualla, en millään muista, missä). Värikäs väkkärä, pieni pelaaja, viihdytti pientä ihmistä todella isosti. Olympialaisiinkin pääsi, vaikkei siellä mitenkään suuresti roolia saanutkaan. Bonuspisteet siitä, että kävi katsomassa Lukon pelejä varmaan suunnilleen elämänsä loppuun asti.

- Pasi Saarela, Pahi ja lämäri, siinä on jo perustelua kerrakseen. En ole vieläkään päässyt yli siitä suorituksesta, miten Lukko-johto lopetti Pasin uran, jo pelkästään siksikin ansaitsisi paikan Hall of Famessa. Ja Pasin bonuspisteinä Aleksi ja Antti.

-Kalle Sahlstedt; vaikutus raumalaiseen kiekkoiluun on aika moninainen. Opiskelijoiden näyttävä ilmaantuminen hallille, NHL-työsulkukaudella matkustin itsekin n. 350 km arki-iltana Raumalle, että pääsin katsomaan, kun Sahlstedt kyyristyy aloitukseen Jari Kurria vastaan ja opiskelijaporukka mylvii (ja yksi vanhempi rouva edessäni kutoo sukkaa ja kyselee tilanteita, kun ei kuulemma tahdo oikein nähdä enää kentälle), voi mitä muistoja. Niiltä ajoilta on varmaan ainakin jo siemen kylvetty sille, että inhokkijoukkueeni nr. 1 on TPS, veivät kaikki hyvät pelaajat silloin aina meiltä. Kallen superbonuspisteet tulevat siitä minun elinaikani toistaiseksi ainoasta Lukko-mestaruudesta.

 

[Metsästäjä]

1. Kari Kaupinsalo. Teki vaikutuksen heikkotasoisessa Lukossa torjunnoillaan.

2. Juhani Bruutta Wallenius. Ainoa pelaaja, joka on onnistunut heittämään jäähyaition oven keskikentälle hermostuttuaan jäähystä.

3. Ismo Villa. Liukas pienikokoinen peruslukkolainen, jonka ainoa tahra oli kausi Ässissä jo vähän kuin jäähdyttelijänä

 

[aimohemmo]

2. Juhani Bruutta Wallenius. Ainoa pelaaja, joka on onnistunut heittämään jäähyaition oven keskikentälle hermostuttuaan

Hmm, muistelen kyllä, että Bruutta olisi ollut tuolloin valmentajana, mutta voin toki muistaa väärinkin? Oli miten oli, niin aivan jäätävän loistokas suoritus oli kaikin puolin. Siinä jää fläppitaulujen heittelijät kauas taakse.

 

[Bakaun Imaami]

Hmm, muistelen kyllä, että Bruutta olisi ollut tuolloin valmentajana, mutta voin toki muistaa väärinkin? Oli miten oli, niin aivan jäätävän loistokas suoritus oli kaikin puolin. Siinä jää fläppitaulujen heittelijät kauas taakse.

Oli valmentaja ja heitti vaihtoaition oven kentälle protestina tuomarien huonosta tasosta.

 

[Dexu]

Oli valmentaja ja heitti vaihtoaition oven kentälle protestina tuomarien huonosta tasosta.

Jep tämän olin itsekin todistamassa tuolloin marraskuussa 1990 paikanpäällä ja Bruuttahan sai teostaan 2 ottelun toimitsijakiellonkin aikanaan.

Kun Bruutta oven heitti

Risto Dufva oli Jypin kakkosveskarina liigakaudella 1990-1991. Äijänsuolla hän ei päässyt pelaamaan, sillä kummassakin ottelussa vieraiden maalia vartioi Ari-Pekka Siekkinen. Lukon veräjää vahti noissa matseissa Vladimir Myshkin. Dufva seurasi marrask…

ls24.fi

Tuolta Länskärin muistelouutisesta löytyy myös kuva kun linjuri kantaa melkein keskiympyrään saakka lentänyttä ovea takaisin.

 

[Zaster]

1. Shayne Toporowski.

Leka! Iso, kova, ilkeä ja kaveri osasi vielä pelatakin. Joukkuepelaaja. Eikös miehellä ollut oma nimikkoshottikin. Oliko cornerissa, tai sitten siinä irkkubaarissa?

