HPK:lle uusi areenahanke?

[Orange Hockey]

En pysty ymmärtämään miksi monelle olisi ylivoimainen este kävellä läheisistä pysäköintilaitoksista hallille.

Pienelle osalle se todellisuudessa sellainen on, mutta pienet purot tulovirroissa on aika merkittäviä pitkällä aikavälillä. Jos Kerhon peliin tulee se reilut 1000 autoa per peli ja autossa on vaikka 2 ihmistä, eli siis 2000 katsojaa/peli, ja näistä katsojista vain 10 % (1/10) jättää tulematta pitkän kävelymatkan takia, niin se on 200 katsojaa per peli.
Normaalirunkosarjassa 30 kotipeliä * 200 katsojaa/kotipeli * 20 €/katsoja = 120 000 €/kausi suoraa tulonmenetystä arviolta. Sitten, jos huomioi vielä, että yhteistyökumppaneille näkyvyys on tärkeää ja mitä enemmän yleisöä, sitä enemmän yhteistyökumppaneita, niin ehkä saman verran lähtee yhteistyökumppaneilta saatavia tuloja aina, kun yleisömäärä putoaa tuon verran. Eli 240 000 € per kausi voi jäädä tuloja saamatta sen takia, kun 10 % autolla saapuvista jätti tulematta, kun oli parkkipaikalta pidempi kävelymatka kuin ennen.
Jos areena on pystyssä 100 vuotta ja tuo tulo jäisi saamatta joka vuosi, niin olisi menetetty 24 miljoonaa euroa sadan vuoden aikana rahan nykyarvolla.

Kävin Vaasassa viimekaudella yhdessä pelissä ja siellä auto jätettiin hiekkakentälle motarin toiselle puolen ja käveltiin melko pitkäkin matka (n. 750 m). Ja isot lössit oli kävelijöitä. Hallin lähellä ei ollut käytännössä paikkoja lainkaan. Kävely ei ollut ikävä kokemus, vaikka vähän tihkutti, vaan mukava oli köpötellä ja keskustella muiden kanssa pelistä. Toki olisi syytä tarjota edullisesti mm. Kaivoparkin pysäköinti otteluiden aikana.

Sitten voidaan miettiä yksittäisen ihmisen kannalta, että paljonko säästyy aikaa sillä, että parkkipaikka on areenan vieressä vs. 750 metrin päässä. Areenan vierestä ei mene aikaa juuri mitään mennä sisään areenaan, 750 metrin kävelyyn menee Googlen mukaan 10 min. Edestakaisin 10 min * 2 = 20 min. Kotipelit, jos käy runkosarjassa katsomassa, niin 20 min/peli * 30 peliä = 600 min = 10 tuntia. Eli 10 tuntia vuodessa käytät kävelemiseen auton ja areenan väliä enemmän kuin jos auto olisi areenan vieressä. Jos käy 20 vuoden aikana katsomassa kaikki runkosarjan kotipelit, niin 10 tuntia * 20 = 200 tuntia = 200/24 vuorokautta = 8,33 vuorokautta. Jos ei oteta huomioon nukuttua aikaa ja sanotaan, että päivässä on 16 tuntia valveillaoloaikaa, niin 200/16 päivää = 12,5 päivää. Eli olisit käyttänyt 12,5 päivää tarpomiseen areenan ja auton välillä 20 vuoden aikana enemmän, jos joka kerta jätät 750 metrin päähän verrattuna, että jättäisit viereen.

Veikkaan että jätkät ( täällä kirjottajat ) on max 30v ja jo nyt noin velliperseitä, jalat on jo nyt rikki, huolestun.

Veikkaan, että nostan kyykystä ja juoksen Cooperissa enemmän kuin sinä. :) Kyse ei välttämättä ole siitä, että ei jaksaisi/viitsisi kävellä matkaa. Toki se voi lapsilla ja senioreilla olla siitäkin kiinni. Joillain voi olla kiinni myös ajasta.

 

[Old hockey]

Lopettakaa toi vitun turha lätinä, te tulette sinne joka tapauksessa, oli autoo tai ei. Televisionti ei tule teitä pelastaan lopun elämää.

 

[Jakub]

Yksi isoimmista tekijöistä, joilla voit hyvänkin Areenan pilata, on se että se on heikosti saavutettavissa. Suomessa on 2-3 kaupunkia, jossa voi pärjätä ilman stressiä ja vitutusta julkisilla, jos nyt ylipäätänsä niitä haluaa käyttää. Itselleni ne on vain kännissä ja silloinkin pakon edessä oleva vaihtoehto. Keskustan sijainti olisi loistava, mutta älkää nyt kukaan eläkö siinä harhaluulossa, että sinne kulkisi yhtään vähemmän ihmisiä autolla kuin nykyisin, päinvastoin, jos kävijämäärät kasvaisi. Suomi on, pk-seutua lukuun-ottamatta, sinne minkä ei autolla päästä, sinne ei mennä luvattu maa. Nykyisin Hakiolta on n. 300m hallille, Kaivoparkista olisi 1km, aika iso ero, ja siinä se juju onkin. Kun tuohon isketään vielä päälle nykyisen ilmaisen parkin lisäksi 5-10€ pysäköinnistä, niin onnea ja menestystä, moni tulee jäämään kotiin. Kerhon yleisössä on edelleen paljon ulkopaikkakuntalaisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä, eli autoilijoita.

