OldTimeHockey
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Sitten kauden 2001-02 HIFK:hon on nostettu lukematon määrä oman juniorimyllyn kasvatteja. Osa on lunastanut paikkansa, osa lähtenyt muualle kehittymään ja - ikävä kyllä - osa jämähtänyt paikalleen joukon jatkoksi. Itse olen ollut hyvinkin kärsivällinen näiden kavereiden suhteen, mutta kuinka pitkään paikallaan polkemista ja rimaa hipoen liigajoukkueeseen mahtumista on järkevää katsoa?
Pikkuseuroihin lähteneet Carlo Grünn ja Ville Viitaluoma ovat tällä kaudella vihdoin viimein lyömässä itseään läpi. Mikä olisi tilanne, jos he olisivatkin jääneet Helsinkiin? Oliko läpimurto tulossa joka tapauksessa, vai olisiko kummankin ura jatkunut tuskaisena puurtamisena jämäminuutteja pelaten? Itse olen melko varma, että HIFK:n paidassa he eivät olisi nykyistä tasoaan saavuttaneet. Olen niinikään kallistumassa sille kannalle, että joistakin ikilupauksista on nyt kertakaikkiaan päästettävä irti, vaikka tekisi kuinka pahaa. Breikkaaminen muualla toki herättää aina jälkiviisautta, kuten Viitaluoman tapauksessa on nähty, mutta nykytilanne ei palvele ketään. Monen pelaajan kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut, ura ei etene ja vastaavasti HIFK hyötyy ikilupausten pelillisestä panoksesta varsin vähän. Mikäli läpimurtoa punapaidassa ei kertakaikkiaan tule, ei onnistuminen muualla ole HIFK:lta pois!
Laitetaan nyt vielä ihan pelaajakohtaista kommenttia, ettei tämä avautuminen jää liian abstraktille tasolle:
#13 Toni Häppölä
Voi voi. Häbä on se pelaaja, jolle olen kaikista eniten toivonut onnistumista ja menestystä. Karismaattinen persoona, helvetin hyvä jätkä, aidolla hifkiläisellä hurttihuumorilla varustettu synnynnäinen liideri jne. Mutta kun kentällä ei tapahdu mitään. Tuntuu vieraalta edes ajatella tätä joka solullaan IFK:ta huokuvaa veijaria jonkun muun jengin paidassa, mutta jokin käänne Luigin uralla on tapahduttava, jotta jatko kotiseurassa olisi mitenkään perusteltavissa.
#4 Kim Hirschovits
Hirso on hyvä omassa roolissaan - kahteen suuntaan pelaavana kolmosketjun sentterinä. Shedden on syystä tai toisesta istuttanut Kimin laitahyökkääjäksi, mikä ei mielestäni toimi alkuunkaan. Mistään epäluottamuksesta ei liene kyse, koska esim. ylivoimapelissä vastuuta tulee runsaasti. Neljästä syöttöpinnastaan huolimatta Hirso on tällä hetkellä silminnähden hukassa, ulkona pelistä. Olen melko varma, että siirto takaisin keskushyökkääjäksi auttaisi, sillä kuten sanottu, omalla paikallaan Hirschovits pärjää hyvin ja pystyy auttamaan joukkuetta.
#12 Joonas Vihko
The Penan masinoiman suuren nuorennusleikkauksen ensimmäinen onnistuja. Kahden ensimmäisen kauden maalisaldot, 13 ja 14, lupailivat paljon, mutta sen jälkeen iski jokin henkinen takalukko, joka tuntuu pahenevan kausi kaudelta. Pidänkin Vihkoa selkeimpänä esimerkkinä pelaajasta, jonka kannattaisi oman uransa kannalta vaihtaa maisemaa. Lopullinen läpimurto on selvästi pienestä kiinni, mutta Jonen pelillinen ilme on nyt niin ahdistunut ja epävarma, etten enää usko hänen löytävän kadonnutta maalijyvää HIFK:n paidassa. Apina selässä on niin suuri, että sen karistamiseen ei yksi tai kaksi onnistumista riitä.
#19 Turo Järvinen
Turren kiekolliset taidot ovat melko rajalliset, mutta energisenä ja luisteluvoimaisena pommikoneena hän on eritoten Sheddenin HIFK:ssa erittäin käyttökelpoinen kaveri. Ainakin minun puolestani lunastanut paikkansa.
