Rupesin ihan pohtimaan, milloin Kerhossa on viimeksi sovellettu tätä "oppipoikamallia", jonka varaan esim. Tappara on rakentanut menestystään. Taitaa viimeksi olla Pantse, ja hänkin ns. pakkoraossa, kun Kairan kolmevuotinen katastrofisopimus laukesi parin kuukauden jälkeen – eikä ymmärrettävästi ollut resursseja korjausliikkeisiin. Ja sitä edellinen "oppipoikakoutsi" taisikin olla Teisa.
Rupesin miettimään, että mikähän organisaatio on oikeasti tätä "mestari-kisälli"-konstia käyttänyt ja ei kyllä oikeastaan tule mieleen.
Tuossahan pitäisi siis sitoa useiksi kausiksi joku lupaava koutsin alku, luvata tälle jossain tulevaisuudessa, jos siltä näyttää että rahkeet riittävät, päävalmentajan spotti. Yleisesti sanoisin, että taitavat nuo lupaavat koutsit ottaa oppimiskurvin mieluummin mestiksen kautta ja siellä sitten hiovat itsestään timanttia.
Tuo Tapparan esimerkkikin on vähän huono - joukkuehan on käytännössä ollut Rautakorven ja Tapolan temmellyskenttä viimeisen vuosikymmenen. Välillä vaan tontteja on vaihdeltu päikseen urheilutoimenjohtajan ja päävalmentajan välillä.
No, nythän homma hajosi kun Rautakorpi muutti Jyskälään, toki.