 

[Orange Hockey]

Veikkaan, että muiden muuttujien pysyessä vakioina muutos yleisökeskiarvossa eri segmenttien välillä Hämeensaaren areenassa verrattuna Pohjantähti Areenaan on normaalikaudella:

A) Nykysuunnitelmalla
- kävellen/pyörällä saapuvat +600 katsojaa/peli
- julkisilla saapuvat +100 katsojaa/peli
- autolla saapuvat - 400 katsojaa/peli
Yhteensä + 300 katsojaa/peli

B) Suunnitelmalla, jolla olisi parkkipaikat areenan lähellä (riittävä parkkitalo tai Paasikiventien alla)
- kävellen/pyörällä saapuvat +600 katsojaa/peli
- julkisilla saapuvat +100 katsojaa/peli
- autolla saapuvat + 100 katsojaa/peli
Yhteensä + 800 katsojaa/peli

C) Suunnitelmalla, jolla olisi parkkipaikat areenan lähellä ja areena rannassa rantaterasseineen
- kävellen/pyörällä saapuvat +700 katsojaa/peli
- julkisilla saapuvat +150 katsojaa/peli
- autolla saapuvat + 250 katsojaa/peli
Yhteensä + 1100 katsojaa/peli

Keskustasta ja sen ympärysalueilta luulen tulevan runsaasti lisää yleisöä Kerholle joka tapauksessa tuon Hämeensaaren erinomaisen sijainnin johdosta ja ne katsojat saapuvat pääosin kävellen/pyörällä. Erittäin houkutteleva keskustan väkimassoille, kun pelit on lähellä eikä matka kestä kauaa areenalle. Julkisilla on entistä helpompaa tulla, jos asuu pysäkin vierellä, kun lähes kaikki bussit kulkee keskustan kautta. Se, miten autoilla saapuvien osuus kehittyy riippuu pitkälti, että millainen se suunnitelma tulee lopulta olemaan niiden parkkipaikkojen osalta. Nykyisellä suunnitelmalla, jossa Hämeensaareen on areenalle osoitettu vain 100 autopaikkaa pelejä varten, autolla saapuvien määrä luultavasti laskee jonkin verran, koska voi olla hankalampaa löytää parkkipaikka suhteellisen läheltä ja pitää kävellä luultavasti vähän kauempaa. Toisaalta kuitenkin keskustaan on mielestäni helpompi saapua kuin Rinkelinmäelle, kun pääsee suoraan moottoritieltä sinne, vaikka parkkipaikan ja areenan välinen etäisyys olisikin pidempi. Jokerikorttina olisi vielä tuo rantasijainti ja sen hyödyntäminen, jonka veikkaisin lisäävän jokaisen segmentin yleisömääriä, jos areenan paikka muutettaisiin vielä sinne.
Jotenkin noin veikkaisin eri vaihtoehdoissa tapahtuvan. Ehkä vähän optimistisia arvioita kylläkin.

 

[Tolppa]

Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä tuon esitetyn suunnitelman pysäköintipaikkamäärä on ihan naurettava, kun huomioidaan Areenan ohella marketin, uimahallin, muiden palveluiden ja asuntojen tarve. Suunnitelmassa poistuvat Hämeensaaren nykyiset paikat, jotka palvelevat myös työpaikkapysököintiä, pitkäaikaispysäköintiä ja uimahalllia. Keinuparkissa on jonkin verran tilaa, mutta ei se riitä täyttämään pysäköintitarvetta, kun osa niistä paikoista on pysyvästi varattu. Veikkaan, ettei tuota suunnitelmaa hyväksy tuollaisenaan mikään alueen tulevista keskeisistä toimijoista - ainakaan ilman merkittävää pysäköintilan lisäystä esim. linja-autoaseman viereen. Se vielä toimisi, esim. kaksikerroksinen pysäköinti linja-autoaseman ja Paasikiventien väliin, jos Museovirasto sen hyväksyy. Kun toriparkki on ollut monien mielestä ehdottoman tärkeä hanke keskustan elinvoimaisuuden kannalta, miten keskusta voisi toimia, jos nyt suunniteltu rakennusmassa tuodaan lähistölle ilman keskustan pysäköinnin kehittämistä?

Kerho hyötyy rantamaisemasta lähinnä syksyn ekojen pelien aikana, runkosarjan lopussa ja eniten mahdollisten play offien aikana. Puolet kaudesta - arkipäivät pelipäivinä huomioiden - on ihan sama, millainen ympäristö hallilla on, kunhan vain kulkuyhteydet pelaavat. Areenan muun käytön kannalta rantamaiseman hyödyntäminen olisi toki erittäin hyvä asia.