#18 Juha Fagerstedt
Faguun pätevät lähes samat sanat kuin Turreen. Ei ole yhtä nopea, mutta väkivahvana työmyyränä täyttää paikkansa alemmissa ketjuissa.
#37 Eetu Holma
Häppölän ohella Lapuan Lemieux on toinen pelaaja, jolle olen toivonut onnistumisia. A-junnuissa hänellä oli poikkeuksellinen kyky hallita kenttätapahtumia mielensä mukaan ja itselläni olikin todella kovat odotukset kaverin suhteen. Pidin ja pidän edelleen Holmaa yhtenä lahjakkaimmista pelaajista, joita vuosituhannen jälkeen liigajengiin on nostettu. Valitettavasti orastava läpimurto katkesi silmävammaan ja sen jälkeen Edu on ollut kuin eri pelaaja - haluton ja turhautuneen oloinen haahuilija, joka oman pelinsä ohella hyydyttää ketjukaverinsakin. Ellei asenteessa tapahdu täyskäännöstä, Holman ura huipputasolla lienee paketissa pikapuoliin. Sheddenin miehistöön hän ei tällä hetkellä mahdu, ja viimeisen puolentoista kauden näytöillä tuskin kelpaa muuallekaan. Ryhdistäydy tai ripusta hokkarit naulaan, hyvä mies!
#24 Jermu Porthen
Tunnollinen kahden suunnan pelaaja, hyvä (ja aliarvostettu) taklaaja, ja omaa jonkinlaista potentiaalia myös kiekolliseen peliin, kuten harjoituspeleissä syntyneet maalit osoittavat. Saavuttanut selvästi Sheddenin luottamuksen. Tyrkyllä samaan pelipaikkaan Kim Hirschovitsin kanssa, joten jossain vaiheessa jomman kumman on otettava harppaus eteenpäin.
Arttu Luttista ja Hannu Pikkaraista lienee turha käsitellä, he ovat paikkansa kahdessa ensimmäisessä kentällisessä lunastaneet. Muut nuoret, kuten Petrell, Salonen ja Hesus Laine, ovat sen verran tuoreempia tapauksia, että johtopäätösten aika on myöhemmin.
Mitä mieltä muut ovat, vieläkö riittää kärsivällisyyttä vai onko jo aika tehdä tilaa nuoremmille? Voiko Vihko vielä breikata HIFK:ssa tai Hirso nousta kahteen ensimmäiseen ketjuun?
Pikkuseuroihin lähteneet Carlo Grünn ja Ville Viitaluoma ovat tällä kaudella vihdoin viimein lyömässä itseään läpi. Mikä olisi tilanne, jos he olisivatkin jääneet Helsinkiin? Oliko läpimurto tulossa joka tapauksessa, vai olisiko kummankin ura jatkunut tuskaisena puurtamisena jämäminuutteja pelaten? Itse olen melko varma, että HIFK:n paidassa he eivät olisi nykyistä tasoaan saavuttaneet. Olen niinikään kallistumassa sille kannalle, että joistakin ikilupauksista on nyt kertakaikkiaan päästettävä irti, vaikka tekisi kuinka pahaa. Breikkaaminen muualla toki herättää aina jälkiviisautta, kuten Viitaluoman tapauksessa on nähty, mutta nykytilanne ei palvele ketään. Monen pelaajan kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut, ura ei etene ja vastaavasti HIFK hyötyy ikilupausten pelillisestä panoksesta varsin vähän. Mikäli läpimurtoa punapaidassa ei kertakaikkiaan tule, ei onnistuminen muualla ole HIFK:lta pois!
Laitetaan nyt vielä ihan pelaajakohtaista kommenttia, ettei tämä avautuminen jää liian abstraktille tasolle:
#13 Toni Häppölä
Voi voi. Häbä on se pelaaja, jolle olen kaikista eniten toivonut onnistumista ja menestystä. Karismaattinen persoona, helvetin hyvä jätkä, aidolla hifkiläisellä hurttihuumorilla varustettu synnynnäinen liideri jne. Mutta kun kentällä ei tapahdu mitään. Tuntuu vieraalta edes ajatella tätä joka solullaan IFK:ta huokuvaa veijaria jonkun muun jengin paidassa, mutta jokin käänne Luigin uralla on tapahduttava, jotta jatko kotiseurassa olisi mitenkään perusteltavissa.
