Paikkoja oli molemmilla mutta IFK suti pari kertaa hyvästä paikasta ohi ja parista hyvästä paikasta vedot vastustajan jalkaan. Taponen taas otti muutaman kovan torjunnan. 3-1 tilanteessa IFK ryssi johdon. Ilveksen maalit oli ihan hienoja, mutta sellaisia maalipaikkoja ei olisi pitänyt tarjota. IFK pyöritti pidempiä pyörityksiä ja oli aloitteellinen. Tuli sellainen olo kuitenkin että IFK:n tavoitteena ei ensisijaisesti ollut hyökkäyksessä onnistuminen vaan puolustus ja pelin kääntäminen ja virtauksen pitäminen, joka mun mielestä onnistui ihan hyvin. Hyökkäyksessä paras tai edes keskinkertainen terä puuttui, mutta 3. erässä se alkoi jo vähän löytyä ja syötöt osui kohdilleen ja hyviä aihioita tuli. 3-2 tai 4-2 tai 4-3 olisi ollut ihan ansaittu tulos varsinaisella peliajalla. Ilahduttavaa oli se miten IFK tuplasi tehokkaasti ja oikea aikaisesti. Monta kertaa vastustajan hyökkäys pysähtyi tai saatiin kiekko kun tuplattiin syötön jälkeen laidassa tai puolustusalueen keskellä. Omista lähteminen oli ihan kivan näköistä sekä myös prässääminen mutta prässääminen oli aika tehotonta, lähinnä ehkä paineen antamista että saatiin vaihdettua. Pari kertaa prässäämällä saatiin kiekko omille.