Eiköhän edellä ja tässä ollut kaikki pysäköinnistä minun osaltani kunnes suunnitelmat tarkentuvat.

 

[Dawson]

Mitä enemmän tätä uutta areenaa miettii, ja vaikka alkuun se tuntuikin upealta suunnitelmalta, niin kyllä uuden hallin paras paikka olisi kuitenkin Pullerilla. Sellainen keskitetty urheilupuisto, niinkuin Raumalla ja Jyväskylässä ainakin. Ja olisi parkkitilaa. Helposti myös moottoritieltä saavutettavissa. Bussitkin kulkee. Toki arvelen, että ykköstavoite on saada vanha halli vielä tarvittavilla remonteilla kestämään vuosia.

 

[Old hockey]

[QUOTE="Dawson, post: 9176568, member: 4546". Toki arvelen, että ykköstavoite on saada vanha halli vielä tarvittavilla remonteilla kestämään vuosia.
[/QUOTE]
Toimari haluaa katsoa tän kuntoarvion, mutta totuus näin työntekijän suusta niin lopussa on, katto vuotaa 6 kohtaa ja muutakin on, mutta en mainitse. Tää vanha kestää ehkä just sen kun uus on valmis.

 

[Orange Hockey]

Mitä enemmän tätä uutta areenaa miettii, ja vaikka alkuun se tuntuikin upealta suunnitelmalta, niin kyllä uuden hallin paras paikka olisi kuitenkin Pullerilla. Sellainen keskitetty urheilupuisto, niinkuin Raumalla ja Jyväskylässä ainakin. Ja olisi parkkitilaa. Helposti myös moottoritieltä saavutettavissa. Bussitkin kulkee. Toki arvelen, että ykköstavoite on saada vanha halli vielä tarvittavilla remonteilla kestämään vuosia.

Pulleri olisi mielestäni huonompi sijainti kuin nykyisen Pohjantähti Areenan sijainti yleisömäärän kannalta. Lähialueelta (kävely-/pyöräilyetäisyys) asukkaat tulevat suurimmalla osuudella alueen asukasluvusta peliin ja siinä ei ole paljoa asukkaita lähellä. Moottoritieltä sinne on pidempi matka kuin Hämeensaareen, etenkin etelästä tullessa. Parkkipaikkojen runsaus olisi tuon alueen ainoa hyvä puoli. Julkisilla luultavasti vaikeasti saavutettava vaikka Hämeenlinnan itäosista.
Kyllä parhaat sijainnit areenalle on ne Hämeensaari ja Goodmanin pohjoispuolen kortteli joka tapauksessa.

Ongelmana on tämä suunnitelma, jossa ei tajuta/haluta laittaa parkkipaikkoja riittävästi areenan viereen (monikerroksiseen parkkitaloon ja/tai nostetun Paasikiventien alle) eikä tehdä kunnollisia liikennejärjestelyjä Hämeensaareen (esim. keskustan etelärampista suora yhteys Hämeensaarentielle ilman Paasikiventien kautta menemistä, Paasikiventien nostaminen ja valottomat alikulut Saareistenkadulta sekä Kasarmikadulta sen ali Hämeensaareen ja valottomat minirampit Paasikiventieltä Hämeensaareen pitkillä kääntyvien kaistoilla, oikeastaan koko Hämeensaaren matkalta nostetusta Paasikiventiestä voisi tehdä valottoman ja liittymät sivusuuntiin alikulkujen kautta meneville kaduille moottoritien ramppien tapaisesti minikoossa, no problemos with the traffic sen jälkeen). Koko suunnitelman lähtökohta on väärä ja mielestäni se vaikuttaa tältä: Hämeensaaren asiakkaat kävelkööt muualta Hämeensaareen. Mennään mielestäni suunnittelussa siitä, mistä aita on matalin, eikä myöskään kuunnella asiakkaita. Tämä lähtökohta ei ole optimaalinen asiakasmäärien kannalta. Lähtökohdan pitäisi olla, että tehdään niin hyvät liikenne- ja parkkeerausjärjestelyt, että Hämeensaaren asiakkaat voivat tulla autoilla Hämeensaareen asti.
No, huonollakin suunnitelmalla yleisömäärän kannalta mielestäni Hämeensaari/Goodmanin pohjoispuolen kortteli on parempia kuin nykyisen Pohjantähti Areenan/Pullerin sijainnit.

 

[Kellukkeet]

Paasikiventien nostaminen ja valottomat alikulut Saareistenkadulta sekä Kasarmikadulta sen ali Hämeensaareen ja valottomat minirampit Paasikiventieltä Hämeensaareen pitkillä kääntyvien kaistoilla, oikeastaan koko Hämeensaaren matkalta nostetusta Paasikiventiestä voisi tehdä valottoman ja liittymät sivusuuntiin alikulkujen kautta meneville kaduille moottoritien ramppien tapaisesti minikoossa, no problemos with the traffic sen jälkeen).