#4 Kim Hirschovits
Hirso on hyvä omassa roolissaan - kahteen suuntaan pelaavana kolmosketjun sentterinä. Shedden on syystä tai toisesta istuttanut Kimin laitahyökkääjäksi, mikä ei mielestäni toimi alkuunkaan. Mistään epäluottamuksesta ei liene kyse, koska esim. ylivoimapelissä vastuuta tulee runsaasti. Neljästä syöttöpinnastaan huolimatta Hirso on tällä hetkellä silminnähden hukassa, ulkona pelistä. Olen melko varma, että siirto takaisin keskushyökkääjäksi auttaisi, sillä kuten sanottu, omalla paikallaan Hirschovits pärjää hyvin ja pystyy auttamaan joukkuetta.
#12 Joonas Vihko
The Penan masinoiman suuren nuorennusleikkauksen ensimmäinen onnistuja. Kahden ensimmäisen kauden maalisaldot, 13 ja 14, lupailivat paljon, mutta sen jälkeen iski jokin henkinen takalukko, joka tuntuu pahenevan kausi kaudelta. Pidänkin Vihkoa selkeimpänä esimerkkinä pelaajasta, jonka kannattaisi oman uransa kannalta vaihtaa maisemaa. Lopullinen läpimurto on selvästi pienestä kiinni, mutta Jonen pelillinen ilme on nyt niin ahdistunut ja epävarma, etten enää usko hänen löytävän kadonnutta maalijyvää HIFK:n paidassa. Apina selässä on niin suuri, että sen karistamiseen ei yksi tai kaksi onnistumista riitä.
#19 Turo Järvinen
Turren kiekolliset taidot ovat melko rajalliset, mutta energisenä ja luisteluvoimaisena pommikoneena hän on eritoten Sheddenin HIFK:ssa erittäin käyttökelpoinen kaveri. Ainakin minun puolestani lunastanut paikkansa.
#18 Juha Fagerstedt
Faguun pätevät lähes samat sanat kuin Turreen. Ei ole yhtä nopea, mutta väkivahvana työmyyränä täyttää paikkansa alemmissa ketjuissa.
#37 Eetu Holma
Häppölän ohella Lapuan Lemieux on toinen pelaaja, jolle olen toivonut onnistumisia. A-junnuissa hänellä oli poikkeuksellinen kyky hallita kenttätapahtumia mielensä mukaan ja itselläni olikin todella kovat odotukset kaverin suhteen. Pidin ja pidän edelleen Holmaa yhtenä lahjakkaimmista pelaajista, joita vuosituhannen jälkeen liigajengiin on nostettu. Valitettavasti orastava läpimurto katkesi silmävammaan ja sen jälkeen Edu on ollut kuin eri pelaaja - haluton ja turhautuneen oloinen haahuilija, joka oman pelinsä ohella hyydyttää ketjukaverinsakin. Ellei asenteessa tapahdu täyskäännöstä, Holman ura huipputasolla lienee paketissa pikapuoliin. Sheddenin miehistöön hän ei tällä hetkellä mahdu, ja viimeisen puolentoista kauden näytöillä tuskin kelpaa muuallekaan. Ryhdistäydy tai ripusta hokkarit naulaan, hyvä mies!
#24 Jermu Porthen
Tunnollinen kahden suunnan pelaaja, hyvä (ja aliarvostettu) taklaaja, ja omaa jonkinlaista potentiaalia myös kiekolliseen peliin, kuten harjoituspeleissä syntyneet maalit osoittavat. Saavuttanut selvästi Sheddenin luottamuksen. Tyrkyllä samaan pelipaikkaan Kim Hirschovitsin kanssa, joten jossain vaiheessa jomman kumman on otettava harppaus eteenpäin.
Arttu Luttista ja Hannu Pikkaraista lienee turha käsitellä, he ovat paikkansa kahdessa ensimmäisessä kentällisessä lunastaneet. Muut nuoret, kuten Petrell, Salonen ja Hesus Laine, ovat sen verran tuoreempia tapauksia, että johtopäätösten aika on myöhemmin.
Mitä mieltä muut ovat, vieläkö riittää kärsivällisyyttä vai onko jo aika tehdä tilaa nuoremmille? Voiko Vihko vielä breikata HIFK:ssa tai Hirso nousta kahteen ensimmäiseen ketjuun?