Ei se nyt ihan näinkään mene. Se psykiatrinen hoitaja ei pysty poistamaan esim. luonnon tuhoutumista tai kulutuskulttuuria. Tarkoitus on saada ihminen toimintakykyiseksi ja mahdollisimman hyvinvoivaksi vallitsevissa olosuhteissa. Siksi ne hoitajat pyrkivät vaikuttamaan asioihin joihin pystyvät.Ihme kyllä ei ole tyrkytetty lääkkeitä tai masennusdiagnoosia. Sen sijaan piilo-opetussuunnitelmaa on tyrkytetty.
En pääse eroon tunteesta, että mielenterveystyö vaatii minua hyväksymään globaalin epätasa-arvon ja luonnon tuhoutumisen. Mielenterveystyöhön on sisällytetty vaatimus hyväksyä, että vahvemmilla on oikeus alistaa heikompiaan ja että nykyihmisillä on oikeus murentaa tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia ja samalla kyseenalaistaa luonnon itseisarvo.
Tästä seuraa yksinäisyys, joka vie minua kohti itsemurhaa. Yksinäisyyteni helpottuisi, jos pystyisin oikeuttamaan itselleni ajattelutavan, jossa hylkäisin inhimillisen vastuuni. En kuitenkaan pysty. Omatuntoni kolkuttaa.
Kelakin perustaa tukipäätöksensä oletuksiin siitä, pääseekö ihminen takaisin osaksi tuottavaa eli tuhoavaa yhteiskuntaa. Kelan tavoite on luoda lisää kulutuskulttuuria tukevia veronmaksajia eikä vaalia (globaalia) oikeudenmukaisuutta.
Eli sulla on asiat kuitenkin mintissä. Kykenet loogisesti kuitenkin ajattelemaan tätä synkkää asiaa, hyvä. Tässä voisi olla myös sun vahvuus, oikealla hoidolla ja tuella jos nämä haluat ottaa vastaan. Oma itsemurhani epäonnistui vuonna 2011 ja en voisi tänään olla kiitollisempi tästä. Helvetin jäätävää nämä ajatuksesi, enkä tykkää yhtään. Haluaisin auttaa.Itte olen valmis, kunhan lähisukulaiset ensin menee luonnollista reittiä pitkin. En tohdi ennen sitä. Enää parista hassusta vuodesta puhutaan. Taktiikkani on vetää kaikki jäljellejääneet pillerit pohjiksi ja lähtee uimaan marokkoon. Neitimäinen, mutta kun magnumiakaan ei ole.
Aina välillä sitä kaipaisi pientä lomaa omasta korvienvälistä. Tiedän kokemuksesta, että itsemurhaa voi lähteä suorittamaan sillä ajatuksella, että tuska tai muu vastaava vaan loppuisi. Ei siinä välttämättä varsinaisesti kuolla ja kadota halua. Eli kävisi vaan lomalla hetken, ja tulisi sitten takaisin. En pilaile.
Välttämättä tällainen "lomailija" ei kuitenkaan kuvittele, että kuoleman jälkeen on jotain omituista liikehdintää edestakaisin, vaan se on sitten kerrasta poikki ja kuoleman jälkeen jäädään sinne lomalle. Se mitä kuoleman jälkeen luotetaan olevan tai olemattoman, voi olla tällöin aika erikoista ja sekavaa luonteeltaan. Mutta itsemurhaa tekevällä se on yleensä varmemman tuntuisesti ajateltua kuin sellaisella, joka pelkää kuolemaa, eikä ajattele varsinkaan tekevänsä itselleen jotain.
Itsellä nykyinen, ja aina välillä iättömältä tuntuva, tuska on muuttanut muotoaan ja kohdettaan, sillä tuli tässä taas liikaa omaa elämäänsä ajatellessa suru puseroon. Tajusin, että ehkä tässä on jo elämästä nähty ne kaikista kirkkaimmat ajat ja enää tekohengitellään asioita. Katsellaan vaihtelevasti ympärilleen ja rakennellaan merkityksiä asioiden välille keinotekoisestikin. Mitään ei sinällään puutu, mutta ehkä sellainen nuoruuden viattomuuden katoaminen on raskas paikka.
Muistelin nimittäin vanhoja "hyviä aikoja" ja olisihan sitä voinut paljon paremmin nämä sosiaalisemmatkin kuviot aikanaan hoitaa, vaikka varmaan sitä siltikin tuntisi sellaista henkistä yksinäisyyttä. On hurjaa törmätä ihmisiin jossain 20 vuoden tauon jälkeen ja sitten miettiä, että minkälaista elämä silloin oli ja kuinka hyviä ystäviä olimme. Tulee aika musertavan haikeita tunteita esiin, kun kaikki tuo on hävinnyt ja elämä edetessään vaan tuhoaa itse itseään ja kaikkea. Vanhuksethan kärsivät monesti pahasta yksinäisyydestä, mikä on täysin vastakkainen tilanne lapsuuteen ja nuoruuteen verrattuna. He myöskin tekevät paljon itsemurhia.
No, en minä itselleni mitään ole tekemässä, mutta hätätilanteessa saatan ajatella, että itsepähän minä sen sitten joskus päätän kauanko vielä tätä palloa tallaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Tämä voi kuulostaa rumalta ja sen sellaiselta, mutta se voi olla kaltaiselleni ikuiselle itsemurhakandidaatille toivoa ja lohtua tuova ajatus.