Ihan hauska visio, mutta ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tuollaisen toteuttaminen vaatii järjettömästi tilaa, mitä ei keskustassa ole. Pitäisi yksi kortteli jyrätä alta pois, että saataisi visiosi mahtumaan ja samalla tuhottaisi kyllä kaupunkikuva tehokkaasti.

Annetaan ammattilaiset pohtii. Ei täälä HPK:n toimintaankaan kokoajan anneta muka parempaa tietoa. Eiku...

 

[Orange Hockey]

Annetaan ammattilaiset pohtii. Ei täälä HPK:n toimintaankaan kokoajan anneta muka parempaa tietoa. Eiku...

"Ammattilaiset" on pohtineet ja tulleet ulos tällaisen suunnitelman kanssa, joka on vähän huono. Kyllä sen näkee monesta edellisestä kommentista, että moni haluaisi parkkipaikkoja lähemmäksi. Se toki on totta, että kustannuksiltaan tuo Paasikiventien nostaminen tai monikerroksisen parkkitalon tekeminen voisi olla suurempi kaupungille kuin riittävän määrän parkkipaikkoja tekemättä jättäminen, mutta kustannussäästöt tällaisessa asiassa saattavat sitten näkyä HPK:lla menetettyinä lipputuloina peleissä ja liikekeskuksen yrityksillä menetettyinä asiakastuloina.

Ihan hauska visio, mutta ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tuollaisen toteuttaminen vaatii järjettömästi tilaa, mitä ei keskustassa ole. Pitäisi yksi kortteli jyrätä alta pois, että saataisi visiosi mahtumaan ja samalla tuhottaisi kyllä kaupunkikuva tehokkaasti.

Ok, en ole tiennytkään, että Paasikiventien yläpuolella ei olisi tilaa nostaa tietä ylemmäksi ja laittaa kerros tai pari parkkitilaa sekä poikkiteiden alikulut alle. Kaupunkikuvan tuhoaminen sitten on mielipideasia. On Paasikiventien varrella jo nyt kävelijöille alikulkuja, autoille ja parkkitilan sisäänkäynneille vain samanlaiset, muuten voisi pistää puskia tai ruohorinteitä ympärille, kuten nytkin on. Eteläkadun ja Saaristenkadun kulmassa oleva talo olisi yhden rampin tiellä, mutta siihen ei välttämättä edes ramppia tarvitsisi tehdä, eli ehkä ei tarvitsisi jyrätä mitään korttelia/taloa tai sitten jyrää sen yhden talon siitä ja tekee rampin siihenkin.

 

[Orange Hockey]

No niin, joulu meni, mutta palstan joulurauha ilmeisesti vielä jatkuu. Laitanpa tähän liitteeksi, mitä tarkoitin tuolla Paasikiventien alla olevalla parkkitalolla, kun nopeasti tuollaisen hahmotelman kyhäsin, mutta en ala vääntää asiasta kummemmin joulurauhan säilyttämiseksi. Tämä on minun mielipiteeni, mitä uuden areenan alueella voisi tehdä ruuhkien ja parkkeerausongelman välttämiseksi, liikenteen sujuvoittamiseksi sekä yleisömäärän maksimoimiseksi uuteen areenaan autolla tulevien osalta. Ehkä jotkut on samaa mieltä ja muut voivat olla eri mieltä ja tarjota omia ratkaisujaan tai olla nykyisen suunnitelman kannalla.

Kannatan siis ratkaisua, jossa on sekä tämä nostetun Paasikiventien alla oleva parkkitalo että se jo nyt Hämeensaareen suunniteltu parkkitalo. Nostetun Paasikiventien alle parkkitalo on siinä mielessä hyvä, että ensinnäkin se on lähellä areenaa (100-200 m), toiseksi liikenneratkaisu saataisiin liikenteen sujuvuuden kannalta samalla rakennettua tehokkaaksi liikennevalottomuuden, poikkiteiden alikulkujen ja ramppien avulla, kolmanneksi tien alla oleva pysäköinti ei vie tilaa asuin- ja liikerakennuksilta, neljänneksi parkkitaloon on helppoa saapua autolla joka suunnasta ilman Hämeensaaren kautta kulkemistakin ja viidenneksi ehkä voisi rakentaa maan alle parkkitalosta myös suoran kävely-yhteyden liikekeskukseen/areenaan, jos vettä ei siihen rakennelmaan tulisi. Hahmotelmassa nuolilla autojen liikkumissuunnat. Punainen nuoli nouseva taso korkeussuunnassa, sininen laskeva, valkoinen samalla tasolla. Ruskea viiva on kaide ja punainen viiva ovi tai oviaukko. Muut tuosta nyt voi päätelläkin. Neljä siltarakennetta tuo vaatisi ja seinät. Suurin silta Paasikiventien osalta noin Hämeensaaren pituudelta ylätasolle. Kolme pienempää siltaa sitten poikkiteille. Joitain tukirakenteita silloille ja keskikerroksen lattiatasolle laitoin mustalla kuvaan, mutta niitä varmaankin tarvitsisi todellisuudessa vielä enemmän. Ulkoa sivusta päin katsottaessa voisi seinät olla samantyyliset kuin Hämeen Linnassa eli muurin tyyppinen ja lisäksi puita/puskia edessä. Tämä hahmotelma on vain ideapohja, johon on otettu vain päälinjat, joten joitain asioita puuttuu (esim. joitain tukirakenteita) ja etäisyydet ei ole välttämättä suhteiltaan oikeita.