2. Jarmo Myllys.

Kuumaverinen veskari. Voittajatyyppi, joka haki näyttäviä torjuntoja. Pelasi mailalla paremmin kun suurin osa kenttäpelaajista.

3. Tero Arkiomaa.

Voimahyökkääjän esiaste. Ysärillä kun hyökkääjillä oli pakin tullessa vastaa tapana kaartaa kulmaan, tai maalin taakse, Arkiomaa laittoi kiekon suojanpuolelle, teki susikädellä tilaa ja runnoi itsensä väkisin pakin ohi maalille.

 

[finmos21]

Onpa tylsää, kun välillä pelataan melkein joka päivä ja nyt taas hirveän pitkä tauko pelien välissä. No hyvä aika laitella omat ehdokkaat. Ja aikaa antaa ehdotuksia on tosiaan kuun loppuun asti.

Itse lähdin ajattelemaan pelaajia oman kannattajahistorian eri vaiheilta. Sen verran piti kyllä muuttaa yhtä ehdokasta, kun luki muiden perusteluja ja tuli oikein tajuttua, että Toni Koivistohan on ollut lähes koko ajan jollain tavalla matkassa mukana. Omat, varhaiset muistot ovat -90-luvulta ja enemmän muistaa vuosituhannen taitteen jälkeisistä joukkueista. Koivisto veteli jo Tihonovin aikana, Omat Boja- projektissa, oli legendaarisessa lockout-kauden HIFK-sarjassa mukana (ilmeisesti teki kauden aikana maalin Rolosonin pesäpallosyötöstä?), tuli RD aikana takaisin ja ura huipentui mestaruuteen ja omaan pesäpallolyöntiin ratkaisevassa finaalissa. Eniten pelejä Lukko-paidassa kertonee kaiken.

RD-vuosien aikana Lukon seuraaminen muuttui (vähän turhankin) intohimoiseksi kannattamiseksi ja Jatkoaikakin tuli paremmin tutuksi, vaikka tunnukset teinkin paljon myöhemmin. Tuolloin ehdoton suosikkipelaaja oli Ville Vahalahti. Vaikka TPS-ikoni onkin niin ”meidän Ville” jätti Rauman vuosinaan lähtemättömän vaikutuksen. Varsinkin kun asiasta pääsi kuittailemaan turkulaisille kavereille. Nummelinin tulo Lukkoon piti olla iso juttu ja Vahalahti tuli vähän niin kuin siinä sivussa. Ikäloppu ja rikkinäinen Ville paineli kuitenkin pistepörssin voittoon ja jatkoi loppu-uransa Raumalla. Pronssi tuli ja seuraavana keväänä olisi varmasti enemmänkin, jos ei olisi loukannut, mutta se jääköön omaksi legendakseen. Uran päätös oli ikävä, mutta onneksi Lukko muisti miestä hienosti ja olihan mies todistamassa lähietäisyydeltä Lukon mestaruutta.

Kolmantena täytyy nostaa JVDT ajan ehdoton ykkönen eli Justin Danforth. Jo pitsiturnauksessa näki, että kyseessä on lupaava ja hyvä pelaaja, mutta tuskin kukaan odotti ihan niin nopeaa kehitystä Liigan eliittipelaajaksi. Räjähtävä nopeus ja peliasenne olivat varsinkin paikan päällä nähtynä aivan uskomattomia. Erityisesti tämä Nordiksella livenä nähty maali, jossa HIFK-pelaajat jäävät jo ensimmäisillä polkaisulla metrejä. Änäriä ei juuri tule seurattua, mutta aina pitää tarkistaa miten meidän Justin on pärjännyt. ECHL-hausta Liigan ja KHL:n kärkipelaajaksi aina NHL-miehistöön. Tarinoita tässä seurataan ja Justinin on ollut yksi hienoimmista seurata. Koronakevät 2020 oli yksi suurimmista pettymyksistä, varmasti olisi JD:n kanssa menty jo päätyyn asti. Onneksi sai sentään nähdä viimeisen kotiottelun livenä ja JD sai oman kultamitalinsa MM-kisoissa.