Huonokuntoisten ketju 2019 ->

[Kiekkokatsoja]

Tuntuuko että oma kunto on heikentynyt?
Oli se sitten fyysinen kunto, josta helpompi puhua. Taikka sitten henkinen kunto, ja jaksaminen, josta yleensä on hieman vaikeampi on puhua?
Voipi olla tilapäistä, taikka sitten ikääntymisen, liikkumisen vähyyden tai päihteiden vaikutusta.

 

[pernaveikko]

Tuntuu ja sen huomaa. Kahden puolimaratonin ja parin jalkavamman jälkeen lopetin juoksemisen. Siinä oli muutakin elämänmuutosta samoihin aikoihin, niin se sitten jäi. Ja muutenkin jotenkin motivaatio loppui, kun muka saavutti jotain.

Henkinen kunto on jossain määrin kohdillaan (vaikka senhän kai huomaa ensin muut kuin itse, jos ei ole), alkoholihan senkin määrittelee. Jos on selvinpäin mitä esimerkiksi MM-kisojen aikana ei ole, niin kaikki on helpompaa ja onnellisempaa.

Pitää tosiaan miettiä mitä sitä syksyllä tekisi, ei kesä vain ole oikea aika suuriin muutoksiin. Huvittaisi juosta taas, mutta kun asuu betonihelvetissä, niin sekään ei ole niin helpoksi tehty. Ja akillesjänne meni paskaksi juurikin asfaltilla.

Periaatteessa olohuoneen nurkkaan mahtuisi kuntopyörä, mutta se jäisi kuitenkin vähälle käytölle, niin ei sellaisia.

 

[Johnny B. Goode]

Juu ohan se vähän vissiin huonontunu. Itsestäni se ei tosin johdu. Syytän ikääntymistä, liikunnan vähenemistä sekä päihteitä. Mutta toivotaan että olisi tilapäistä. Nyt kun kesä tulee nin täytys ihan oikeesti skarpata. Järvessä tykännyt aina läträtä, niin lähtis sinne ihan oikein uimaan matkaa eikä vaan kölliin ja välillä käymään rannalla huikalla. Uimarantakin just sopivan matkan päässä, muutama km, että sinne on hyvä hölkätä (lue: kävellä ja parin sadan metrin välein ottaa jokunen juoksuaskel...) hypätä perillä jortsuun, ihan uidauida siellä ja sitten hölkötellä takasin. Mutta panokuntoon ei oo mikään alussa mainittu vaikuttanu. Se edelleen raudan luja. Tykin kun virittää niin maaliviiva tulee eteen samaa vauhtia kun Boltilla satasella!

 

[pernaveikko]

Nyt kun kesä tulee nin täytys ihan oikeesti skarpata. Järvessä tykännyt aina läträtä, niin lähtis sinne ihan oikein uimaan matkaa eikä vaan kölliin ja välillä käymään rannalla huikalla.

Tätä voin erittäin lämpimästi suositella, jos löytyy tilat. Helvetti, kun viidakossa ei ole järveä eikä edes 50m allasta. Uiminen on paras tapa aloittaa kuntoilu, mutta liian pienessä järvessä tai altaassa ei jaksa koko ajan kääntyillä.

Osaan vain rintauintia, mutta silläkin pystyy vetämään kunnon treenit.

 

[Glove]

Päin peetä molemmat. En nyt ihan itteäni työnteolla tappanu, mutta hyvän burnoutin koin. Yrittänyt tässä kohta kolme vuotta toipua siitä, eikä tää kovin hyvältä näytä.

 

[Evil]

Fyysinen kunto on ok. Olen 45-vuotias mies, pituus 170, paino 80 eli hitusen liikaa eikä se ole pelkkää lihasta... Kävin kuitenkin vasta työnantajan järjestämässä perusteellisessa lääkärintarkastuksessa. Näkö hyvä, en tarvitse silmälaseja. Itse asiassa jopa ihmeteltiin, että miten sie näet noin hyvin. Hemoglobiinit, kaikki nää todella hyvät. Maksat ja munuaiset, kaikki kunnossa. Aika jännä, kun olen dokannut aika paljon jo Koiviston ajoista... Verenpaineet vähän koholla, johtuu kerma-suola-voi -dieetistäni.

Henkinen puoli? No, olen valvonut kuukauden poikani vieressä teho-osastolla, sittemmin kuskannut neljä vuotta terapioissa... Välillä tuntuu että pitää tappaa joku. Vaikka joku pohjanmaalainen antti joka heiluttaa vihtaa...

 

[Kiekkokatsoja]

Helpollapa sen tuntee olossaan, jos olisi säännöllinen liikunta, hyvät yöunet ja päihteettömyys päivittäisessä elämässä vakiona. Mutta kun ei ole.
Sitten tuntee olossaan, että ei jaksa enää asioita, kuten ennen. Hiipuu vaan joka vuosi lisää.
Kyllä ihminen on fyysinen ja henkinen kokonaisuus, jonka olisi hyvä huolehtia itsestään.

 

[Kiekkokatsoja]

Yleiskunto on paska, lihaskunto samoin.
Tuossa kun moottorisahalla sahaan puita, niin yhden tankillisen jälkeen huilittava. Ja otettava energiajuoma, eli kalja.
Viime kesänä kalja tuli vasta 2 sahallisen jälkeen. Edellisenä 3 sahallisen jälkeen.
Hmm. Tai sitten olen yksinkertaisesti alkoholisoitunut tai laiskistunut..