Minusta joku tämäntyyppinen ratkaisu olisi paras pysäköintiongelman ratkaisemiseen. Heikkoutena tällaisessa ratkaisussa olisi luultavasti vähän kalliimpi hintalappu kuin joissain muissa ratkaisuissa, mutta ehkä tässä asiassa ei kannattaisi kaupungin säästää. Sitä en osaa arvioida, että mille korkeudelle alin taso pitäisi laittaa, jotta parkkitaloon ei tulisi vesi sisään, mutta vettä ei saisi sisään/sitä kestämättömiin rakenteisiin tietenkään tulla. Saa käyttää ideapohjana.

 

[expertti]

Kannatan siis ratkaisua, jossa on sekä tämä nostetun Paasikiventien alla oleva parkkitalo että se jo nyt Hämeensaareen suunniteltu parkkitalo. Nostetun Paasikiventien alle parkkitalo on siinä mielessä hyvä, että ensinnäkin se on lähellä areenaa (100-200 m),

Hyvää pohdintaa ja hieno suunnitelma. Tässä on tosiaan sellainen juttu, että tuo Paasikiventien alue (ja koko matkalta) on vesijättömaata ja kaikki rakentaminen tulee tehdä ylöspäin. Veneellähän tuossa on kohtaa on suhattu ennen vanhaan. Eli siten onnistuisi, että nykyisen tien tasolla olisi "pohjakerros" ja kansipäälle. Ja ei olisi ongelma sekään kyllä kun tyylikkäästi toteuttaisi. Esimerkiksi tavastilan parkkihallissa on todettu kantapään kautta tuolla suunnalla alaspäin rakentaminen. Pari pumppaamoa sinne on jo pykätty kun alkoi vesi tirkahdella ylöspäin lattialaattojen saumoista autolla ajaessa. Samasta syystä jalkakäytävät ko. kiinteistön kyljessä vajoavat säännöllisesti ja niitä nostetaan aika ajoin.

 

[Orange Hockey]

Hyvää pohdintaa ja hieno suunnitelma.

Kiitos! No en nyt suunnitelmaksi tuota vielä kutsuisi, ihan ideatasolla oleva luonnos/hahmotelma, jossa oli vain pääpiirteet.

Tässä on tosiaan sellainen juttu, että tuo Paasikiventien alue (ja koko matkalta) on vesijättömaata ja kaikki rakentaminen tulee tehdä ylöspäin. Veneellähän tuossa on kohtaa on suhattu ennen vanhaan. Eli siten onnistuisi, että nykyisen tien tasolla olisi "pohjakerros" ja kansipäälle. Ja ei olisi ongelma sekään kyllä kun tyylikkäästi toteuttaisi. Esimerkiksi tavastilan parkkihallissa on todettu kantapään kautta tuolla suunnalla alaspäin rakentaminen. Pari pumppaamoa sinne on jo pykätty kun alkoi vesi tirkahdella ylöspäin lattialaattojen saumoista autolla ajaessa. Samasta syystä jalkakäytävät ko. kiinteistön kyljessä vajoavat säännöllisesti ja niitä nostetaan aika ajoin.

Joo, tyylikkääksihän tuo pitäisi tehdä, jos tuollaisen ratkaisun tekisi. Jos oikein haluttaisiin laittaa ykköstä ylle tuollaisen rakennelman julkisivuun, niin veisivät ne suunnittelijat käymään Vanajanlinnassa. Mieluummin oikeastaan siis Vanajanlinnassa kuin Hämeen linnassa. Sieltä vähän ideoita mukaan, minkä tyyliseltä vaikka tuollaisen rakennelman julkisivu voisi sivuprofiilista näyttää, jotta olisi tyylikäs ja kaupunkikuvaan sopiva:
Google Maps
Tai toinen vaihtoehto:
Falgi tee – Google Maps

Hyvä pointti tuon veden tason suhteen. En tosiaan osaa arvioida, että mikä olisi alin taso, johon koko rakennelman lattian voisi laittaa, jotta ei tulisi vesi sisään. Voisihan sen tehdä noinkin, miten ajattelit. Vaihtaisi vain poikkiteiden alikulut alempaan kerrokseen tai tekisi (jostain) niistä kahden kerroksen korkuisia (+ omat sisäänkäynnit parkkitalon eri osiin) ja alakerroksen lattia tien pinnan tasolla (joka olisi ainakin ylempänä kuin Tavastilan parkkitalon pohjakerroksen lattia). Tosin pohjakerroksen lattian Tavastilan kohdalla Paasikiventiellä luulisi helposti pystyvän laittamaan ainakin Tavastilan etelänpuoleisen ulkoparkkipaikan tasolle, kun ei sinnekään vettä pulppua käsittääkseni mistään ja se on kerroksen ylempänä kuin Tavastilan parkkihallin pohjakerros.

