Nyt kun elämää alkaa olla eletty sen verran paljon, että suurimmat suuntaviivat on jo vedetty, on tullut pohdittua, mitä kaikkea itsestä olisikaan voinut tulla.
Jos unohdetaan tylsät perusammatit niin mussa olisi ollut potentiaalia ja voinut tulla:
1. Rock/pop-musiikin säveltäjä/tuottaja
Nuoruudessa tuli soiteltua aika paljonkin skittaa ja bassoa. Musiikki, sen kuuntelu ja soittaminen, oli pari vuosikymmentä lähes koko elämä. Ymmärsin jo aika aikaisessa vaiheessa sen, että musta ei tule huippusoittajaa. Ei riittänyt kärsivällisyys tekniikan treenaamiseen ja tiluttelut ei kiinnostanut. Eikä kiinnostanut erityisesti esiintyminenkään ja keikkailu.
Sen sijaan mua kiinnosti musiikin teko ja säveltäminen. Siihen riitti intoa ja sitä tuli tehtyä. Skitankin kanssa jaksoin muiden biisien opettelun sijaan aina vain lähinnä kehitellä omia biisejä. Suurimmat fiilikset tuli musassa aina siitä, kun sai jonkun hyvän riffin aikaan ja alkoi siitä väsäämään koko biisiä sekä etenkin kun sai kuulla biisiraakileen ensimmäistä kertaa bändin soittamana. Silloin meni iho aina kananlihalle.
Uskallan sanoa, että mulla on ihan ok korvaa ja tajua hyville, tarttuville melodioille ja biiisien sisältämille pikkujutuille. Kiinnitän niihin edelleen paljon huomiota ja pohdin biiseissä, miten ite olisin tietyn kohdan tehnyt, jos se on musta jäänyt puolitiehen.
Vakaasti uskonkin, että jos vain ois alkanut kunnolla panostamaan nimenomaan musiikin tekemiseen, hankkinut kunnon kamat sitä varten ja opetellut niiden käytön niin musta olisi voinut tulla ihan ok rock/pop-musiikin säveltäjä tai tuottaja. Mitään Teemu Brunilan tai Tuomas Holopaisen tyyppistä hittitehtailijaa musta ei varmastikaan olisi tullut, mutta joku pari kolme astetta mitättömämpi tapaus.
2. Futismaalivahti
En ole liikunnallisesti erityisen lahjakas, mutta mulla on hyvät refleksit ja hyvä taito lukea peliä. Paljon tuli pelailutua lapsena pihapelejä ja aina yleensä maalilla, oli kyseessä futis tai pihalätkä. Aina seurasin molemmissa lajeissa veskojen pelaamista. En kuitenkaan koskaan tohtinut lähtemään harrastamaan kumpaakaan lajia kunnolla mihinkään jengiin, koska olin hyvin ujo. Vasta aikuisiällä tuli kokeiltua ekaa kertaa veskan hommia ja kyllähän sitä huomasi, että mulla oli potentiaalia. Mutta toki kun koskaan ei ollut kukaan opettanut mitään tekniikoita niin tietyt rajat tuli siltäkin kannalta vastaan.
Tää on toki todella suurta jossittekua, nutts Jmjos olisi jo pienestä pitäen tullut treenattua futista maalilla niin ehkä ihan kaiken menessä nappiin ja jos motivaatio olisi riittänyt oisin voinut olla max. ok kansallisen tason futisveska tai ainakin kolkuttelemassa niitä ovia. Pääkoppa ja voitontahto ei olisi varmastikkaan riittänyt pidemmälle, todennäköisesti ei tietenkään edes tuollekkaan tasolle, mutta potentiaalia olisi ollut.
Mitäs hukattuja potentiaaleja muut tunnistavat itsessään?
Jos unohdetaan tylsät perusammatit niin mussa olisi ollut potentiaalia ja voinut tulla:
1. Rock/pop-musiikin säveltäjä/tuottaja
Nuoruudessa tuli soiteltua aika paljonkin skittaa ja bassoa. Musiikki, sen kuuntelu ja soittaminen, oli pari vuosikymmentä lähes koko elämä. Ymmärsin jo aika aikaisessa vaiheessa sen, että musta ei tule huippusoittajaa. Ei riittänyt kärsivällisyys tekniikan treenaamiseen ja tiluttelut ei kiinnostanut. Eikä kiinnostanut erityisesti esiintyminenkään ja keikkailu.
Sen sijaan mua kiinnosti musiikin teko ja säveltäminen. Siihen riitti intoa ja sitä tuli tehtyä. Skitankin kanssa jaksoin muiden biisien opettelun sijaan aina vain lähinnä kehitellä omia biisejä. Suurimmat fiilikset tuli musassa aina siitä, kun sai jonkun hyvän riffin aikaan ja alkoi siitä väsäämään koko biisiä sekä etenkin kun sai kuulla biisiraakileen ensimmäistä kertaa bändin soittamana. Silloin meni iho aina kananlihalle.
Uskallan sanoa, että mulla on ihan ok korvaa ja tajua hyville, tarttuville melodioille ja biiisien sisältämille pikkujutuille. Kiinnitän niihin edelleen paljon huomiota ja pohdin biiseissä, miten ite olisin tietyn kohdan tehnyt, jos se on musta jäänyt puolitiehen.
Vakaasti uskonkin, että jos vain ois alkanut kunnolla panostamaan nimenomaan musiikin tekemiseen, hankkinut kunnon kamat sitä varten ja opetellut niiden käytön niin musta olisi voinut tulla ihan ok rock/pop-musiikin säveltäjä tai tuottaja. Mitään Teemu Brunilan tai Tuomas Holopaisen tyyppistä hittitehtailijaa musta ei varmastikaan olisi tullut, mutta joku pari kolme astetta mitättömämpi tapaus.
2. Futismaalivahti
En ole liikunnallisesti erityisen lahjakas, mutta mulla on hyvät refleksit ja hyvä taito lukea peliä. Paljon tuli pelailutua lapsena pihapelejä ja aina yleensä maalilla, oli kyseessä futis tai pihalätkä. Aina seurasin molemmissa lajeissa veskojen pelaamista. En kuitenkaan koskaan tohtinut lähtemään harrastamaan kumpaakaan lajia kunnolla mihinkään jengiin, koska olin hyvin ujo. Vasta aikuisiällä tuli kokeiltua ekaa kertaa veskan hommia ja kyllähän sitä huomasi, että mulla oli potentiaalia. Mutta toki kun koskaan ei ollut kukaan opettanut mitään tekniikoita niin tietyt rajat tuli siltäkin kannalta vastaan.
Tää on toki todella suurta jossittekua, nutts Jmjos olisi jo pienestä pitäen tullut treenattua futista maalilla niin ehkä ihan kaiken menessä nappiin ja jos motivaatio olisi riittänyt oisin voinut olla max. ok kansallisen tason futisveska tai ainakin kolkuttelemassa niitä ovia. Pääkoppa ja voitontahto ei olisi varmastikkaan riittänyt pidemmälle, todennäköisesti ei tietenkään edes tuollekkaan tasolle, mutta potentiaalia olisi ollut.
Mitäs hukattuja potentiaaleja muut tunnistavat itsessään?
Viimeksi muokattu: