Beagle Boy
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Asiaa on sivuttu tänään Francisin ja Coolenin erottamista koskevassa ketjussa ja samoin loppukesästä viimeisimmän case Karalahden ollessa tapetilla. Asia on kuitenkin minusta niin tärkeä, että mielestäni sillä pitää olla oma ketjunsa.
Tällä hetkellä HIFK:n lausunnonantopolitiikka on rehellisesti sanoen perseestä. Toimitusjohtaja antaa lausuntoja, hallituksen jäsen antaa lausuntoja ja lopuksi hallituksen puheenjohtajakin antaa lausuntoja. Lausunnot ovat lisäksi ajoittain ristiriitaisia. Annetaanko lausuntoja omista mielipiteistä vai edustavatko ne HIFK:n virallisia näkemyksiä?
Tällä hetkellä vaikuttaa, että HIFK on kuin Kerberos, kolmipäinen otus jonka päät eivät tiedä mitä muut päät puhuvat. Kun vielä lisätään se, että kommentoidaan asioita jotka ovat työnantajan ja työntekijän välisiä ja liittyvät työntekijän mahdollisiin henkilökohtaisiin ongelmiin, niin täytyy vain todeta amatöörien puuhastelevan. Kuva mikä tällaisesta tiedottamisesta ainakin minulle välittyy on se, että HIFK:n nykyjohto ei juurikaan työntekijöitänsä kunnioita, tärkeintä on vain saada oma mielipiteensä julkisuuteen ja palstamillimetrjä vaikka seuran julkisuuskuvan kustannuksella. Luulisi yhteistyökumppaneitakin hatuttavan skitsofrenisen oloinen HIFK, joka ei tunnu julkisuudessa tietävän mitä mieltä mistäkin on ja jonka edustaja julkisesti ruotii työntekijänsä mahdollista hoidon tarvetta ja ilmoittaa valmentajan roikkuvan löyhässä hirressä työpaikkansa suhteen.
HIFK:n pitäisi sopia selvät pelisäännöt siihen kuka edustaa julkisuudessa HIFK:ta, onko se toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja vai erillinen tiedottaja on minusta yhdentekevää. Tärkeintä on se, että keskeneräisitä asioista ei julkisuudessa puhuta, edes epävirallisesti. Asioiden tultua ratkaistuksi tiedotetaan mitä on hiekkalaatikolla päätetty. Tiedottamisen jälkeen asiaa ei kommentoida, ellei siihen tarvetta tule.
Omia mielipiteitä voi sitten esittää muistelmissa, jos siihen kokee polttavaa halua ja kokouksen pöytäkirjaan voi merkityttää eriävän mielipiteen, jos niin haluaa.
Jos kabineteissa ei omin voimin saada asiaa järjestykseen, niin hankkikaa nyt herran tähden ulkopuolista apua, joku opiskelija varmaan mielellään laatii strategian pro gradu työnään, jos ei haluta uhrata rahoja konsultin apuun.
Tällä hetkellä HIFK:n lausunnonantopolitiikka on rehellisesti sanoen perseestä. Toimitusjohtaja antaa lausuntoja, hallituksen jäsen antaa lausuntoja ja lopuksi hallituksen puheenjohtajakin antaa lausuntoja. Lausunnot ovat lisäksi ajoittain ristiriitaisia. Annetaanko lausuntoja omista mielipiteistä vai edustavatko ne HIFK:n virallisia näkemyksiä?
Tällä hetkellä vaikuttaa, että HIFK on kuin Kerberos, kolmipäinen otus jonka päät eivät tiedä mitä muut päät puhuvat. Kun vielä lisätään se, että kommentoidaan asioita jotka ovat työnantajan ja työntekijän välisiä ja liittyvät työntekijän mahdollisiin henkilökohtaisiin ongelmiin, niin täytyy vain todeta amatöörien puuhastelevan. Kuva mikä tällaisesta tiedottamisesta ainakin minulle välittyy on se, että HIFK:n nykyjohto ei juurikaan työntekijöitänsä kunnioita, tärkeintä on vain saada oma mielipiteensä julkisuuteen ja palstamillimetrjä vaikka seuran julkisuuskuvan kustannuksella. Luulisi yhteistyökumppaneitakin hatuttavan skitsofrenisen oloinen HIFK, joka ei tunnu julkisuudessa tietävän mitä mieltä mistäkin on ja jonka edustaja julkisesti ruotii työntekijänsä mahdollista hoidon tarvetta ja ilmoittaa valmentajan roikkuvan löyhässä hirressä työpaikkansa suhteen.
HIFK:n pitäisi sopia selvät pelisäännöt siihen kuka edustaa julkisuudessa HIFK:ta, onko se toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja vai erillinen tiedottaja on minusta yhdentekevää. Tärkeintä on se, että keskeneräisitä asioista ei julkisuudessa puhuta, edes epävirallisesti. Asioiden tultua ratkaistuksi tiedotetaan mitä on hiekkalaatikolla päätetty. Tiedottamisen jälkeen asiaa ei kommentoida, ellei siihen tarvetta tule.
Omia mielipiteitä voi sitten esittää muistelmissa, jos siihen kokee polttavaa halua ja kokouksen pöytäkirjaan voi merkityttää eriävän mielipiteen, jos niin haluaa.
Jos kabineteissa ei omin voimin saada asiaa järjestykseen, niin hankkikaa nyt herran tähden ulkopuolista apua, joku opiskelija varmaan mielellään laatii strategian pro gradu työnään, jos ei haluta uhrata rahoja konsultin apuun.