Kahteen kerrokseen tuollaisen parkkitalon voisi tehdä tuolla suunnitelmallasi, mutta ehkä kaksi matalaa kerrosta (vähän yli pari metriä per kerros), joihin mahtuisi vain henkilöautoja. Korkeammat pakettiautot ym. voisi jättää katujen varsiin.

Rekathan tuossa pääsisi kulkemaan Paasikiventien itään päin kulkevalta kaistalta alas ja takaisin ylös Paasikiventielle. Voisi laittaa myös suoraan moottoritien rampista yhteyden etelästä päin tullessa Hämeensaareen ja Hämeensaaresta pois samaan ramppiin ylös sekä sillalla/alikululla rampin pohjoiseen päin menevälle kaistalle. Kaksikerroksisilla alikuluilla tuon Paasikiventien ali saisi mahtumaan myös rekat alikuluista, ettei tarvitsisi Paasikiventien ja sen ramppien kautta mennä.

No, yksi vaihtoehto muiden joukossa tämä nostetun Paasikiventien alle tehtävä parkkitalo. Omasta mielestäni paras, etenkin liikenteen sujuvuuden kannalta, mutta ei ehkä kaikkien mielestä. Hintalappu huonona puolena varmasti ylätason siltarakenteen takia, mutta ei ne parkkitalot muutenkaan ihan ilmaisia ole.

 

[Glove]

Hyvä pointti tuon veden tason suhteen. En tosiaan osaa arvioida, että mikä olisi alin taso, johon koko rakennelman lattian voisi laittaa, jotta ei tulisi vesi sisään.

Oulun kallioparkki on muistaakseni noin 20 m merenpinnan alapuolella. Ramppi alkaa melkein rannasta ja itse parkkialue on ehkä sen 200-300 rannasta. Varmaan riippuu myös maaperästä, mutta ei täällä käsittääkseni ole ollut ongelmia.

 

[Orange Hockey]

Oulun kallioparkki on muistaakseni noin 20 m merenpinnan alapuolella. Ramppi alkaa melkein rannasta ja itse parkkialue on ehkä sen 200-300 rannasta. Varmaan riippuu myös maaperästä, mutta ei täällä käsittääkseni ole ollut ongelmia.

Oulussa maaperä saattaa olla erilainen, kun tuo Paasikiventien alusta on vesijättömaata. Luulen, että @expertti on tässä asiassa aivan oikeassa, mutta se sitten, että mikä on se alin taso, johon pohjakerroksen lattia voisi olla kannattavaa laittaa on kysymysmerkki. Maalaisjärjellä ajateltuna se olisi vähän ylempänä (puoli kerrosta tai kerros) kuin se taso, jossa viereisessä rakennuksessa on havaittu lattiassa veden tirskumista, mutta en ole rakennusalan asiantuntija ja asiantuntijan arvion se vaatisi. Sekin, että pystyisikö tuollaisessa parkkitalossa lattian tekemään varmuudeksi yhtenäiseksi betonirakenteeksi (laataksi) metallikehikkoineen ehkä vielä yhtenäisillä pienillä reunuksillakin vai pitääkö tehdä harkoittain, vaatisi alan asiantuntijoiden arvion.

 

[Vepe21]

Oulussa maaperä saattaa olla erilainen, kun tuo Paasikiventien alusta on vesijättömaata. Luulen, että @expertti on tässä asiassa aivan oikeassa, mutta se sitten, että mikä on se alin taso, johon pohjakerroksen lattia voisi olla kannattavaa laittaa on kysymysmerkki. Maalaisjärjellä ajateltuna se olisi vähän ylempänä (puoli kerrosta tai kerros) kuin se taso, jossa viereisessä rakennuksessa on havaittu lattiassa veden tirskumista, mutta en ole rakennusalan asiantuntija ja asiantuntijan arvion se vaatisi. Sekin, että pystyisikö tuollaisessa parkkitalossa lattian tekemään varmuudeksi yhtenäiseksi betonirakenteeksi (laataksi) metallikehikkoineen ehkä vielä yhtenäisillä pienillä reunuksillakin vai pitääkö tehdä harkoittain, vaatisi alan asiantuntijoiden arvion.

Näin rakennusinsinöörinä (tosin sen verta tuoreena, että en itseäni asiantuntijaksi luonnehtisi) sanoisin, että mikäli sen parkkihallin lattian voi tehdä maanvaraisena, niin tuollainen onnistuu kyllä, koska silloin se laatta pääsee vapaasti kutistumaan.