Eikä minulla ole testien mukaan edes masennusta tätä kirjoittaessani. Kiitos silti, että sain kirjoittaa.
Hyvä @godspeed Talven pimeys ja kylmyys ajaa synkkyyteen.
Tuppaan ajattelemaan tässä vaiheessa vuotta, että ollaan voiton puolella, kun kevät tulee kovaa vauhtia väistämättä eteen - sanoivat meteorologit mitä hyvänsä. Päivä vaan pitenee ja mökkikausi lähenee.
Enkä tiedä auttaako tämä mitään, mutta toivotaan, että sinullakin asiat tuosta menisivät parempaan suuntaan :)
Laitoin peukun vain osoittaakseni tukeni sinulle. En oikein osaa muutakaan tehdä. Rukouksen lähetän puolestasi myös. Toivon, että jostain löytäisit apua. Ehkä nuo ystäväsi pystyisivät jotenkin jelppaamaan. Olemme täällä tukenasi Jatkoajassa tosiaan, jos haluat keskustella. Kaikkea hyvää sinulle toivoen sydämestäni.@Amerikanihme Ei tämä ole kiva asia. On sama tilanne ollut aiemmin missä palstaveljet jelppas mut joulun yli. Ei nyt tilanne ole niin paha vaan erilainen. Mulla menee vaan jostain syystä kaikki elämässä päin persettä. Terveys krakaa ja sit joutuu koko ajan talouden kanssa tekeen sitä että mistä saa lisäeurot elämiseen. Olen siinä jotenkin onnistunut mutta kun miettii että jos delaan huomenna niin mua ei kaivattais ennen huhtikuuta, niin tylyä tämä on.
No, huominen ei ole yhtään sen parempi kun pitää yrittää tehdä halvoista raaka-aineista sapuskaa. Onneks en nälkään kuole 20 päivään. Hei vaan teille kaikille <3
@peksa
Mikä auttaisi sinua paitsi eteenpäin, myös pois tuosta tunteesta, että kuljet vääjäämättömästi kohti viimeistä ratkaisua?
Ymmärrän oikein hyvin katoavan terveyden vaikutuksen mielenterveydelle ja jaksamiselle ylipäätään, ja uskon rahahuolten aiheuttavan hyvinkin paljon lisäongelmia. Ja yksinäisyys se vasta perseestä onkin. Kysyn tätä sen takia, että toivon sydämestäni ettet tee itsemurhaa, ja uskon itse vakaasti sellaiseen ajatukseen, että hyvin (itselle) jäsennellyt tarpeet auttavat näkemään ulospääsyn henkisen puolen vaikeuksista.
En siis yritä tarjota mitään ratkaisua tai helpon kuuloista neuvoa siihen miten kaikki on hoidettavissa, koska tiedän ettei sellainen toimi ja koska pyytämättä annettu neuvo on käytännössä kritiikki. Sen sijaan ajatuksena on tiedustella, onko sinulla itselläsi ajatusta siitä, minkä vaikeuden voittaminen voisi auttaa sinua eniten eteenpäin, mikä toiseksi eniten jne.
Tähän loppuun: jos voin täältä nettietäisyyden päästä jotenkin jeesailla, niin laita viestiä ilman minkäänlaista kynnystä.
Ei varmaan mene, kiroan itseäni joka päivä saamattomuudesta tässä iässä. Ainoa mikä lohdutta on, että osaan edes jotain iloa antaa tälle pastalle tai kamuille kirjoitusten muodossa.Näköjään kaikilla menee paremmin kun mulla :,(
Ei varmaan mene, kiroan itseäni joka päivä saamattomuudesta tässä iässä. Ainoa mikä lohdutta on, että osaan edes jotain iloa antaa tälle pastalle tai kamuille kirjoitusten muodossa.
Älä veli mene masennuksen alle jos siis mahdollista kun kerran vaan täällä eletään.
En todellakaan tiedä ja en edes yritä auttaa koska en osaa. Ainoa mitä osaan sanoa, että tunnut kivalle ihmiselle ja aina joskus se aurinko paistaa.Kun tietäisit millaista paskaa mun elämä/tilanne on niin et puhuisi mitään :( Päällepäin olen sellainen että kukaan ei uskoisi kuinka päin persettä mulla kaikki on. Kyllä mä sua ymmärrän tässä. Itselläni oma ilo tälle arkiviikolle oli Tappara-Lukko peli mihin sain ilmaislipun niinkuin kaikkiin muihinkin Tapparan peleihin. Varaa ei olisi käydä yhdessäkään :( Ja jos oluen haluaa juoda pelissä niin joutuu häipyyn hallista ulos että on varaa juoda edes halvempi olut. Tänään ei budjetti taipunut siihenkään vaan pelieväät oli Lidlistä ostetut irtokarkit 1€:lla.
En todellakaan tiedä ja en edes yritä auttaa koska en osaa. Ainoa mitä osaan sanoa, että tunnut kivalle ihmiselle ja aina joskus se aurinko paistaa.
Päällepäin olen sellainen että kukaan ei uskoisi kuinka päin persettä mulla kaikki on