Tuossa tarvinnee kuitenkin maaperän takia paaluttaa (Paasikiventiehän on nykyiselläänkin paaluilla, mutta en tiedä, kuinka pitkällä matkalla), joka käytännössä estää tuollaisen saumattoman lattian.

 

[Orange Hockey]

Näin rakennusinsinöörinä (tosin sen verta tuoreena, että en itseäni asiantuntijaksi luonnehtisi) sanoisin, että mikäli sen parkkihallin lattian voi tehdä maanvaraisena, niin tuollainen onnistuu kyllä, koska silloin se laatta pääsee vapaasti kutistumaan.

Tuossa tarvinnee kuitenkin maaperän takia paaluttaa (Paasikiventiehän on nykyiselläänkin paaluilla, mutta en tiedä, kuinka pitkällä matkalla), joka käytännössä estää tuollaisen saumattoman lattian.

Okei, mielenkiintoista. Itse olisin ajatellut rakennustapana tuollaiseen, että ensin metallipaalut maahan pystyyn tukeviksi paalutettuina niiden yläpäästä lattian tasolle asti. Sitten niiden tukema yhtenäinen riittävän paksujen metallipalkkien metallikehikko vaakatasoon pultattuna/hitsattuna päältä kiinni paaluihin mahdollisesti metallisten liitäntäosien avulla tai suoraan (jotta on tukeva ja ettei routa siirrä). Metallikehikossa vaikka alimmaisina metallipalkit pohjois-eteläsuunnassa paalujen/liitäntäosien päällä, niiden päällä metallipalkit itä-länsisuunnassa ja sitten kehikko vielä täyteen pienempiä metallirimoja ja kaikki kiinni toisiinsa. Sen jälkeen ylempien tasojen (ylätason sillan ja keskitason parkkitason) tukirakenteiden tolpat betonoituina metallikehikon palkkien tukevimpien kohtien päälle/sisään, jotta kehikko ohjaa päältä tulevan paineen tasaisesti metallipaaluille ja tulevien seinien kohdalle metallirimat kehikosta ylöspäin kiinnikkeiksi. Lopuksi betonilitkua kerralla kaadettuna täyteen koko pohjalla oleva kehikko ja siitä lattiataso + mahdollisesti betonilattian hiominen päältä tasaiseksi.

No, ehkä rakentamisesta enemmän perillä olevat ajattelee toisin kuin tällainen maallikko sen asian suhteen. Jännä muuten nähdä, että tuleeko noiden Hämeensaareen suunniteltujen monikerroksisten kerrostalojen rakentamisessa mitään ongelmaa maaperän/veden kanssa.

 

[Vepe21]

Okei, mielenkiintoista. Itse olisin ajatellut rakennustapana tuollaiseen, että ensin metallipaalut maahan pystyyn paalutettuina niiden yläpäästä lattian pohjan tasolle asti. Sitten niiden tukema yhtenäinen riittävän paksu metallikehikko vaakatasoon hitsattuna pohjasta kiinni paaluihin (ettei routa siirrä) sekä ylempien tasojen (ylätason sillan ja keskitason parkkitason) tukirakenteiden tolpat betonoituina metallikehikon tukevimpien kohtien päälle ja tulevien seinien kohdalle metallirimat kehikosta ylöspäin kiinnikkeiksi. Lopuksi betonilitkua kerralla kaadettuna täyteen koko pohjalla oleva kehikko ja siitä lattiataso + mahdollisesti betonilattian hiominen päältä tasaiseksi.

No, ehkä rakentamisesta enemmän perillä olevat ajattelee toisin kuin tällainen maallikko sen asian suhteen. Jännä muuten nähdä, että tuleeko noiden Hämeensaareen suunniteltujen monikerroksisten kerrostalojen rakentamisessa mitään ongelmaa maaperän/veden kanssa.

Itseasiassa tuli puhuttua vähän pieleen, sillä tuollaisen saumattoman lattian voi tehdä myös paalujen varaan, eikä se ole edes varsinaisesti harvinaistakaan, pahoittelut siitä.

Tuo, mitä tuossa ehdotit, vaikuttaa kyllä sinänsä toimivalta, mutta parempi ratkaisu tuossa saattaisi olla, että parkkitilaa on vain yhdessä tasossa, jolloin tuosta vedestä ei tarvitsisi huolehtia ainakaan niin paljoa, ja sitä myöten Paasikiventie olisi sillalla tuolla matkalla. Ja jos sitä parkkitilaa tarvitsee lisää, niin sitä voisi suht helposti laajentaa tuohon Paasikiventien eteläpuolelle jyräämällä nuo huoltikset.

 

[Rolf Paski]

HPK tai kaupungin yhtiöt eivät lähde operaattoriksi tai päävuokralaiseksi areenaan. Tällainen päätös nyt tullut. Syynä HPK:n tekemä kassavirtalaskelmat, joka HPK:n näkemyksen mukaan toisi liian suuren taloudellisen riskin. Lisäksi HPK odottaa nykyisen Pohjantähti-areenan korjausselvitystä ennen lopullista päätöstä.

Tämä tarkoittanee sitä, että kaupungin pitäisi lähteä suoraan päävuokralaiseksi jos halutaan areenan valmistuvan ja tämä lienee poliittisesti tuhoon tuomittu yritys.

Varsin odotettu päätös ja pyritään riskit kaatamaan kaupungille.

Lienee maksumuurin takana:

Hämeensaaren areenaa suunnitteleva yhtiö tunnustaa: Hanke toteutuu vain, jos kaupunki toimisi päävuokralaisena

HPK Liiga Oy ja kaupungin yhtiöt eivät lähde areenan operaattoriksi. Kaupunki vaatimassa “vahvaa yksityistä panosta”.

www.hameensanomat.fi

 

[Jakub]

Tietämättä enempää ja lukematta uutista, onhan se ihan selvää, että todennäköisesti vuokrakulut ovat moninkertaiset, todennäköisesti treenata pitäisi muualla kuin liigahallissa ainakin osittain, jos ei kokonaan ja ravintolatoiminnan tuotot eivät tulisi itselle, samoin aitioiden ym. myynnit. Uskoisin että nykyisessä hallissa on kerholla paljon paremmat edellytykset tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kunhan kriittiset tekniikat saadaan korjattua ja hallia vielä modernisoitua.

 

[puuha-pete]

Tietämättä enempää ja lukematta uutista, onhan se ihan selvää, että todennäköisesti vuokrakulut ovat moninkertaiset, todennäköisesti treenata pitäisi muualla kuin liigahallissa ainakin osittain, jos ei kokonaan ja ravintolatoiminnan tuotot eivät tulisi itselle, samoin aitioiden ym. myynnit. Uskoisin että nykyisessä hallissa on kerholla paljon paremmat edellytykset tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kunhan kriittiset tekniikat saadaan korjattua ja hallia vielä modernisoitua.

Suuri kysymys tässä lienee se, että onko hallin rakenteet sellaiset, että pystyykö tuolla pelaamaan vaikka 10 vuoden päästä vai pitääkö esim.kattorakenteet uusia yms muuta mukavaa?

 

[Läskisalo]

Onhan se varmasti niin, että mikäli tekojääradan kate saadaan vielä korjattua järkihinnalla, on liiketuloksen tekeminen riskittömämpää. Rinkulla sen tuloksen saa tehtyä jääkiekolla ja ravintolalla, mutta areenalla tämä ei enää luultavasti riitä. Toimiakseen taloudellisesti kannattavana, olisi Kerhon oikeasti oltava areenassa operaattorina ja siinä tapauksessa HPK:n pitäisi laajentaa liiketoimintaansa huomattavasti ydinliiketoimintansa ulkopiolelle ja aiemmat kokemukset esim. konserttijärjestämisestä eivät varsinaisesti kannusta laajentumaan.

Jos taas Rinkula on niin rikki, ettei sitä voi korjata tai jos korjaamisen takia kotipelien pelaaminen estyisi yhden vuoden ajan, on Areena aikalailla ainoa vaihtoehto. Jos oikein haluaa harmitella, niin sitä voi harmitella, ettei Rinkulan korjaussuunnitelma ole valmis. Tämä olis ollut täydellinen aika korjata, kun kotipelit tyhjille katsomoille olisi voinut hoitaa missä vaan.

Todellisuudessahan asiassa päästään eteenpäin vasta kun selvitys Rinkulasta valmistuu. Milestäni asian käsittely päätöselimissä ennen sitä on turhaa, mutta kai se sitten pitää käsitellä.

 

[sportfan]

Hämeensaaren areenahankkeen tapahtumatoiminnasta ristivetoa – halukkaita vetäjiä ei tunnu löytyvän

Hämeenlinnan kaupunki tai sen omistamat yhtiöt eivät näytä olevan kovin innostuneita ajatuksesta ryhtyä Hämeensaaren areenahankkeen tapahtumaliiketoiminnan veturiksi.

yle.fi

 

[Old hockey]

Suuri kysymys tässä lienee se, että onko hallin rakenteet sellaiset, että pystyykö tuolla pelaamaan vaikka 10 vuoden päästä vai pitääkö esim.kattorakenteet uusia yms muuta mukavaa?

Maanataina tehdään kuntotarkastus rinkulaan ja sen jälkeen selviää lopullisesti tuleeko uus vai ei. Siksi on jo kuukulkija hallin eessä.

 

[puuha-pete]

Maanataina tehdään kuntotarkastus rinkulaan ja sen jälkeen selviää lopullisesti tuleeko uus vai ei. Siksi on jo kuukulkija hallin eessä.

Noillahan mennään kuuhun asti. Toivottavasti halli olisi käyttökelpoinen, vähän hirvittää Kerhon kulurakenne jos uuteen mennään.